Karejevin peruspaketti on venäläiseksi maalivahdiksi tasapainoinen. Mistä lie oppinut? Metsola sulattanut omasta tietopankistaan ja torjumisen aakkosista muutaman Andreille eteen. Muistatteko miltä Salak näytti ensimmäisissä TPS-matseissaan? Pyöri ja hyöri, leijaili (Matti Inkinen... R.I.P.). Ei ole tosiaan Salak venäläinen, mutta siinä vertailupohjaa, josta Turussa saatiin leivottua kelvollinen, kansanväliset mitat täyttävä maalivahti.
Eilistä Karejevin ottelua Kärppiä vastaan en ole nähnyt, mutta silmiini olen saanut Karejevista myös kuvan sellaisena Hasekina tai Pasi Nurmisena. Nämä maalintekotilanteet ovat syntyneet yllättävästi tai loistavista poikittaissyötöistä. Karejev on terävä ja haastaa pelaajan. Parhaana esimerkkinä Karejevin venymisestä Jokerit-ottelussa maalinedushässäkkä, jossa Norman potki kiekon Pakariselle avopaikkaan. Sieltä jostain kuuluisasta taikarasiasta Andrei kaivoi kiekon tielle jotain, vaikka torjunta-asento oli suoraan kevätjuhlien joulunäytelmästä. Anteeksi mistä? No, ei oppikirjasta ainakaan. Odotan suurella mielenkiinnolla, millaisen lopputuleman saavat Moisanen ja Karejev aikaiseksi.
Moisanen on mies, joka on tullut täyttämään Ylösen saappaat. Ne saappaat ovat suuret, eikä alkuun kannata niillä lähteä hölkälle. Antaa jalkojen kasvaa ja tekemisen ja näyttöjen nostaa luottamusta turkulaisyhteisössä. Moisanen saattaa Upin saappaissa kirmata vielä kuin iloinen poika.