Paras aloitus sitten kauden 1999-2000 parhaalla pelillä sitten... No, en tiedä, mutta sanotaanko ainakin työsulun jälkeen. Harvoinpa Leafs on viime kausina voinut vain kruisailla kolmannen erän, kun peli on jo selvä - siis Toronton eduksi. Kaksi ensimmäistä erää olivat todella hyvää ja lupauksia nostattavaa kiekkoa Torontolta. Joukkue luisteli ja karvasi hanakasti iskien painetta rohkeasti Sens-pakistoon, joka oli hätää kärsimässä. Erityismaininta Grabon johtamalla kakkosketjulle. Leafs vei laukaukset ylivoimaisesti ja, mikä merkittävintä, suuri osa vedoista oli todella hyvältä sektorilta ja oikeasti vaarallia eivätkä vain marjoja Leclairille. Tätä lisää.
Vaikka ylivoima ei vieläkään tuottanut kuin yhden maalin, niin en siltikään olisi huolissaan. Kuvio pyöri ajoittain todella hyvin ja paikkoja syntyi, mutta oikeastaan vain Leclairen hyvä päivä esti useamman yv-maalin synnyn. Jos tällä tavalla jatketaan, niin tulosta kyllä alkaa syntyä.
Oli muuten hyvä, ettei sitä tajunnan räjäyttävää tarjousta kesällä tullut Kaberlesta. Tsekki on ollut kahdessa ensimmäisessä pelissä mahtava. Syötöt lähtevät varmasti ja ajallaan, ja jos tilaa syötölle ei ole, niin Tomas kuljettaa itse kiekon ylös. Tuo ei tietysti ole mitään uutta, eikä liioin se että yv:llä Kaberle häärii priimusmoottorina. Se on yllätys, että tsekki on ampunut runsaasti joka ottelussa. Hieno pelaaja ja tyylikäs pelaaja kaikin puolin.
Hyvältä siis näyttää kahden pelin jälkeen, mutta Torontossa kaikki voi muuttua nopeasti. Kuitenkin nyt Torontolla vaikuttaisi olevan kaksi hyökkäävää ketjua (Bozakin ja Grabon ketjut) sekä selkeä checking line/energy line että nelonen täynnä kovia poikia höystettynä Zigomanisilla. Roolit olisivat kerrankin selkeät, ja eikä viime kausilta tuttua kolmen tasiaisen (huonon) ketjun hyökkäystä nähtäisi, jossa yksikään ketju ei pystyisi hoitamaan tehtäväänsä. Nythän Brentin ketju on saanut tehoja aikaan pitkälti ainakin omasta mielestäni, koska ovat saaneet pelata omaa peliään, mikä ei todellakaan ole venäläistyyppistä klap-klap- kiekkoa. Lisäksi maalivahtipeli on tietysti parannus viime kauden sydänvikainen Monster-Toskala- tandemiin.
---------------------------------------------
Sens oli juuri niin huono, kuin vain toivoa saattoi Buffalo- pelin jälkeen. Avainpelaajat vaikuttivat vanhoilta ja hitailta sekä Spezzan tapauksessa haluttomilta. Ironista on, että Leclairin kahden pelin perusteella Ottawalla saattaisi olla jopa voittava maalivahti. Sääli vain, ettei joukkue edessä ole enää samaa tasoa kuin muutama kausi takaperin. Alfredsson nyt varmaan nakuttaa vieläkin sen 70-80 pinnaa, mutta Spezza taitaa tarvita maisemanvaihdon syttyäkseen. Kovalevilla taas kädet käyvät, mutta jalat eivät enää, joten taitaa venäläistaiturilla olla vaikeuksia edessä. Eilen ei tosin asennekaan ollut kunnossa. Ei ole Ottawasta enää siksi hyökkäyskoneeksi kuin viime vuosikymmenellä.