Ikävää sinällään lyödä lyötyä, mutta totuuden nimessä TPS oli sekä Raumalla että Porissa äärimmäisen huono. Yhtään rintamahyökkäystä ei käytännössä tänään koko pelissä, ainoastaan yhden miehen kuljetusliikkeitä tai sitten polven korkuinen poikittaissyöttö hyökkäyssiniviivan edessä seisovalle laiturille ja sitten siitä kiekko päätyyn ja seisovin jaloin perään. Äärimmäisen huono lähtökohta karvauspeliin ja usein tuloksena kaverille omalta alueelta lähtien suoria ylivoimahyökkäyksiä 4-3 tai 3-2. Ehdottomasti häviävää kiekkoa. Tähän keskikertainen maalivahtipeli ja todennäköisesti vielä puutteita fysiikassa, niin ollaan kyllä syvässä suossa. Itse asiassa peli on hyvin samannäköistä kuin viime kauden Härkälän Ässillä ja sen asian korjaamisen meni puoli vuotta ja pahaa pelkään, että TPS tuskin paljon nopeammin siinä onnistuu.
Korjaus on varsin helppo, mutta se vaatii harjoittelua ajoituksen kanssa. Ongelma oli ainakin Canalilta katsomani Lukko-pelin perusteella siinä, että TPS kierrätti kiekon keskelle laiturin kautta. Tästä eteenpäin hyökkäys oli yleensä 2 vastaan 4, jolloin rintamahyökkäys jää tekemättä.
Oletetaan, että vastustaja sumputtaa keskialuella 1-2-2 asemissa. Tällöin tapa aukaista "lukko" olisi pakin liike kiekon kanssa keskelle oman maalin edestä ja syöttö kärkikarvaajan viereen jommalle kummalle puolelle, joihon hakevat sekä sentteri että toinen pakki. Näin kärkikarvaaja pelataan lyhyellä syötöllä ulos, hyökkäys käynnistyy keskustan kautta ja laiturit saadaan mukaan joko ristikulma kiekolla tai syöttelemällä.
Tämän pitäisi aiheutua siitä, että yleensä passiivinen trap joko valuu liian alas tai joku jäljellä olevasta nelikosta ylireagoi omalta tontiltaan, koska keskustasta tulevaa hyökkäystä alitajuisesti lähdetään ylimiehittämään. Tällöin tilaa syntyy yleensä ainakin laidoille, jolloin kiekko pitäisi pystyä pelaamaan laiturille ja vähintäänkin päädyn kautta hyökkäysalueelle. (Tätä voisi Hantta opiskella katsomalla Detroitin pelejä, luulisi että Vuoren Arilta löytyisi muutama video)
Käytäntö onkin sitten ihan toinen, ainakin Lukko-matsissa pakkien syötöt olivat aivan järkyttäviä. Aivan kuin kiekko olisi ollut superpallo. Hyökkääjän on mahdotonta jatkaa hyökkäystä, jos syöttö tulee muualle kuin lapaan.
Maalinteon petraus TPS:ltä onnistuu pienellä aivojumpalla. Lukko-pelissä lauottiin kyllä paikoista, mutta mutta.. Jos kiekon laukoo molarin syliin, ei yleensä synny kakkoskiekkoja. Laukausten tulisi olla sellaisia, joissa a) katsotaan, että kaverit ovat menossa maalille (jos eivät ole, niin silloin hyökkäystä pitää hidastaa) ja b) niin, että perhostyylin kaverit potkaisevat kiekon maalintekosektoriin! (Opetetaanko tällaista edes liigatasolla?) Polvisuojalla kiekkoa on mahdotonta vangita, ja tätä käytetään todella vähän hyväksi. Mielummin yritetään sitä kuningasvetoa yläkulmaan, jonka ainakin 90% veskareista poimii kuin kypsän marjan. Kun kiekko jää laukauksen jälkeen pelattavaksi, syntyy yleensä tilanne jos toinenkin.
Tässä omat lääkkeeni TPS:n peliin, paljonkaan muuta ei kaiketi voida tehdä kun rosteri on mitä on ja rahat tod.näk. käytetty.
