Oletko ottanut huomioon myös toisen osapuolen? PJ Tomi Aallonkin mukaan näiden nuorten lahjakkuuksien kanssa on todella vaikeaa saada pidempiä sopimuksia. Ei homma ihan niinkään mene, että TPS tarjoaa vuodet ja pelaaja suostuu heti kun palkka täsmää. Erityisesti näiden lahjakkaiden jannujen kohdalla on vaikeuksia kiinnittää kohtuullisella sopparilla pidemmäksi aikaa. Varsinkin, jos sisältö on "saatat ehkä päästä pelaamaan edustukseen parin vuoden päästä".
Siinä komppaan Jaakkoa, että olisi suhtkoht järjetöntä antaa suoraan kolmivuotisia papereita suoraan omille kasvateille. Riippuen tietenkin näytöistä ja ehdoista.
Kuuluis tuonne tulevaisuus ketjuun, mutta menkään.
Totta kai. Olen huomioinut toisen osapuolen. Ja on ihan satavarmaa, että TPS:n on vaikea solmia haluamiaan sopimuksia, koska ne neuvottelut ovat ota tai jätä eikä ole mitään takeita siitä, että pelaaja kehittyy sopimuskautensa aikana (kuten itsekin mainitsit). Ei ole mitään polkua, strategista mallia. Oma ehdotukseni on taivasta maalaileva, mutta on se sentään jotain ja sisältää mahdollisuuden soveltaa tarpeiden mukaan.
Raha ja sopimuksen pituus eivät näyttele suurta roolia silloin, kun vastapuolella on tarjota laatua. Tepsillä ei ole tarjota näille junnuille tällä hetkellä mitään muuta kuin puheita. En minä ainakaan sitoutuisi NYKYISEEN TPS:n yhtään sen enempää, mitä TPS sitoutuu itse. Tämä on molemmin puolinen asia, mutta lähtökohtaisesti seurasta itsestään kiinni. Junnu on junnu, lapsi, ja ei varmasti kehity optimaalisesti, jos puheet on sitä tasoa, että "tää on sit ammattilaissarja hei, sun pitää ottaa paikkas... Ja tosa on meiän ehdotus, ota tai jätä". Saatteeksi saattaa tulla muita itseluottamusta syöviä kommentteja. Kyllä se ensimmäinen ajatus on, että antaa olla, mutta kun ei ole muutakaan, niin kai siihen on sitten suostuttava.
Jos taas neuvotteluissa lähdetään siitä, että asia on yhteinen, me sitoudumme sinuun, emme juuri muuta vaadi kuin urheilijan elämää, polku on selkeä luota meihin, rahallinen korvaus kasvaa jos kehityt jne jne... Ei ole vaikea myydä, ei sille junnulle eikä varsinkaan hänen vanhemmilleen. (Tätähän oli Vladimir Jursinov, ei näillä sanoilla, mutta käytännössä näin. Nyt sen vasta tajuaa.) Syntyy luottamus ja tepsiläisyys. Halu tehdä kaikkensa seuransa eteen jatkossakin, koska ne teki paljon mun eteen. Sana kiertää ja kohta ovella saattaa olla junnuja Raumalta, Espoosta jne.
Yritän vaan saada esille sitä näkökantaa, että tehdään välillä pelaajia itse, eikä voivotella maailman kurjuutta. Nythän kaikissa ulostuloissa maailma on Tepsiä vastaan. Ja niin se on jatkossakin, jos pelko ohjaa toimintaa. Kyllä mulle sopii, että odotellaan vaan ja ollaan varovaisia kaikessa. Ei ole multa pois, muuten kuin kannattajana. Firmaa/seuraa tässä käy sääliksi, kun arvovalta on romahtanut heikon menestyksen myötä, peleissä käy 4000 ihmistä ja mitä vielä... Lääkkeet ovat talouskuri, jossa tuijotetaan huomista. Sitten se on tätä. Kun se voisi olla rakenteiden uusiksi laittamista, "investointeja" 5-10 vuoden periodilla