Eiköhän tässä nähdä just se ero siinä mitä halutaan, jätkät haluaa voittaa, mutta myös, että kehityttäisiin yksilöinä. Kun laitetaan A-junnujoukkue Suomessa voittamaan, niin se on meidän peliä ja/tai träppilätkää, mikä ei juuri sitä henk.koht taitoa ja tilannenopeutta kehitä.
A-junnu tason valmentajia pitäisi mitata yksilöiden kehityksen perusteella, ei joukkueen mestaruuksien tai mitallien perusteella. Urama haluaa kärjisteysti vain voittaa, se kehittyykö jätkät optimaalisesti on sivuseikka, siksi valittiin varmaan pahin pakittelija valmentajaksi mitä oli saatavilla.
Kyl täs nyt näkyy rajusti suomilätkän perinteet vs. hypermoderni hyökkäyslätkä, mikä perustuu yksilöihin ja tilannenopeuteen. Ollaan pian samassa kriisissä kun oltiin kaikki-pelaa aikakaudella. Nyt on kaikki puolustaa aikakausi menossa.
Mä olen sitämieltä, että tämä suomilätkä voitaisiin heittää romukoppaan ja alkaa koohottamaan. Jokainen oppii pelaamaan träppiä, mutta se mitä maailmalla nykyään vaaditaan pelaajilta on jotain ihan muuta.