Viestin lähetti Waky
TPS:n profiiliin on kuulunut aina katsojien vähyydellä valittaminen ja niiden vähänkin hiljaisuus siellä katsomossa. Ennen valitettiin että Turkulaiset on kylläisiä nyt syy on siirtynyt joukkueen harmauteen. Tiedä sitten kumpi on totta tai kumpikaan.
Juuri näin. Minä en ihan rehellisesti sanoen muista, koska viimeksi muka Elyséellä on tätä enempää yleisöä syksyn runkosarjapeleissä ollut. Heittoa voi olla pari sataa suuntaan tai toiseen, mutta samoissa luvuissa pyöritään. Ja samalla tasolla ihan valtakunnallisestikin. Helsingin talousalue on helposti viisi kertaa Turun vastaavaa suurempi, mutta eivät alueen kolme joukkuetta silti vedä viittä kertaa enempää katsojia saatika sitten myy hallejaan loppuun. Ei kiekko jaksa ihmisiä niin paljoa kiinnostaa. Turussa on tosiaan lisärasitteena vielä se, että ihmiset ovat tottuneet paljoon. Hyvin se on täälläkin esillä. Siinä, missä lähes missä tahansa muualla oltaisiin riemuissaan kuuden ottelun tappiottomasta putkesta, Turussa se ei ole mitään.
Minä menin katsomaan peliä jossa taistellaan ja totta puhuakseni en tällä pelirytmillä enää odotakaan, että kaikki pelaajat jaksavat joka pelissä joka sekunti antaa kaikkensa.
Näinhän se on. Katsomoonkin näkee, että jääkiekko on fyysisesti äärimmäisen vaativa laji. Vaikka kukaan ei saisi pieniä kolhuja ja muita rutiiniloukkaantumisia, vaatii jo yksistään tuollainen ottelu niin paljon energiaa, ettei sitä pysty pitkässä juoksussa päivän aikana palauttamaan. Tämä oli vain fyysinen puoli. Jos katsojia ei kiinnosta tulla vain istumaan Turkuhallin penkeille, miten voimme odottaa, että jokainen pelaaja jaksaa syttyä parhaimpaansa (kaikella kunnioituksella) jotain Ilvestä vastaan? Peli oli ennakkoon niin selvä kuin olla voi, mutta yllättävän kovaa pojat jaksoivat silti painaa. Tässä tuntuu unohtuvan myös se, että Nissinen otti tukun huipputorjuntoja ja pari kertaa kolahti maaliraudoissakin. Sentti sinne tai sentti tänne niin peli olisi hyvin voinut olla 7-2.
Itse aikani tätä Turun yleisöhävikkiä mietin, mutta en keksinyt 99-00 kauden jälkeen enää mitään syytä millä joukkue enää voisi edesauttaa yleisömäärän lisäämiseen.
Jälleen aivan totta. Ehkä liigan kaikkien aikojen paras joukkue ei riittänyt. Lähes kokonaan oman kylän jätkistä kasattu joukkue ei riittänyt. Triplamestaruus ei riittänyt. Mitä sitten tarvittaisiin tuomaan halli täyteen yleisöä? Veikkaan, että toinen maa. Jos Turussa olisi miljoona asukasta, olisi Turkuhalli varmasti aivan täynnä illasta toiseen, koska halukkaita katsojia olisi aina enemmän kuin kapasiteetti vetää.
Kaikki tuntuu olevan jalosen syytä vaikka niin ei olisikaan. Itse en tosin miestä minään ihmeellisenä pidä, jollei toisin osoita. Mutta näiden pelin huonouden suhteen valmentajalla ei ole paljon mahkuja jos äijiä ei kiinnosta.
Jalonen on niin helppo kohde. Aloitteleva valmentaja, jonka puutteet (todelliset tai kuvitellut) ovat kaikkien tiedossa. Tähän kun lasketaan yleiset harhaluulot valmentajan kyvystä vaikuttaa pelin aikana tapahtumiin, saadaan suuri ja kirkkaanvärinen maalitaulu. Ei se koutsi oikeasti voi paljon muuta tosiaan tehdä kuin pistää kuumia äijiä kentälle, kylmiä vilttiin ja hokea itsestäänselvyyksiä. Jalonen on kaikki nämä tehnyt hyvin. Bluesia vastaan huonosti pelannut Jerkovitsh pistettiin vilttiin ja alkupäässä onnistuneet pojat saivat vastuuta. Blues kuitenkin käytti melko tarkkaan kaikki kolme maalipaikkaansa, joten sellaista se elo vain on. Toki joukkuetta saa ja pitääkin kritisoida siitä, että Blues, IFK ja SaiPa päästettiin mukaan. Kuten olen jo sanonut, tärkeintä silti on se, että joukkue itsekin tietää töpänneensä. Sen kautta voi kehittyä. Pitää myös muistaa, että Bluesia ja IFK:ta vastaan nuo maalit tulivat melko pitkälle henkilökohtaisista virheistä ja vieläpä nuorille pelaajille. Sitä varten he ovat kokemattomia, koska heillä ei ole kokemuksen tuomaa rutiinia.
Ei kai kaikkia penkille voi hyllyttää? Eri asia on onko jollain valmentajalla parempi kyky laittaa joukkueeseen erätauolla tai erän aikana liikettä.
Tässä on vielä sekin ongelma, että TPS:hän on menettänyt pääasiassa johtonsa kolmannessa erässä. Ei ole siis erätaukoa, jonka aikana tehdä muutoksia. Kun se mopo lähtee pelaajilta käsistä, se on hemmetin vaikea kierre katkaista. Jokainen töppi lisää painetta ja antaa vastustajalle lisää uskoa. Takaa on huomattavasti helpompi lähteä ajamaan kiinni kuin yrittää säilyttää staattisesti johtoa. Jos vastustaja vielä herää pelaamaan (kuten Blues teki lauantaina), onkin soppa valmis.
asia. Täytyy sanoa jopa että tämän kauden miehistö ohittaa minulla mielenkiinnossa pari Jursin aikaista joukkuetta.
Sama täällä. Sitä ei enää oikein muistakaan, miten harmaata puurtamista se Jursin aikaan oli. Jo pelkästään se, että Tepsillä ei ollut ylivoimakenttiä tuntuu jotenkin oudolta ajatukselta. Samalla sakilla vaan puurtaen eteenpäin.
Noista tasapeleistä, onneksi on kausi alussa ja aikaa korjata tuollaiset lepsuilut. Kyllä ne varmasti pelaajiakin harmittaa.
Jälleen naulan kantaan. Eilenkin riitti, kun katsoi joukkueen reaktioita Ilveksen maalien jälkeen. Alatalo otti kympin raivottuaan 4-2-kavennusta. Kaitsu päästeli äänekkäitä V-sanoja huonojen syöttöjen jälkeen ja penkiltä kuului hetkittäin äänekästäkin kritiikkiä huonosta pelistä. Paha tuollaisen jälkeen väittää, että joukkue jotenkin halveksii yleisöään. Aina ei vain kulje, mutta tärkeintä on se, että jaksaa yrittää ja välittää. Kyllä se siitä.
No, tämä tästä ja nyt katse tulevaan.