Calgary on ehdottomasti suuri kysymysmerkki ja juuri siksi varsin mielenkiintoinen seurattava. Omassa viestissäni aikaisemmin pohdin lähinnä sitä, että nykyinen yllättävä suonenveto saattaa parhaassa tapauksessa lyhentää tarvittavaa rebuildia useilla kausilla. Ainahan playoff-joukkue on kliseisesti houkuttelevampi vapaille agenteille. Tosin Calgary kärsii Edmontonin tavoin kylmistä talvista ja pitkistä välimatkoista. No, vuoden päästä ollaan varmasti viisaampia.
Coloradon tilanne ei loppupeleissä ole ihan niin paha, kuin alkukauden romahdus antoi ymmärtää. Joukkue on vielä langanlaihasti mukana playoff-taistossa ja on sinnitellyt varsin hyvin lännen vahvoja joukkueita vastaan. Stastnyn lähtö jätti valtavan aukon ja joukkue on jatkuvasti riippuvainen Varlyn otteista. Avainpelaajat alkavat kuitenkin olla pikkuhiljaa kasassa, jonka jälkeen tarvitaan vain lisäkokemusta ja onnistuneita syvyyshankintoja.
Coloradoon vertaamisessa kyse oli enemmänkin siitä, että se pudotus voi olla kova ja korkealta.
Kyllähän kesän frenzyt vaikuttavat niin heikoilta, että ei sieltä todennäköisesti mitään tähtiä napata, siellä on muutama todella hyvä palanen, mutta ei montaa.
Palkkakatto-NHL:ssä contender-statuksen saaminen on todella haasteellista, mikäli joukkue joutuu aloittamaan täysin pohjalta. Tässä onnistuneita joukkueita luonnollisesti löytyy, mutta helvetin monen asian pitää osua nappiin ennen kuin tulosta alkaa tulemaan. Onnellakin on oma osuutensa, sillä kaiken mahdollisen scouttauksen jälkeenkin osa lupauksista yllättää täysin puskista ja osa jättää potentiaalinsa kokonaan lunastamatta. Lopullisena tavoitteena voidaan pitää contender-tasoa, mutta monen joukkueen kohdalla tätä ei välttämättä ole mahdollista saavuttaa yhdellä rebuildilla, vaan välillä täytyy tahkota pari kautta "ihan hyvänä" joukkueena perusrungon kehittämiseksi yleisen uskottavuuden säilyttämiseksi. Muuten on uhkana sairastua Oilers-rappeumaan. Tässä tosin päästään taas alkuperäiseen kysymykseen siitä, milloin rebuild sitten oikeasti alkaa ja loppuu.
Kutsutaan sitä onneksi tai miksi tahansa, niin fakta on, että jos sinulla on 14 draft pickia 7 sijaan draftissa, niin nostat todennäköisyyksiä osua oikeaan. Ja niitä pickeja saadaan treidaamalla assetteja riittävän aikasin. Samalla sitten parannetaan omien pickien sijoitusta, koska joukkue heikkenee samalla.
Ja eihän rebuild olekkaan prosessina se, että ollaan pohjalla ja heti seuraavana contender. Oleellista on se, että se vaihe, jossa niitä assetteja haalitaan helvetisti, täytyy hoitaa kunnolla. Buffalon ja Calgaryn lähtökohdat tähän oli täysin erilaiset - ja siis Buffalolle otollisemmat.
Buffalo räjäytti joukkueensa pikavauhtia, koska muut vaihtoehdot eivät olleet järjellisesti perusteltavissa. Calgaryssa kieltäydyttiin tunnustamasta tosiasioita ja hukattiin useita vuosia turhaan rimpuiluun. Detroit taasen on vetänyt neljännesvuosisadan putkeen ilman rebuildia järkevällä kasvatustyöllä ja luottoratsujen panoksella. Välillä näytti jo pahalta, mutta tällä kaudella Wings on jollakin käsittämättömällä tavalla ollut taas kerran liigan parhaimmistoa. Tosin lännen puolella olisi tuskin ollut asiaa pleijareihin viime kaudella. Toronto on yrittänyt saada homman toimimaan ilman varauksia ja Edmonton taas pelkillä varauksilla. Molemmat ovat epäonnistuneet pahasti.
Calgaryssa ei pelkästään hukattu vuosia, vaan myös assettejen arvoa. Mielestäni Calgarylla on vielä melko vähän selkeitä runkopelaajia, jos puhutaan voittavasta joukkueesta. Giordano, Brodie, Monahan, Gaudreau sekä Bennett. Kris Russel on vähän siinä ja siinä, erinomainen top-6-pakki, mutta ei mielestäni erityisen erinomainen top-4-pakki. Tämä omalla, melko rajallisella otannalla. Eli vaikka Calgarylla on hyviä palasia, niin melko ohkainen tuo on. Tottakai sieltä voi vielä - ja todennäköisesti tuleekin - uusia runkopelaajia prospecteista, mutta prospect pool ei ole erinomainen, mikä pienentää todennäköisyyksiä. Tämän lisäksi esim. Giordanolla on menossa uran parhaat vuodet, eikä jatkokaan ole todellakaan varmaa.
Buffalolle taas voitaneen laskea Girgensons, Bogosian, Ristolainen, Zadorov, Reinhart ja Kane. Halutessa vielä "McEichel". Pysyk on ihan siinä rajoilla samoin kuin Grigorenko. Näitä rajatapauksia toki on varmasti Calgarylla Pointti noissa on se, että kaikki ovat lähtökohtaisesti vähintään top-6 ja top-4-kamaa. Tuohon päälle siten isompi kasa pickeja ja prospecteja kuin Calgarylla.
Detroitin osalta en jaksa käydä kokonaan monta kertaa käytyä keskustelua, mutta siellä on käytännössä rakennettu menestystä menestyksen päälle ja siellä on nelikko Zeta, Dats, Kron sekä Babcock sellainen, johon tuo joukkue tukeutuu 80 prosenttisesti. Ei tarkoita sitä, että muut palaset olisivat paskoja, mutta Babcock osaa hommansa erinomaisesti ja nuo pelaajat yksinkertaisesti pystyvät kantamaan niin isoa vastuuta tehokkaasti, että muut pelaajat pääsevät pelaamaan suotuisissa olosuhteissa.
Menee vähän offtopiciksi ja pahoittelut siitä. Torontolla on kuitenkin rebuild-mörkö myös omassa kaapissaan, joten tästä ehkä saadaan jotain irti myös vaahteranlehdille.
En sanoisi sitä möröksi. Pystyn hyvin ymmärtämään, miksi moni Toronto-fani on innoissaan ajatuksesta rebuildin aloittamisesta. Jos Torontossa siihen mennään, niin kannattaa vain asennoitua asiaan oikein ja toivoa, että se homma tehdään todella hyvin.
Paskaa se on, mutta siitä saa myös paljon irti, jos siihen suhtautuu tietyllä tavalla. Kannattaa myös varautua siihen, että saa jatkuvasti kuulla ymmärtämättömien lässytystä jostain häviävästä kulttuurista tms, vaikka jokainen asioita ymmärtävä tietää, että häviöt ovat seurausta eikä syytä, ja keskittymällä syihin, ne häviöt poistuvat sieltä. Matkaan kannattaa myös varata iso annos huumoria, optimismia sekä paksua nahkaa. Paheksuntaa ym. tulee iso läjä, mutta sitä rupeaa tulemaan pääasiassa sitten, kun "kateelliset" rupeavat huomaamaan, että siellähän ihan oikeasti rupeaa olemaan kunnon rakennuspalikkaa ja homma hoidetaan oikein.
Embrace the tank!
