Raipe totesi lehdistötilaisuudessa aivan oikein, että nuorelle joukkueelle tulee helposti tilanteita, että tekemisen focus katoaa. Sellainen on vain kestettävä, koska muutoin ei kehitystä tule. Hienoa oli eilen katsoa, kun "entisajan" metodein valmentava Tapola riehui, kiroili ja huusi vaihtoaitiossa, kun taas Raipe oli aivan tyynenä ja taputteli pelaajia olkapäille, kun tulivat vaihtoon. Ei nykyajan pelaajia todellakaan valmenneta huutamalla ja kiroilemalla. Eivät pelaajat missään nimessä ole aivottomia robotteja. Raipen valmennustyyli on varmasti suurin syy siihen, että TPS:n joukkueesta henkii ulospäin todella yhtenäinen ja kaikkia pelaajia kannustava ilmapiiri. TPS:n vaihtoaitioilme onkin tällä kaudella ollut Kaskisen aikaan peilattuna aivan toisessa äärilaidassa.
MTV3:n nettisivuilla on Raipen haastattelu, jossa hän kertoo muun muassa, että on myös valmis ottamaan ensi kaudeksi kakkosvalmentajan tehtävät, jos päävalmentajuutta ei mistään organisaatiosta saa. Raipe haluaa kehittyä ammatissaan eikä iso palkkapussi ole ilmeisestikään mikään edellytys vaan tehtävän mielekkyys. Kannattaisi siis vielä kerran TPS-johdossa miettiä, miten Raipe saataisiin pidettyä täällä vielä tätä kevättä pidempään. Ei kannattaisi heittää tätä liigakautta kokonaan hukkaan ja aloittaa taas kesällä uusi projekti uudella valmennustiimillä. Menestysjoukkueilla on sellainen yhteinen piirre, että niissä pitkäjänteisyys on arvossaan.