Noin voisi ajatella. Toisaalta kuitenkin samaan aikaan voi todeta, että KHL:ssä pelaa tällä kaudella jopa enemmän pohjoisamerikkalaisia kuin viime kaudella. Eli kuitenkaan tuo vallitseva tilanne ei näytä johtaneen pelaajien poistumiseen Venäjältä. Päinvastoin eurooppalaisten poistuminen on avannut enemmän pelipaikkoja myös noilla b-luokan pohjoisamerikkalaisille, joille ei olisi aiemmin ollut sijaa KHL:ssä.
Näyttäisi siis käyneen niin, että eurooppalaisille sota on tullut riittävän lähelle, jotta ymmärtävät pysyä KHL:stä pois, mutta pohjoisamerikkalaisille sota näyttäytyy kaukaisempana asiana. Ulkomaalaispelaajien propaganda-arvohan KHL:ssä on noussut entisestään, joten nyt sinne otetaan Rodewaldin kaltaisia kavereita pelkästään passin takia.
Mikä pistää silmään tuosta ulkomaalaispelaajien määrien listauksesta eri maiden sarjoissa on pohjoisamerikkalaisten suuri määrä, ja toisaalta eurooppalaisten ulkomaalaispelaajien pieni määrä, Saksan sarjassa. Minulle tämä kertoo siitä, että mikään laatusarja ei DEL voi olla, kun kokoonpanot on haalittu täyteen "tusinakanukkeja."
SM-liigassa näyttää liigan sivujen mukaan olevan tällä kaudella 93 ulkomaalaispelaajaa, joista 30 on ruotsalaisia, 25 kanadalaisia, 13 tšekkejä ja 10 jenkkejä. Muita kansallisuuksia edustaa 1-3 pelaajaa kutakin. Huomionarvoista on, että Zagidulin on sarjan ainoa venäläispelaaja, kun vielä viime kaudella SM-liigassa pelasi 15 venäläistä ja yksi valkovenäläinen. Ja vaikkapa Nhl:n työsulkukaudella 1994-95, jolloin liiga oli vielä Euroopan huipulla, liigassa pelasi koko kaudella 28 ulkomaalaista, työsulkuavut mukaan lukien. JypHT:n Nhl-apu Michael Nylander oli sarjan ainoa ruotsalaispelaaja. Seuraavalla kaudella liigassa pelasi 20 ulkomaalaispelaajaa. Suomalaisethan tuohon aikaan jo dominoivat Elitserieniä, mutta ruotsalaisia ei Suomessa pelannut käytännössä lainkaan, vaan Suomeen tultiin köyhemmistä Itä-Euroopan maista, lähinnä Tšekistä, ja Jursin koulussa pyöri sitten venäläisiä ja latvialaisia.
www.jatkoaika.com
