Ei kovin hääviä
Eipä paljon riemunkiljahduksia aiheuttanut Suomen esitys. Jos pitäisi vaikka analyysin ketjuittain, mutta kerrotaan ensin, että oikeastaan ainoa katsomisen aihe oli miten Jagr neppaili kiekon kanssa. No olihan siellä tosiaan yksi tilanne, jossa Mäntylän parrun pätkää vietii 100-0 yks-ykkösessä.
Ykkönen: Peltonen-Jokinen-Kallio
Nummelin-Niemi
Tämä ketju toimi ehkä parhaiten hyökkäyssuuntaan, mutta omanpään pelaamisessa oli parannettavaa, sillä Jokinen oli pari kertaa myöhässä aika pahasti. Yhdestä näistä tilanteista taisi tulla maalikin, mutta suurin murheenkryyni tässä koostumuksessa oli mielestäni Nummelinin omanpään pelaaminen. Aika kauheaa. Niemi teki hienon maalin YV:llä ja piti omat miehensä kohtuu hyvin kurissa. Peltonen ja Kallio pelasivat aikalailla peruspelin, mutta ketjun sentterinä toiminut Jokinen oli vahvin hykkäyssuuntaan ja heikoin omassa päässä.
Rita-Hahl-Hagman
Söderholm-Mäntylä
Liikettä ja vääntöä kyllä piisasi, mutta tekopaikkojen järjestely oli turhan paljon Suomen pirteimmän pelaajan Jani Ridan vastuulla. Kaveri väänsi käänsi ja spurttaili, mutta tehoja ei tullut hyvästä menosta huolimatta. Hagman kouhotti niin kuin aina ennenkin ja Hahl pelasi näkymätöntä, mutta varmaa peliä. Pakeista Mäntylä ei välillä pysynyt edes pystyssä, mutta Söderholm sentään sai äijiä jopa seinille.
Kuhta-Viuhkola-J.Jokinen
Timonen-Karalahti
Tältä ketjulta muutama pirteä vaihto ja tekivät maalinkin kohtuu helposti, mutta roolitus päin hel***tiä. Turhautti kyllä katsoa välillä ketjun yrityksiä, kun hyökääjistä jokainen on niitä kiekon pitäjiä, niinkuin näytti pakitkin olevan. Mitäköhän Westerlund hakee tällä ryhmityksellä? Sniper-Rakentaja-Sniper/Rakentaja ja pakitkin vielä sellaisia, jotka mieluummin itse kuljettavat kiekkoa kuin siitä luopuvat. Jos Westerlund haluaa saada Viuhkolasta jotakin irti, niin toiseen laitaan pitää saada laituri, jonka pelilliset avut eivät ole kiekon kanssa kikkailu vaan tilantekeminen. Liigan play-offseissa Piku oli parhaimmillaan, kun hänellä oli vierellään työmyyrä, joka ei paljoa kiekkoon koskenut ja sniper. Ketju pitäisi saada esim. muotoon Kuhta/Jokinen-Viuhkola-Eloranta. Ylivoimalla tämä ketju ei saanut osin sen takia edes kiekkoa hyökkäysalueelle, koska pakit yrittivät sitä sinne kuljettaa ja hyökkääjät seisoivat siniviivalla. Ketju taisi ottaa piikkiinsä ensimmäisen Tshekin osuman, mutta se meni lähetyssekoilun takia vähän ohi.
Eloranta-Pakaslahti-J.Ruutu
Väänänen-Kukkonen
Vahvaakulmapeliä ja tekivät maalinkin. Ketju oli erittäin hyvä kokonaisuus varsinkin puolustavaan rooliin, sillä ketjun ollessa kentällä Suomen päähän ei tullut kovinkaan monta myllyä. Mukavaa huomata, että Ruutukin keskittyi pelaamiseen ja oli mielestäni yllättävän hyvä. Elorannalle olisi saattanut käydä pahemmastikin eräässä tilanteessa, jossa Jiri Slegr taklasi häntä avojäällä, sillä Kuli yritti väistää ja melkein ojensi jalkansa/polvensa vaihdilla tulevan Slegrin jalkoihin. Liekköhän johtui mainiosti omanpään pelanneista hyökkääjistä, mutta Kukkonen-Väänänen pari oli Suomen eliittiä omissa. Takuu varmaa peliä molemmilta ja yhteinen sävel näytti löytyneen kohtuu helposti. Ei mitään kikkailuja, vaan kiekko hyökkääjälle vauhtiin, mikäli tämä ei ole mahdollista niin sitten punaviivan yli ja kiekko pois.
Maalissa Norrena oli hyvä, vaikkakin yksi maali meni hieman helpohkosti riparista sisään, tai siis ripari ei olisi saanut syntyä.