Tosiaan mitä tuohon pelityyliin nyt tulee niin aika moni näkee parannusta siinä. Hantta#23 ei näe, ja vierustoverinsa hallilla eivät näe. Ihan mielenkiinnosta ja puoliksi läpällä kyselisin että kuulutko niihin ns. periturkulaisiin senioriasiantuntijoihin jotka siellä alakatsomoiden korkeimmilla rivistöillä kausikorttipaikoillaan jauhavat kuraa joukkueen pelaamisesta vaikka taululla olisi usean maalin kaula vastustajaan? Näitä löytyy aina, ja tästä kaupungista näitä asiantuntijoita löytyy mielestäni keskimääräistä enemmän. Useasti nämä kendoanalyytikot ovat jättäneet oman lajiymmärryksensä päivittämättä ja Jursinovin pelikirjaa, Jortikan mouhoamista ja Nummelinien kommentteja nostetaan framille jatkuvasti. Jos nämä, parahin Hantta#23, sinua häiritsevät huomioillaan niin ota seuraavaan kotipeliin korvatulpat ja keskity siihen mitä itse näet. Eilen nimittäin tekeminen oli lähes jokaisen pelin nähneen mielestä, ja myöskin joukkueemme päävalmentajan mielestä, pääosin hyvää.
TPS on oikeasti saanut tuota oman pään avauspelaamista järkevämmäksi. En nyt katsellut mihin ketjuun nimim. Jay Low oman viestinsä pelitavasta kirjoitti, mutta sen allekirjoitan täysin ja lisään siihen vielä maininnan tuosta lievästä kiekottelun lisäämisestä etenkin omissa. Suikkasen joukkueet ovat menestysvuosinaan pelanneet vastaavaa vauhtikiekkoa, joten odottelen mielenkiinnolla pelin parantumista entisestään. Mainittava on, kuten moni muukin jo näissä varovaisen positiivissa viesteissään alleviivaa, ettei tuo pelaaminen vielä valmista tai huikaisevan hienoa aina ole.
Koskien tätä oman pään pelaamista kiekolla, pidän aivan loogisena sitä että jätkät ovat alkaneet tutkia vaihtoehtoja sille ensimmäiselle salamannopealle avaukselle tai siniviivalla nököttävän laiturin kautta pelaamiselle. Pienenä huomiona tuosta laiturin kautta pelaamisesta vielä sellainen, että tämän kritisointi siitä että on väärään suuntaan menossa tai väärässä asennossa on mielestäni väärin nähtyä, sillä tuon pelaajan tehtävä on nähdäkseni aina pelata kiekko kahden vastustajan karvaajan läpi sentterille joka vauhdissa sinisen ja punaisen välissä ottaisi pelivälineen itselleen keskikaistalla ja lopputulemana olisi ylivoimahyökkäys. Tämä ei vain ole onnistunut kovin useasti, treeneissä ovat saaneet tämänkin kuvion toimimaan paremmin, tosin treeneissä nyt aina kaikki onnistuu muutenkin paremmin ja vittasmäet yms. vetelevät jalkamiinoja onnistuneesti ja niin edelleen.
Pidän terveenä reagointina nyt tällä erää sitä että tämä laituri ei enää aina jatka ykkösellä ylöspäin tai hakkaa kiekkoa paniikissa kämmenpuolelta kääntäen keskialueelle, vaan palauttelee entistä useammin pelivälineen omalle pakistolle joka sitten pakki-pakilla pyrkii avaamaan tuota vastustajien keskialueen sumppua. Eikä sieltä omista ole kiire lähteä niin kauan kuin vastustaja ei kiekkoon pääse. Tähän toki huolimattomuus ja epätarkkuus tuo omat ongelmakohtansa ja eilenkin pari heikompaa suoritusta nähtiin juuri tällaisessa tilanteessa mutta ne ovat niitä yksilöiden virheitä. Kun viisikko pelinavausvaiheessa pysyy tiiviinä, on muiden pelaajien helpompi myös tulla paikkaamaan ja taistelemaan pelivälinettä takaisin.
Kun taas nopeat käännöt ja reagointipelaaminen ovat onnistuneita, on Suikkasen kiekko oikeastaan melko arvaamatonta. TPS on joukkue joka kykenee pelaamaan tiivistä viisikkopeliä, mutta se myös pystyy riistoihin karvaamalla syvältä. Tuohon avauspelaamiseen olisi hyvä saada naulattua vieläkin paria erilaista kuviota lisää jotta siinä olisi mahdollista käyttää aiempaa suurempaa varianssia, kauden alun matseissa tuntui että tuon pakki-laituri-sentteri-kuvion oli jokainen vastustaja skoutannut todella huolellisesti ennen matsia.
All in all, varovaisen tyytyväisenä täälläkin suunnalla. Plussaa ehdottomasti se, että ratkaisijoita on matseissa löytynyt muualtakin kuin ykkösketjusta ja että yksilöt ovat ottaneet kehitysaskeleita. Lehtosen Mikon pelaaminen eritoten on todella mukavaa katseltavaa tällä hetkellä, samaten Rantasen. Eteenpäin.