Pitää varmaan kirjoittaa seuraavalla selvemmin. Kyllä meille aina tullut ulkopuolista vittuilua. Sitä voi käyttää jopa voimavarana ja yhdistävänä tekijänä, mutta en oikein ymmärrä omien yksipuolista tapaa iskea omaa seuraa aina kun siihen on mahdollisuus.
Sitten puhumme tosiaan vähän eri asiasta. Ja, sikäli kuin viittaat omassa asiassasi tähän palstaan, olemme myös aika lailla eri mieltä. Tältä osin sanonut oman
näkemykseni jo kauden alla, enkä ole havainnut syytä sen muuttamiseen. Päinvastoin, viime aikoina on ollut pikemminkin havaittavissa sellaista turtumista, ettei kritiikkiä jakseta enää esittää vaikka aihetta olisikin.
Esimerkkinä vaikkapa seuran viimeisin taloudellinen tulos, joka ei julkistushetkellään muistaakseni pahemmin keskustelua herättänyt. Oletettavasti tämä johtui osaltaan siitä, että valtavat turskat eivät ole TPS:n kohdalla enää uutinen, vaikka kyse on seuran olemassaolon kannalta melko olennaisesta asiasta (tähän perinteiset ja vakuuttavat vasta-argumentit siitä, että taloudelliset tappiot ovat tahallisia/väistämättömiä/merkityksettömiä, koska seuralla on rikkaat omistajat). Tai jos katsot tätä viimeisintä casea, niin eipä tuo Turkuhallin historian kenties alhaisin yleisömäärä TPS:n ottelussa ole tähän mennessä kovin monen viestin verran keskustelua herättänyt. Yhtäkään näistä viesteistä en lukisi selkäänpuukotukseksi.
En tietenkään väitä omaa näkemystäni objektiiviseksi totuudeksi - sellaisen arvioiminen olisi tällaisessa asiassa vähän vaikeaa. Itsekin kirjoitat, että "tuntuu, että porukka luulee, että vittuilemalla ja pelkällä negalla pääsee pitkälle". Itse en tuollaista käsitystä jaa, mutta tunneasioissa lienee hedelmätöntä lähteä pidemmälti kinaamaan.
Em. ei tietenkään tarkoita, ettenkö suuresti arvostaisi sinun ja muiden aktiivien panosta mutkassa ja muualla. Aikaisemmassa viestissäsi peräänkuulutat sitä, että myönteisiä asioita pitäisi nostaa esille enemmän. Sinänsä OK tavoite, mutta ei tässä ole mielestäni kysymys mistään nimenomaisesti Tepsiä koskevasta vaan ennemminkin yleismaailmallisesta (tai ainakin -suomalaisesta) asiasta. Omakohtaisena esimerkkinä täysin toiselta alalta: suunnilleen jokaisessa työpaikassa, jossa olen vaikuttanut, on jossain vaiheessa käyty keskustelua siitä, että kynnystä positiivisen palautteen antamiselle pitäisi yleisesti saada alhaisemmaksi. Koska yleensä niin kauan kuin homma toimii, ihmiset pysyvät hiljaa ja suu avataan vasta sitten, kun jotain on pielessä. Ja kun ainoa saatu palaute on negatiivista, se tuntuu paljon pahemmalta kuin pitäisi. Ikävää, mutta ei tosiaankaan mikään yksittäistä työnantajaa saati ammattiurheiluseuraa koskeva asetelma.
TPS:n ympärillä vallitsevan ilmapiirin parantamiseksi olisi nyt keskeistä saada meneillään olevan kaltaiset katastrofikaudet loppumaan. Katastrofikaudella tarkoitan tässä yhteydessä sellaista, jonka kuluessa ajaudutaan pitkiin tappioputkiin, mahdollisesti vaihdetaan valmentajaa, jäädään pudotuspelien ulkopuolelle ja pelaillaan kauden lopussa panoksettomia otteluita tyhjinä ammottaville katsomoille. Nämä syövät seuran uskottavuutta ja kannattajapotentiaalia rotan lailla. Niitä koettiin aivan liikaa jo edellisellä vuosikymmenellä eikä vastaavaan olisi ollut mitään varaa nyt. Mutta tässä sitä taas ollaan, joten ei auta kuin ottaa lusikka kauniiseen käteen ja hyväksyä, että seuran uskottavuuden palauttaminen on pitkä prosessi.
Kaikenlaiset haihattelut pikavoitoista tyyliin pelataan hyvä alkukausi ja synnytetään sillä Turkuun kiekkobuumi tai rohkeasti maljan nostoon heti seuraavana juhlavuonna pitäisi viimeistään nyt lopettaa. Tavoite pitäisi asettaa siten, että 2020-luvun jäljellä olevina vuosina seura on jokaisella kaudella vähintään pudotuspeleissä ja tekee taloudellisesti vähintään nollatuloksen. Tähän kun pystytään, niin ilmapiiri kyllä paranee ja menestystäkin alkaa tulla. Mutta jos tähän ei kyetä, mahdollinen menestyminen jää todennäköisesti yksittäisiksi piikeiksi à la 2010 (ja vähemmässä määrin 2018), mistä voidaan taas nopeasti suistua takaisin kuilun pohjalle niin urheilullisesti kuin imagollisestikin.