Treidispekulaatiot ja huhut 2024–2025

  • 300 984
  • 1 107
Verrokkina NBA, jossa tuntuu, että viimeisen pleijaripaikan sijaan kovempi taisto käydään koko liigan viimeisistä sijoista kun alemman keskikastin jengit räjäyttävät itsensä atomeiksi jo hyvissä ajoin ja keskittyvät surkeuteen.

NBA:ssa sen yhden nuoren supertähden vaikutus on ihan valtava versus NHL. Tai näin olen käsittänyt.



Islandersista kun on tässä ollut puhetta, niin tuli mieleen kun monet miettivät milloin Lou hyppää sivuun. Siellähän on apu-GM:nä Loun poika Chris, joten eiköhän siellä Lou ole taustalla kummittelemassa tavalla tai toisella vielä silloinkin kun toinen jalka on haudassa.

Itse ymmärrän kyllä hyvin, ettei joukkuetta lähdetä heikentämään siirtorajalla kun pudotuspeleihin on vielä mahdollisuudet. Tykkään kilpaurheilussa itse paljon enemmän siitä, että yritetään loppuun asti, vaikka jäisikin vajaaksi. Siitä olen kyllä yhtä mieltä monien kanssa, että jotain tuolle joukkueelle on pakko tehdä ja mielellään jo kesällä.
 

Danone

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Islandersista kun on tässä ollut puhetta, niin tuli mieleen kun monet miettivät milloin Lou hyppää sivuun. Siellähän on apu-GM:nä Loun poika Chris, joten eiköhän siellä Lou ole taustalla kummittelemassa tavalla tai toisella vielä silloinkin kun toinen jalka on haudassa.
Toisaalta Edmontonissa vastaavassa tilanteessa lähti poika isänsä jalanjäljissä "yhteisymmärryksessä".

 

tyoton

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lightning, Rangers, Vegas
Jos pudotuspelien ensimmäiselle kierrokselle selviäminen ja niissä muutaman miljoonan tienaaminen on seurajohdon tahto ja tavoite, niin siitä vaan. Minusta Islesin kohdalla playoffspaikan väkinäinen tavoittelu on kuin strutsilla pään hiekkaan panoa.

Montakohan Stanley Cuppia olisi jäänyt voittamatta juuri ja juuri playoffeihin taistelleilla tiimeillä jos niillä olisi ollut tällainen asenne tässä vaiheessa kautta...

Täytyy kuitenkin muistaa, että se tulevaisuus on rakentelusta huolimatta aina epävarmaa. Aina kun on mahdollisuus niin kannattaa taistella eikä luovuttaa. Ottaa oikeastaan aika paljon pattiin kyseinen toiminta, mikäli joku tiimi luovuttaa muutaman pisteen päässä playoff-viivasta, koska kyllähän joskus muulloin saattaa ehkä menestyä paremmin.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Montakohan Stanley Cuppia olisi jäänyt voittamatta juuri ja juuri playoffeihin taistelleilla tiimeillä jos niillä olisi ollut tällainen asenne tässä vaiheessa kautta...

Täytyy kuitenkin muistaa, että se tulevaisuus on rakentelusta huolimatta aina epävarmaa. Aina kun on mahdollisuus niin kannattaa taistella eikä luovuttaa. Ottaa oikeastaan aika paljon pattiin kyseinen toiminta, mikäli joku tiimi luovuttaa muutaman pisteen päässä playoff-viivasta, koska kyllähän joskus muulloin saattaa ehkä menestyä paremmin.
Sitten voidaan parin vuoden kuluttua katsella että mihinkään ei menty pudotuspeleissä jos sinne edes päästiin ja runko on lahonnut käsiin. Lupauksia ei ole juuri ollenkaan kun on hankittu kuitenkin varausvuoroilla jotain veteraaneja.

Tai kai siitä Islandersista voi yhtäkkiä Stanley Cup voittajakin tulla, eihän sitä koskaan tiedä. En vain pidä kovin todennäköisenä.
 

viljelmo

Jäsen
Suosikkijoukkue
The Habs
Ei tietenkään Islesin pidäkään vielä luovuttaa, kun hyvä vire ja muutama piste eroa. Tietenkin siinä on juuri se riski, että tsempataan ja jäädään juuri ulos. Eikä siinäkään ole mitään väärää. Enkä itsekään pidä siitä monien näkemyksestä, että se on kaikki tai ei mitään. Joko ollaan contender tai sitten tankataan. Siinä välissä on joukkueen kehittymisen kannalta monta pykälää ja olisi ikävää jos kävisi kuten viime kaudella Idässä, että Pens, Flyers ja Caps ovat niin huonoja ettei yhdenkään olisi kuulunut mennä pudotuspeleihin, mutta kun 8 pitää ottaa mukaan, niin Caps sinne joutui ja lopputulos oli karu.

Fanina on tietysti hauskaa spekuloida mitä joukkueen pitäisi tehdä. Ei se välttämättä ole väärin ajateltu, että Islesin ja vaikkapa Pensin pitäisi räjäyttää jengi ja aloittaa (pitkä) uudelleenrakennus. On tietenkin mahdollista myös, että toinen näistä nostaa pokaalia tänä vuonna, vaikka se onkin aika epätodennäköistä.
 

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
Islandersin veteraaneista ainoastaan Nelsonista saa jotain kunnon rakennuspalikoita ehkä, ellei markkina-arvoon vaikuta se, että muistaakseni Friedman mainitsi NHL:n huonoimmin varjellun salaisuuden olevan, että mies suuntaa kotiseudulleen Minnesotaan, jolloin hän olisi puhdas rental muille. Leetä nyt tuskin edes kaupitellaan.

On mennyt ohi tuo Nelsonin Minnesota-kytkös, vaikka Friedmania tulee yleensä kuunneltua. Kuulostaa hiukan samalta kuin Tavaresin Toronto-fanitus v. 2018 ja siiinä tapauksessa Islesille kävi kylmät. Mutta mikä sitten lopulta oli tuon siirron vaikutus joukkueisiin ja niiden menestykseen Saarella ja Torontossa onkin sitten omanlaisensa toisaalta-ja-toisaalta juttu.

exit. Isles-veteraanien treidiarvoa on vaikea veikata, mutta taidan arvottaa heidät korkeammalle kuin muut palstalaiset. Maksimipalkanpidätyksellä kolmesta runsaasti pudotuspelikokemusta omaavasta konkarista pitäisi saada iso nippu varausarpoja. Se on sitten tuurista ja taidosta kiinni tuleeko siitä ekan kierroksen loppupuolen kaverista uuden sukupolven Brock Nelson vai Josh Ho-Sang.

Mutta niin nämä siirtotakarajan tuntumassa olevat ratkaisut ovat lähes aina "toisaalta-ja-toisaalta" -tapauksia. Myydään vanha pois, saadaan kokoonpanoon nuorta verta ja organisaatioon tulevaisuutta. Bisnesmielessä joukkueen heikentäminen saattaa aiheuttaa yleisömäärien laskua kauden viimeisissä peleissä ja sikäli tulojen menetystä. Toisaalta palkkakulut pienenevät ja silloin viivan alle jää enemmän.

Ja onhan siinä toimitusjohtajan kannalta aina riskinsä, että jos päättää aloittaa joukkueen uudelleenrakennuksen/tuunauksen. Seuran omistajat voivat sanoa, että mepä päätimme ulottaa uudelleenrakennuksen johtoryhmään asti ja sinä saat kenkää. Tosin tässä Isles-tapauksessa kaiken nähnyttä ja kokenutta Lou Lamorielloa potkujen saaminen ei taitaisi heilauttaa suuntaan tai toiseen. Hänen poikaansa ehkä enemmän.

Islandersin nykytilanteen vertaaminen mestaruusvuosien Losiin tai viime vuosien Floridaan ontuu minusta aika pahasti, koska seurojen ikärakenne on ihan erilainen. Vuonna 2012 Losin johtavat pelaajat olivat prime-iässä tai tulossa uransa huipulle - Kopitar 24 v., Doughty 22 v., Quick 26 v., Brown/Richards/Carter 26-27 v., vanhuksina Williams 30 v. ja Mitchell 34 v.. Samalla tavalla johtavat Panthers-pelaajat - Bobrovskia lukuunottamatta - olivat vuosina 2022-24 nuorempia kuin johtavat Islanders pelaajat ovat nyt.
 
Viimeksi muokattu:

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Kun täällä on ollut puhetta tuosta Islandersista, niin Islandersin asemassa oleva joukkue ei yleensä lähde riisumaan joukkuetta tässä kohtaa, mutta kausi ei ole ollut myöskään niin hyvä, että sinne kannattaisi nyt tehdä mielestäni mitään isoja satsauksiakaan. Varmaan katsovat miten peli toimii tauon jälkeen ja jos näkevät mahdollisuuksia pudotuspeleihin, voivat jonkun pienemmän hankinnan tehdäkin (kaikki ensi kesän vuorot käytössä). Jos taas näyttää siltä, että playoff-paikka ei ole enää realistinen tavoite kolmen viikon päästä, siinä vaiheessa voivat luopuakin noista UFA-markkinoille tulevista pelaajista.

Joukkueessa tiedetään varmasti hyvin, että konferenssin seiskasijaltakin on mahdollisuus mennä konferenssin finaaleihin saakka kamppailemaan, kuten tekivät 2020. Tuolloin he hankkivat Jean-Gabriel Pageaun ykkös- ja kakkoskierroksilla (Ridly Greig), mutta tuo oli erilainen joukkuekin, kun olivat kaupan aikaan NHL:n kuudensia. Nyt ei ole tuollaista menestysikkunaa näkyvissä. Jälkeenpäin voi toki syytellä toimistoa tuosta vanhasta kaupasta ja sanoa, ettei tuo kannattanut, mutta tuolloin kaupan aikaan heillä oli mielestäni kaikki järki satsata. Vuorokin oli ensimmäisen kierroksen lopun vuoro.

Mielestäni pidemmällä aikajänteellä katsoen Islandersin tilanne on vähän ongelmallinen, sillä joukkueella ei ole ihan liigan kärkitalenttia ehkä maalivahtia lukuun ottamatta riveissä. Sorokinkaan ei ole tällä kaudella loistanut, mutta oli kuitenkin toissa kaudella Vezina-kisan kakkonen, joten siellä on kyvyt olemassa. Dobson voi olla lisäksi puolustuksessa 10 parhaan pakin joukossa, kuten viime kaudella Norris-kisassa oli. Molemmilla kärkipelaajilla on varmaan +5 kautta hyvää uraa edessä. Tämä tekee kuitenkin sen, että noissa tilanteissa olevat joukkueet (joilla kärki on vielä tuossakin iässä) eivät lähde räjäyttämään joukkuetta. Yhtäkään esimerkkitapausta en ainakaan muista.

Islandersin kannattaa mielestäni kuitenkin nuorentaa ryhmää nyt parin kauden ajan. Tietämättä sen paremmin joukkueen kemioista, itse pitäisin siellä kiinni noista kärkipään vuoroista ja harvoista lupauksista, kuten myös tuosta kärkiryhmästä (Sorokin, Dobson, Barzal, Horvat, Romanov). Ainoa vaihtoehto voisi ehkä olla jonkun kauppa vastaavaan pelaajaan. Ottaisin ehkä askeleen taakse rakentamisessa ja pyrkisin varauksilla, kaupoilla ja vapaiden agenttien sopimuksilla rakentamaan tuon kärjen tueksi uutta runkoa.

Noin yleisesti meillä faneilla on helppo sanoa, että ei muuta kuin joukkue atomeiksi vain. Todellisuudessa puhutaan usein kymmenien miljoonien tappioista kun kaikki lasketaan yhteen. Omistajilla riittää kyllä rahaa, mutta se voi olla kuitenkin vähän hankala paikka mennä omistajalle sanomaan, että "meillä olisi tällainen ehdotus, että ottaisit muutaman kymmenen miljoonaa persnettoa seuraavien viiden vuoden aikana. Tuon jälkeen joukkue voisi kenties olla parempi jos käy hyvä tuuri arvoilla. Tai sitten joukkue on silloin samanlainen mikä nyt on. Tai voihan meille käydä Buffalotkin. Ainoa varma on, että häviät rahaa".
 

aessi

Jäsen
Suosikkijoukkue
TBL & Elias Pettersson
Montakohan Stanley Cuppia olisi jäänyt voittamatta juuri ja juuri playoffeihin taistelleilla tiimeillä jos niillä olisi ollut tällainen asenne tässä vaiheessa kautta...
Vissiin yksi? Ei itsellä ainakaan ihan selkeästi tuommoista "keskikastin" joukkueen runia kannuun tule muuta mieleen kuin Blues. Bluesikin hankki kesällä kovia vahvistuksia, kun sinne roudattiin heikosti Buffalossa pelannut Ryan O'Reilly, Perron, Bozak ja Maroon jotka itsessään olivat sitten jo aika merkittäviä vahvistuksia. Odotukisia kuitenkin madalsi nuo kysymysmerkit valmennuksen suhteen, Mike Yeo on varmaan yksi huonoimpia valmentajia mitä itse tiedän NHL:stä ja maalivahdit olivat odotetun surkeita. Kuitenkin jopa playoffeihin lähtiessä ei voida puhua mistään varsinaisesti ennakkosuosikista vaan tosiaan ihan aidosti olisivat voineet kyllä vetää kaasun pois ja räjäyttää koko paskan tai jopa kun katsoo kuinka tasaista vääntöä playoffit olivat niin aika taistelumestaruushan sieltä tuli.

Toinen mistä sitten usein puhutaan on tuo Kingsin mestaruus, siitä en kyllä itse hirveästi enää muista, mutta kuitenkin nuori eliittipelaajia omaava joukkue, joka oli jo mennyt pari kertaa playoffeihin. Hankki kesällä kovia vahvistuksia ja oliko vielä niin, että päävalmentaja vaihtui vielä kauden aikana. Noh joka tapauksessa tuskin tuommoisen nousevan joukkueen kanssa, missä on ollut tähtipelaajia lähestymässä parasta ikää on edes leikillä pohdittu rebuildia tai mitään luovuttamista. Tuommoiselle joukkueelle jokainen tsäänssi ns. mahdollisuus tuleviasuuteen.

Pointtihan tässä on enemmänkin, että kuinka tuommoisesta 50 kertaa keitetystä hernekeitosta saisi vielä jotain irti, saako vielä niistä 35 kertaa keitossa pyörineistä lihapaloista jotain irti kun samaa kaavaa on jo pitkään toistettu. Kannattaako nyt se tulevaisuus uhrata sen takia, että voi ehkä vielä kerran tiristää tuosta porukasta playoffit irti? Toki siellä aika usein joku yllättäjä on finaaleissa. Yksi ehkä vähän vastaava esimerkki olis Capitals, mutta tuokin joukkue oli kuitenkin pitkään ollut oikeasti hyvä ja maltilliset odotukset olivat lähinnä mallia Toronto, eli tiedettiin joukkueen olevan hyvä, mutta ei ketään jaksanut enää odottaa mitään kun joka kerta oli aiemmin sama lopputulos tullut. Eihän tässäkään millekkään Torontolle ehdotella rebuildia vaan enemmänkin jollekkin 8 vuoden takaiselle Minnesotalle. On sitäkin soppaa nyt pitkään keitelty, eikä ikinä ole mestarisuosikilta edes näyttänyt.

Jos nyt tuota Islandersin joukkuetta oikeasti perataan niin ketä pelaajia siellä on, kenen ympärille oikeasti haluaisi joukkuetta rakentaa. Barzal ja Dobson? Dobsonistakin sitten välillä lukee, että on kannattajien mielestä Norris-tason pakki, mutta välillä sitten pitäiskin olla kauppaamassa. Edistyneet tilastot nyt kuitenkin tukisvat enemmän tuota huippupakin statusta. Sorokin tietysti myös.
 

Hokipedia

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK, LA Kings, Underdog
Vissiin yksi? Ei itsellä ainakaan ihan selkeästi tuommoista "keskikastin" joukkueen runia kannuun tule muuta mieleen kuin Blues.
Los Angeles Kings 2012.
 

RogerW

Jäsen
Elias Petterssonin ja JT Millerin saagan tiimoilta olen ajatellut, että Vancouver olisi lopulta pakotettu kauppaamaan joko Petterssonin tai molemmat Millerin ja Petterssonin. Eli olen odotellut Pettersonin kauppaa tämän kauden puolella huolimatta siitä, että Miller on jo siirtynyt New Yorkiin.

Sami Hoffren taisi kirjoittaa Millerin kaupan jälkeen siihen suuntaan, että nyt Pettersson on saanut mitä halusi ja on aika alkaa pelaamaan.

Vaikka tietoa kaksikon välirikosta on tihkunut esiin aika kitsaasti, en itse usko että kumpikaan Pettersson tai Miller olisivat varsinaisesti halunneet että tähän tilanteeseen päädytään - puhumattakaan että Petterssonin tavoitteena kulisseissa olisi ollut päästä eroon Milleristä. Välirikko pelaajien välillä on kytenyt vuosia ja Vancouverin entinen valmentaja Boudreaukin totesi, että kun asioissa mennään tietyn katkeamispisteen yli, ei välttämättä ole enää paluuta. Vaikka yritys saattaa olla aitoa. Interventioita on ollut useita, takuulla valmentajien ja joukkueen johtoportaiden taholta - mutta myös kanssapelaajien taholta (joukko Vancouverin ydinpelaajia haki riitapukarit puhutteluun Floridassa kesken joukkueen matkan ja käskivät setvimään asiansa).

Olisi mielenkiintoista tietää, onko pukukoppi jakautunut asian tiimoilta leireihin tai onko tilanne muuten aiheuttanut pahaa verta muissakin pelaajissa. Käsitykseni on, että jos valintatilanne olisi tarjottu, moni pelaaja (ja ehkä Tocchet?) preferoi Millerin persoonaa ja olisi pitänyt mieluummin hänet joukkueessa.

Vaikka yksin Petterssonia ei varsinaisesti syyllistettäisikään tapahtuneesta, niin on helppo kuvitella, että hän on ollut vaikeaa astella pukukoppiin treidin jälkeen. Ja on helppo olettaa, että vaikka Miller on poissa, niin tilanteen varjo on yhä Petterssonin päällä: Minun vuokseni JT jouduttiin kauppaamaan, nyt minun pitää ottaa joukkueen hyökkäys kannettavakseni.

Tästä johtuen olen ajatellut, että Pettersson tarvitsee kaikesta huolimatta uuden alun muualla. Ja otaksunut että moni joukkue laskee sen varaan, että uudessa ympäristössä hän myös voi nousta uudelleen 100 pisteen ratkaisupelaajaksi.

Jos Pettersson kuitenkin pelaa nuhaisesti myös 4 nationsissa, vaikeuttaako se hänen kauppaamistaan hyväksyttävään hintaan. Vancouveria saattaa vielä kaduttaa, että treidi Carolinan kanssa kaatui juuri ennen Rantasen kauppaa.

----

Myös Mikko Rantasta saattaa kaduttaa, että Petterssonin kauppa Carolinaan kariutui. Muussa tapauksessa hän kai olisi edelleen Coloradossa.

Petterssonin kauppa Carolinaan kariutui perjantaina, eli samana päivänä kuin Rantanen kaupattiin. Olen miettinyt onko näillä kahdella treidillä yhteys - eli onko Coloradolle tullut kiire tehdä rankka päätös Rantasen suhteen niin äkkiä ja yllättäen, koska Vancouver on ollut samoilla pelaaja-apajilla Petterssonin kanssa.
 

Danone

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Liitteenä lista Stanley Cup -voittajista, heidän sijoituksestaan omassa konferenssissa ja koko liigassa vuodesta 2004 alkaen. En ole faktatarkistanut Chatgpt:n listaa, mutta ainoastaan Blues ja Kings (2012) ovat tainneet tulla liigan top 10:n ulkopuolelta.
 

Liitteet

  • 1739540325638.png
    1739540325638.png
    61,2 KB · kertaa luettu: 244

Aake

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit vuodesta 1983, HJK
Noin yleisesti meillä faneilla on helppo sanoa, että ei muuta kuin joukkue atomeiksi vain. Todellisuudessa puhutaan usein kymmenien miljoonien tappioista kun kaikki lasketaan yhteen. Omistajilla riittää kyllä rahaa, mutta se voi olla kuitenkin vähän hankala paikka mennä omistajalle sanomaan, että "meillä olisi tällainen ehdotus, että ottaisit muutaman kymmenen miljoonaa persnettoa seuraavien viiden vuoden aikana. Tuon jälkeen joukkue voisi kenties olla parempi jos käy hyvä tuuri arvoilla. Tai sitten joukkue on silloin samanlainen mikä nyt on. Tai voihan meille käydä Buffalotkin. Ainoa varma on, että häviät rahaa".
Se on juuri näin. Omistajalla on omat fyrkat pelissä, eikä ole mitään takeita totaalityhjennyksen onnistumisesta.

Täytyy myös muistaa kenelle joukkuetta markkinoidaan: NYI:n tapauksessa New Yorkilaiselle yleisölle ja yrityksille. Jos laitetaan kaikki edes vähän tutut nimet pihalle ja aletaan pelaamaan jämäsijoista niin kilpailepa siinä sitten isojen liigojen kanssa näkyvyydestä. Eli kyllä tuollainen "push for play offs"-tyylinen jengi muutaman tutun naaman kera on tässä ympäristössä paljon parempi kuin "building for 2033". Tietyillä muilla paikkakunnilla tämä vielä korostuu, koska siellä ei "suuri" yleisö välttämättä tiedä yhtään mitään jääkiekosta tai todellisista menestymismahdollisuuksista. Jos jengi on lähellä viivaa, hallissa on hyvä show ja hodarit maistuu niin sillä saadaan jo omistajan lompakko hyvälle tuulelle.

En ole itse asunut P-Ameriikassa, mutta elän siinä uskossa että pudotuspelien saavuttaminen missä tahansa ammattilaisliigassa koetaan siellä isompana onnistumisena kuin esim. Suomessa. johtuu varmasti osittain MLB:n ja NFL:n vaikutuksesta, koska niissä on todella vaikeata päästä pudotuspeleihin.
 

lolaimbot

Jäsen
Liitteenä lista Stanley Cup -voittajista, heidän sijoituksestaan omassa konferenssissa ja koko liigassa vuodesta 2004 alkaen. En ole faktatarkistanut Chatgpt:n listaa, mutta ainoastaan Blues ja Kings (2012) ovat tainneet tulla liigan top 10:n ulkopuolelta.
Kannattaa siis jäädä neljänneksi runkosarjassa
 

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
Vissiin yksi? Ei itsellä ainakaan ihan selkeästi tuommoista "keskikastin" joukkueen runia kannuun tule muuta mieleen kuin Blues.
...
Toinen mistä sitten usein puhutaan on tuo Kingsin mestaruus, siitä en kyllä itse hirveästi enää muista, mutta kuitenkin nuori eliittipelaajia omaava joukkue, joka oli jo mennyt pari kertaa playoffeihin. Hankki kesällä kovia vahvistuksia ja oliko vielä niin, että päävalmentaja vaihtui vielä kauden aikana.

Jep, molemmat (Kings ja Blues) vaihtoivat päävalmentajaa kesken kauden - molemmille penkin taakse tuli "hard ass" -tyypin koutsi. St. Louisista en muista, mutta Kingsiin hankittiin vielä Jeff Carter, millä oli iso vaikutus joukkueeseen. Alisuoritettu alkukausi, valmentajan vaihdos, maalivahti kuumana kevätkaudella ja sillä pääsee playoffseissa pitkälle.
 

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
Noin yleisesti meillä faneilla on helppo sanoa, että ei muuta kuin joukkue atomeiksi vain. Todellisuudessa puhutaan usein kymmenien miljoonien tappioista kun kaikki lasketaan yhteen. Omistajilla riittää kyllä rahaa, mutta se voi olla kuitenkin vähän hankala paikka mennä omistajalle sanomaan, että "meillä olisi tällainen ehdotus, että ottaisit muutaman kymmenen miljoonaa persnettoa seuraavien viiden vuoden aikana. Tuon jälkeen joukkue voisi kenties olla parempi jos käy hyvä tuuri arvoilla. Tai sitten joukkue on silloin samanlainen mikä nyt on. Tai voihan meille käydä Buffalotkin. Ainoa varma on, että häviät rahaa".

Ajoitus on tärkeää. Parempi aloittaa tankkaus sellaisella kaudella, jolloin varattavissa on potentiaalinen supertähti. Se on niin eri asia urheilullisesti ja taloudellisesti onko se seuran tulevaisuuden ykkösheppa - ja markkinointivaltti - Connor McDavid vai Nico Hischier. Bisnesmielessä ero kausikorttien+lippujen, pelipaitojen, jne. myynnissä on varmaan useita miljoonia per kausi.

Jos tämän kesän ikäluokkaa pidetään kärjen puolesta tasoltaan ihan okoona, niin kesällä -26 pitäisi tarjolla olla "supertähti" Gavin McKenna. Ja onhan Ryan Roobroeck vetänyt OHL:ssä tähtiluokan tehoja. Joten ei muuta kuin kesällä laatuveteraanit myyntiin ja kisaamaan varausarvonnan kärkipaikasta!
 

Nikke

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sinivalkokeltainen
St. Louisista en muista, mutta Kingsiin hankittiin vielä Jeff Carter, millä oli iso vaikutus joukkueeseen.
Ainoa hankinta Bluesiin alkuvuodesta 2019 oli Michael Del Zotto, joka ei mielestäni pukenut yhteenkään pudotuspeliotteluun eli sinänsä joukkuetta ei kauden aikana vahvistettu vaan tuolla samalla rungolla mentiin. Kesällä 2018 se isompi mylläys oli tehty O’Reilly-kaupasta alkaen.
 

Vatanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Boston Bruins (Carolina, Dallas) | Jukurit / JYP
Ainoa hankinta Bluesiin alkuvuodesta 2019 oli Michael Del Zotto, joka ei mielestäni pukenut yhteenkään pudotuspeliotteluun eli sinänsä joukkuetta ei kauden aikana vahvistettu vaan tuolla samalla rungolla mentiin. Kesällä 2018 se isompi mylläys oli tehty O’Reilly-kaupasta alkaen.
Niin, ehkä se Bluesin suurin vahvistus tuli omasta farmista tolppien väliin.
 

Nikke

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sinivalkokeltainen
Niin, ehkä se Bluesin suurin vahvistus tuli omasta farmista tolppien väliin.
Toki mutta eihän kukaan - oletan ettei edes Binnington itse - voinut olettaa että tuo menisi noin, sehän oli hätäratkaisu kun veskareilla ei kiekko tarttunut ja ainakin Husso oli telakalla. Tai no, ehkä mies itse tuohon uskoi, sen verran kovat hermot kaverilla on näyttänyt olevan.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Ajoitus on tärkeää. Parempi aloittaa tankkaus sellaisella kaudella, jolloin varattavissa on potentiaalinen supertähti. Se on niin eri asia urheilullisesti ja taloudellisesti onko se seuran tulevaisuuden ykkösheppa - ja markkinointivaltti - Connor McDavid vai Nico Hischier. Bisnesmielessä ero kausikorttien+lippujen, pelipaitojen, jne. myynnissä on varmaan useita miljoonia per kausi.

Jos tämän kesän ikäluokkaa pidetään kärjen puolesta tasoltaan ihan okoona, niin kesällä -26 pitäisi tarjolla olla "supertähti" Gavin McKenna. Ja onhan Ryan Roobroeck vetänyt OHL:ssä tähtiluokan tehoja. Joten ei muuta kuin kesällä laatuveteraanit myyntiin ja kisaamaan varausarvonnan kärkipaikasta!
Kyllähän sitä on hyvä aloittaa tankkausta myös jo edellisellä kaudella niin saadaan hyvät lähtökohdat tulevaan kauteen. Ei ole kesällä ja kauden aikana niin paljoa hommia kun edellisellä on jo porattu veneen pohjaan pari kunnon reikää.
 

Finnish Isles

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Islanders
Varsin mielenkiintoinen keskustelu tästä on lopulta saatu, että miten ja milloin tulisi tehdä mitäkin ja ainakin idässä odotettavissa on siirtotakarajalla erilaisia lähestymistapoja, joita on mielenkiintoista seurata ja jälkikäteen vatvoa.

Yksi huomioitava seikka on kaavailtu palkkakaton merkittävä nousu tulevina kausina ja vaikka tiedossa on, että UFA-markkina ei ole oikotie onneen juuri koskaan, vaan melkeinpä päinvastoin, kun ylipitkiä&liian kalliita sopimuksia tarjotaan hyvin vähäisetkin näytöt omaaville pelaajille ja sitä kautta taas ollaan pulassa sekä kentällä että taloudellisesti. Silti en epäile hetkeäkään, etteikö vaikkapa Islandersin toimistolla haluta yrittää tuota oikotietä, jos vaan omistajilta tulee vihreää valoa ja tuosta vielä ainakin Nelsonin ja Palmierin palkat poistuvat.

Huhuihin liittyen Dobson on vaihtanut agenttiaan, mikä ei suoraan kerro mitään suuntaan tai toiseen, paitsi sen että aktiivista keskustelua tulevaisuudesta käydään.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Ajoitus on tärkeää. Parempi aloittaa tankkaus sellaisella kaudella, jolloin varattavissa on potentiaalinen supertähti. Se on niin eri asia urheilullisesti ja taloudellisesti onko se seuran tulevaisuuden ykkösheppa - ja markkinointivaltti - Connor McDavid vai Nico Hischier. Bisnesmielessä ero kausikorttien+lippujen, pelipaitojen, jne. myynnissä on varmaan useita miljoonia per kausi.

Onhan tuo tavallaan noinkin. Edmontonilla oli silloin 11% mahdollisuus McDavidiin ja saivat hänet. Todennäköisempi reitti olisi vienyt Stromeen tai Marneriin. Hyviä pelaajia mutta ei välttämättä kuitenkaan mitään markkinointivaltteja. Ennen McDavidia Oilers hävisi luultavasti ihan älyttömästi kun ottaa kaiken huomioon.

Mitä Islandersin pitäisi tehdä saadakseen teoriassa mahdollisuuden tuollaiseen lottokuponkiin (siis ollakseen kolmen huonoimman joukossa)? Varmaan myydä pois ainakin Sorokin, Barzal ja Dobson? Sitten toivoa, että käy lotossa iso tuuri heti. Itse epäilen tuollaista, mutta eihän noista koskaan tiedä. Toisaalta onhan se niinkin, että ilman mahdollisuuden antamista ei tule ainakaan lottovoittoa.

Oikea käytännön elämä NHL:ssä on kuitenkin osoittanut sen, että jos joukkueella on riveissään vielä alle 30 vuotiaat oman pelipaikkansa potentiaaliset top10 pelaajat kahdelle pelipaikalle (mitä Sorokin ja Dobson ovat olleet lähikausina), esimerkiksi Chicagon kaltaista rajua uudelleen rakentamista ei aloiteta. Vai onko jollain antaa minulle edes yksi esimerkki.
 

RogerW

Jäsen
P-Amerikkalaismediassa fantasioidaan yllättävän paljon Crosbyn siirtymisellä pois Pittsburghistä todelliseen Stanley Cup -kilpailijaan. Todetaan, että Crosby on seurauskollinen ja haluaa lopettaa uransa Pittsburghissa, mutta että hän on edelleen NHL:n parhaita pelaajia, myyttinen voittajahahmo, joka on joutunut toteamaan, että hänen rakas seuransa ei kykene taistelemaan kunnolla edes paikasta pudotuspeleihin. Siirto olisi hyväksi hänelle, omalle joukkueelle ja NHL:lle.

Paljon on nostettu esiin Crosbyn voitonnälän lisäksi MacKinnonin vetovoimaa Coloradossa. Kuitenkin melko vähän on mielestäni nostettu esiin sitä, että Crosbyn seurauskollisuus Pittsburghia kohtaan ei ole vain abstraktia rakkautta kaupunkiin ja logoon, ja huolta omasta perinnöstä - Crosbyn seurauskollisuudella on myös Letangin ja Malkinin kasvot.

Vaikka on todettu, että Crosby ei legendan asemastaan huolimatta yritä ottaa sen suurempaa roolia joukkueen kokoamiseen liittyvissä päätöksissä, on vaikea uskoa, etteikö hänen toiveillaan olisi ollut roolia, kun Letang ja Malkin saivat omat jatkosopimuksensa. Pidetään ydinkolmikko koossa ja pyydetään seurajohdolta riittävä panostus, jotta voidaan vielä taistella Stanley Cupista yhdessä.

Jos kyse olisi yksin Crosbysta, jos Letang ja Malkin eivät syystä tai toisesta olisi enää osa joukkuetta, kysymys siirrosta toiseen vakavasti otettavaan joukkueeseen saattaisi olla fantasian sijasta realismia. Nyt Crosby joutuisi sanomaan näille kahdelle et "sori äijät itse asiassa toi Nathan pyysi mua Denveriin ja olis tässä muutenkin kiva pelata omalla tasolla olevien pelaajien kanssa".

edit. Tietenkin NHL:n päätökset maajoukkuekiekon voimakkaasta paluusta pienentävät myös Crosbyn tarvetta matkata voiton perässä. Nyt Crosby voi syödä piirakan ja säilyttää sen: olla seurauskollinen mitättömyyden reunalla horjuvassa Pittsburghissa ja kanavoida voitonnälkänsä Kanadan pelipaitaan.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös