Huh-huh!
Olipas tääs Ilta-Pulussa asenteellinen juttu "lajin häpäisystä". Jösses. Kun tämä yhdistetään Tomi Kallion itkuvirsiin, ovat suomalaiset pikkuhiljaa saamassa "kiekkomaailman meg ryan" -arvonimen.
Toki Peltoseen kohdistuma taklaus oli törkeä (pidän raskauttavana tuota andygorhamaista hyppyä), mutta jeesustelu venäläisten korkeista mailoista, huitomisesta ja filmaamisesta oli oksettavaa. Suomi-poika takakarvasi (=kahvasi) kaksi erää venäläisjoukkuetta lähinnä naaman korkeudelta. Minä pelkäsin koko ajan koska kentällä olisi veren lisäksi jonkun iivanan silmämuna. Samoin maila heilui pellavapäisillä finskeillä kuin Jussilla kuokka soisessa ympäristössä. Samoin Kovalenko kaadettiin läpiajossa kiistattomasti kahvaamalla. Minkäänlaista heittäytymistä tilanteessa ei ollut nähtävissä ja Kiprusovin koukku oli mitä puhtain esimerkki sellaisesta tilanteesta josta pitäisi tuomita rangaistuslaukaus.
En ala keksimään mitään "miltä tuntuisi jos.."-argumentteja Nielikäisen maajoukkueuraa toivoville kirjoittajille, koska itse odotin lähinnä että Iivana olisi jossain vaiheessa vetänyt sileäksi jonkun suomalaisen halonhakkaajan, joita Mertaranta kehtasi kutsua karvaajiksi. No, heidän versionsa kostosta oli epäonnistunut headbut ja Peltosen ajeleminen. Tapa kai sekin.
Tiedän, että suhtautuisin asiaan hieman eri tavalla, jos esim. Tuomas Pihlman olisi loukkaantunut pelissä, mutta ei Veli Venäläinen mitenkään erityisen sikamaisesti pelannut.
Mertarannan juttuihin kannattaa suhtautua kuin Mika Saukkosen analyyseihin. Lahtelaisen selostukset eivät kerro mitään tilanteesta vaan ovat taustahälyä peliin, jossa koko kansan odotetaan seuraavan silmät tapillaan naamoissa liput maalattuina mitä Suomen Leijonat ihanasti tekevätkään.