Toronto Maple Leafs 2008-09: Tank for the right reason, it's John Tavares season!

  • 154 149
  • 583

Turder

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
Tulipa hyvään paikkaan voitto. Viime pelissä varmasti tappio otti pattiin kovan työn jälkeen mutta nyt palkinto tuli rankkarivoiton myötä. Eka erä oli Leafsiltä ehkä huonompaa kiekkoa kuin toinen missä tulikin sitten pari maalia. Kiekkoa vaan maalille ja sieltä ohjauksia. Ylivoimalla kolme maalia ja av piti nollan niin prinsiipien mukaan erikoistilanne pelaamisesta ruksi Leafs-sarakkeeseen. Oli vähän monijakoinen peli kun molemmilla tuntui olevan momenttumia aina välillä ja pari maalia tuli putkeen puolin ja toisin. Leafs johti vielä kolmannessa erässä, kunnes Devils tuli tasoihin. Jatkoajalla oli aika pahaa myllytystä Devils-ylivoimalta mutta Vesku napsi hanskalla. Ihailtavasti pisti myös av-kolmikko lihaa laukausten eteen. Rankeissa sitten Kaberle ja Hagman maalasivat (Hakilla hieno rystyveto ja lumet Brodeurin maskiin), Vesku päästi vain yhden ja suomalaisvoimin siis pisteet Torontoon.

Pari tappelua nähtiin. Ensin Mayers väänsi Clarksonin kanssa, ehkäpä edgeä Devils-pelurille. Sitten Hollweg ajeli aika kovasti taas laitaan muistaakseni Parisea (?) ja välittömästi Rupp vaihdettiin jäälle rökittämään Hollwegia ja Ryanilta naama auki.
 

Turder

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
USKOMATON KOLMAS ERÄ!! Tylsä peli mutta viimeinen kahdeksan minuuttia klassikkokamaa!

Leafs hakkasi päätä seinään sen kaksi ja puoli erää kunnes ketsuppipulloa auki ja kunnolla. Rangers puolusti todella hyvin etenkin omalla alueella ja siniviivalla ja Leafs oli täysin aseeton hyökkäyksissä. Sama ylivoimalla, Rangersin av-nelikko piti jatkuvasti paineen kiekollisessa miehessä ja pelasi todella hyvää alivoimaa. Huomasi miksi porukka on kärjessä tällä hetkellä ja alla hieno kauden avaus. Leafs oli melkein parempi 5 vs. 5-tilanteissa kuin yv:llä. Rangers sai maalit sitten parin hyvän vaihdon seurauksena. 0-1 maalissa merkkausvirhe ja Callahan sai vapaasti nostaa yläpesään hienon syötön jälkeen.

Toisessa erässä Leafsin ahkerampi karvaus ja liike alkoi näkymään ja ote siirtyi pikku hiljaa kotijoukkueelle. Mutta taas päästiin vain alueelle kulmiin eikä vaarallisia paikkoja ollut. Kaberle pisti yhden rannarin tolppaan. Rangers sai sitten maalin neloskentän hyvän vaihdon ansiosta.

Kolmannessa sama trendi jatkui. Leafs piti kiekkoa kulmissa, keskialueella jne. mutta ei päässyt hyviin maalintekopaikkoihin. YV edelleen aivan tehoton. Sitten sekaketju Mitchell-Stajan-Hagman saa kiekon runnottua laidasta sisään ja Mitchell pääsee rauhassa kiekon kanssa maalin eteen sektorille ja twisted wrister, 2-1. Sitten tulikin maaleja melkein joka vaihdossa, Blake ohjaa Mooren rystyn sisään, Kubina pommittaa viivalta, Mitchell uudestaan ja on vielä tehdä hattutempun mutta lopulta Moore laittaa tyhjiin Valiquetten tultua vastaan. Oli kyllä uskomaton fiilis noiden maalien aikaan. Renney otti aikalisääkin ja Rangers sai yhden vaihdon ajan painetta Leafs-päätyyn mutta kyyti oli lopulta aika kylmää.

Yleisö oli aivan hiljaa koko pelin kunnes maaleja alkoi tulemaan. Oikein vitutti kun kuului pelaajien äänet ja yleisö aivan hiljaa. Jatkiksen Leafs-ketjulaiset pitäisivät kovempaa mekkalaa keskenään. Itse ainakin tuuletin niin, että naapuriin asti kuului. Mutta maalien myötä alkanut hurmos tarttui yleisöön ja aikalailla seisaaltaan olivat loppupelin. Nuorelle joukkueelle tuli kyllä iso paketti itseluottamusta. Kova työ palkittiin taas vaikka oli vaikeaa pitkin peliä mutta uskoivat omaan tekemiseen ja lopussa kiitos seisoi. Mahtoi olla hieno tunnelma kopissa. Onnistumisia tuli nuorille mm. Mitchell uran ensimmäiset maalit. Oli kyllä mahtavaa katsella poikien tuuletuksia. Tästä joukkueesta voi olla jo ylpeä. Vesku oli melko solid maalilla, ekassa liian paha paikka poikittaissyötön jälkeen ja toisessa tuli kimmoke laidasta. Muuten varmoja torjuntoja pitkin peliä.
 

TML

Jäsen
Kattava analyysi tulikin jo yllä mutta pakko sanoa että päivä päivältä tämä joukkue yllättää minut aina ja aina enemmän. Huh heijakkaa minkä shown Leafs loppuun järkkäili.
Vaikka tätä kautta seuraan ehkä hieman erilaisin silmin eikä tunnetta ole niin paljoa mukana kun odotukset eivät kauhean korkealla ole, niin silti tuntui aivan saatanan hyvältä tasoitus- ja johtomaalin jälkeen. Aivan loistava fiilis tuli päälle.

Mitchell teki siis uransa ensimmäisen ja toisen änärimaalinsa. Lähellä oli hattukin. Todella hyvää työtä teki Mitchell-Moore-Blake. Heikkoja lenkkejä ei muutenkaan löytynyt, vaan jokainen teki tehtävänsä.
Grabovski pelasi myös todella pirteän pelin ja kuskasi hyvin kiekkoa.
Ylivoima oli heikkoa ja tuo kiekon kuskaaminen noissa tilanteissa ärsyttää. Jos ei ole Connollyn kädet, turha iskee päätä seinään.

Se mikä viime vuosina on ollut ongelma (yksi niistä), on tällä hetkellä suuri voimavara. Puhun nyt siis noista johtoasemien menettämisistä. Viime kausina Leafsille ei riittänyt kolmenkaan maalin johto kolmanteen erään, sillä aina vastustaja tuli ja vei pelin. Nyt Leafs tulee takaa vaikka kuinka useasti. Hienoa nähdä kun nuoret pojat eivät luovuta vaan taistelevat loppuun asti pinnoista.

Marraskuussa ollaan vasta mutta silti pakko mainita, AHL MakeMeLaughs on kahdeksantena tällä hetkellä itäisessä konfressissa!

Ai niin, Luke Schennille onnea! Tänään 19-vuotta!!!
 
Suosikkijoukkue
Kärpät
USKOMATON KOLMAS ERÄ!! Tylsä peli mutta viimeinen kahdeksan minuuttia klassikkokamaa!

Olihan melko yllättävä loppu! Miten voikin Rangers romahtaa noin täydellisesti? Tämä siis siitä huolimatta, että suurimmat kannustukset tulivat varmasti kotikatsomosta. Aikamoisia tahtomaaleja Leafsilta. Hagman tuntui sopivat tuollaiseen meininkiin yllättävän hyvin.
 

Turder

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
Kuonoon tuli.

Kokoonpanossa oli pieniä muutoksia. Cujo maalilla, Hollweg ja Stralman katsomossa, White nostettu nelosen laitaan ja Cola puolustukseen. Muuten ketjut olivat aika tutut viime peleistä. Pientä wilsonsekoitusta oli kolmannessa erässä. Ehkä jotenkin näytti siltä, että Colan nostaminen puolustukseen toi vähän epävakautta omaan pään pelaamiseen. Olisiko ollut vähän hakemista pakkiparien kanssa tai jotain, mutta pientä hermoilua ja säätämistä oli ajoittain. Sellainen varmuus puuttui. Synttärisankari-Schenn esiintyi taas edukseen mm. muutamilla hienoilla avauksilla ja todella kylmähermoisilla ratkaisuilla omassa päässä.

Ensimmäisessä erässä 1-0 johto Whiten maalilla. Aikaa oli vaikka kuinka ja lopulta se ylänurkka löytyi. Canes puolustus hieman pihalla siinä tilanteessa eikä kukaan ottanut kiekollista miestä. Muuten erä oli Toronton heiniä ja Cujokin sai seisoa aika toimettomana maalilla.

Toisessa sitten Canes tuli ylivoimalla tasoihin heti erän alkuun. Silti Leafs jaksoi painaa ja pyöritti peliä varsin tutulla otteella. Kova liike oli taas vastustajien pakeille liikaa ja mm. Grabovskin kenttä sai jatkuvasti tilanteita. Niistä tulikin sitten pari maalia, Hagmanilta hyvä syöttö siihen ensimmäiseen Grabon maaliin. Peli oli siis 3-1 ja kaikki näytti hyvälle kunnes Cola otti jäähyn peittämällä kiekon. Pelasi ilman mailaa ja helpossa tilanteessa päätti heittää kiekon ulos alueelta, jonka tuomari katsoi kiekon peittämiseksi kun otti kiekon hanskaan. Sitten Kubinalle vielä jäähy saman alivoiman aikana. 5-3 av kestettiin mm. Cujon parilla hienolla torjunnalla mutta samassa kun Cola pääsi kentälle, sai Whitney kiekon laitettua häkkiin. Tästä ote sitten täydellisesti Canesille ja Cujollakaan ei ihan paras päivä ollut niin tulos näkyi taululla. Cujo oli tyylilleen uskollisena useasti jäissä ja ylämummoissa oli tilaa ja sinnehän ne pari maalia sitten meni. Canes onnistui parista maalinedushässäkästä mättämään kiekon sisään ja Ruutu pisti forsbergilla ylänurkkaan niin alkoi näyttämään heikolta.

Pikku-Hakki maalasi vielä mutta ei riittänyt tällä kertaa ja lopulta Staal pisti tyhjiin kun kiekkoa ei saatu pidettyä hyökkäysalueella. Kuitenkin kolmannessa erässä oli vielä pari hyvää paikkaa ja tuttua pyöritystä mutta Leighton torjui ne pari pahempaa vetoa.

Tiistai-iltana sitten revanssia ACC:ssä.
 

Maple Leaf

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, Pat Quinn -lahko
Eihän tuo viime yön ottelu ollut Leafsilta mitenkään huono peli muutamaa paniikkikohtausta lukuunottamatta. Kaikkiaan alkukausi on osoittanut, että tätä Leafsia on hauska seurata, vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää — molempiin päihin.

Viime yön pelissä Antro ja Poni olivat kovin näkymättömia, ja Blake polkee aivan liikaa vähän sivussa pelistä, siis hyödyttömänä. Cujo väläytteli muutamalla refleksitorjunnallaan muistoja menneiltä kausilta, enkä häntä osoittelisi sormella Carolinan maaleista kuin vain vähäsen siitä Tuomon sinänsä hienosta suorituksesta.

Juniori Schenn pelaa kuin mies, vaikka vaikutti hieman väsähtävän kolmannessa erässä. Se hänelle annettakoon anteeksi, kyseessä kun oli alle vuorokaudessa jo toinen kova ottelu. Oikeanlaisen voimien säästämisen kokemusta ei pojalla voi vielä ollakaan.

Mutta mielenkiintoinen tämän kauden Leafs on, ja paljon pirteämpi, kuin uskalsin odottaa. Eihän tässä edelleenkään Stanley Cupista pelata, aivan kuten ei mopollakaan kannata lähteä moottoritielle, mutta liike ja taistelu on kiitettävää luokkaa. Toissayönä Rangersia vastaan 5-2 -johtotilanteessa ja viimeisillä minuuteilla Toronton pelaajat vielä heittäytyivät vastustajan siniviivalaukausten eteen — se kuvastaa asennetta ja fiilistä, joka joukkueessa elää. Viime kausina tällaista on ollut turha odottaa. Jos tämä meininki jatkuu läpi kauden, on se jo paljon.
 

Turder

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
Ehkäpä Wilsonin kauden alla julistama "we're the underdogs and that's it" toimii nuorille pelaajille hyvin. Pystytään pelaamaan lähes paineitta omaa peliä (liekö edes mahdollista Leaf Nationissa, hymiö). Tämän seurauksena uskalletaan ottaa riskiä, pelirohkeus on hyvä ja onnistumiset vain ruokkivat itseluottamusta. Jos tulee virhe, tappio jne. niin otetaan se oppimisprosessiin piikkiin. Ennen tuossa tilanteessa oltiin heittämässä ulos koko kaupungista, nyt Wilson pistää mokan tehneen pelaajan heti jäälle ja saa näin nollattua tilanteen kenties hyvällä vaihdolla. Joukkuehenki näyttäisi olevan hyvä, peliesityksien perusteella väittäisen paremmaksi kuin viime vuosina.

Viime peli oli Ponille ja Antrolle ensimmäinen huonompi peli oikeastaan pariin viikkoon. Liekö näkyi sitten isoissa ruhoissa rasittava Rangers-vääntö. Blake on minulle vähän kysymysmerkki. Ei tunnu oikein toimivan missään ketjussa, välillä sitten tulee hyvä vaihto siellä täällä esim. Mooren ketjussa.
 

NaPa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Metsurit
Ikävä jatkoaikatappio Carolinaa vastaan viime yönä - hyvästä noususta huolimatta.

Mutta se mihin kiinnitin huomiota tilastoissa on Hagmanin viimeisen kolmen ottelut tehot: GP 3 G 2 A 3 PTS 5 +7 !!! Jääaikaa keskimäärin reilu 17 min. Toronto kuitenkin ottanut kuokkaan kahdessa matsissa ja maalisuhde Torontolla noissa peleissä 13-13. Aika huikea jakso Pikku-Hakilla menossa - toivottavasti jatkuu. Kulemin-Grabovski-Hagman -ketjulla menee siis lujaa !
 

Maple Leaf

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, Pat Quinn -lahko
Kulemin-Grabovski-Hagman -ketjulla menee siis lujaa!

Kolmikollahan ei ole yhteistä kieltä, vaan kommunikointi pelien aikana tapahtuu vaihtoaitiossa esimerkiksi Grabovskin ja Hagmanin välillä kuvioita piirrellen — asia, joka tuntuu huvittavan kaikkia. Hyvin näyttää toimivan, ja keskinäiset kemiat ovat selvästi kohdallaan.
 

SaucerPass

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leafs
Tuli tuossa haukuttua Grabovskia, kun valkovenaläinen ei saanut ensimmäisessä kuudessa pelissä pistettäkään aikaiseksi, joten eiköhän nyt ole kehujen paikka, kun Grabo on ollut ilmiliekeissä viime peleissä. Viisi pistettä kahdessa viime pelissä antaa toiveita, että Grabovskista voisi kehittyä hyvä kakkoskentän keskushyökkääjä, mikä tosin edellyttää, että tasaisuutta tulee otteisiin lisää. Tällä kaudella Grabo taitaa kuitenkin olla vielä tyypillinen hot-n-cold-hyökkääjä, joka tehoilee muutaman ottelun, mutta vetää seuraavat kymmenen peliä kiikaritehoilla. No, aikaahan tällä joukkueella on.

Tällä hetkellä Leafsillä saattaa olla jopa ykköskenttä, eikä vain neljää checking linea, kun Kulemin-Grabovski-Hagman-kolmikko on ollut vauhdissa viime peleissä. Vauhtia jos jotakin tältä kolmikolta löytyy ja kädetkin ovat Leafs-asteikolla pehmeimmästä päästä. Toivottavasti pojat pysyvät kuumina jatkossakin, niin saadaan nähdä, miten Don Cherry suhtautuu asiaan. Kuleminista on pakko sanoa sen verran, että venäläisen luistelutyyli ei silmiä hivele, mutta on erittäin tehokas. Eilenkin Kule kiisi kentän läpi varastettuaan omalla sinisellä kiekon, mutta kirsikka jäi vielä puuttumaan kakun päältä.

PK on edelleen huonoa (25. koko liigassa 75.5%), mutta PP on alkanut toimia jo 20%:n teholla, millä ollaan jo top kympissä koko liigassa. Jos PP tuosta vielä paljon paranee tällä rosterilla, niin nostan Wilsonille hattua. Muutenkin näyttää pahasti siltä, että Wilson on maineensa veroinen valmentaja ja kiskoo huononkin joukkueen pudotuspelitaisteluun mukaan (se toinen puoli onkin sitten, että huippujoukkuettakaan hän ei saa Stanley Cupia voittamaan, mutta ei siitä sen enempää), eli se vakiosijoitus 9-12 välillä näyttää tällä hetkellä erittäin todennäköiseltä. Onneksi kausi on vielä nuori.
 

Maple Leaf

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, Pat Quinn -lahko
Blake on minulle vähän kysymysmerkki. Ei tunnu oikein toimivan missään ketjussa, välillä sitten tulee hyvä vaihto siellä täällä esim. Mooren ketjussa.

Blake alkaa olla kysymysmerkki vähän jokaiselle, kenties itselleenkin. Mies on vajoamassa hiljalleen nelosketjuun, jonnekin Mayersin ja Hollwegin kaveriksi. Viime harjoituksista Blake oli poistunut ilmeisen mielenosoituksellisesti puhumatta kenellekään.

Alkukaudesta Blake kellotti statukselleen ja palkalleen kuuluvia peliaikoja (kauden kolmannessa pelissä St. Louisia vastaan 21'23), mutta kuuden viimeisen ottelun trendi on selvä: 16'40 — 15'10 — 14'59 — 13'47 — 15'12 — 12'00. Valmennus ei ole tyytyväinen Blakeen, eikä Blake ilmeisesti valmennukseen. Ellei miehen otteissa tapahdu ratkaisevaa muutosta parempaan, on erittäin todennäköistä, että lähtökuoppia Torontosta kaivetaan jo. Alkukauden perusteella Blaken mahdollinen lähtö ei kyllä olisi mikään menetys.
 

Turder

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
Ongelmana tuossa toisessa Canes-pelissä oli laukausten huono ja huolimaton blokkaus. Viivavedot olivat myrkkyä pitkin pelin ja maalejakin niistä tuli. Useasti hyökkääjät blokkasivat vähän sinne päin asenteella ja täten blokkasivat joko Veskulta kiekon pimentoon tai tai eivät ollenkaan kiekkoa. Usein molempia. Varmasti tuohon on puututtu kun kuitenkin aiemmissa peleissä se on toiminut. Lisäksi Canes osasi taas hyödyntää tahalliset pomput päätylaidasta. Luulisi, että nyt sekin on scoutattu seuraavaan peliin. Kuitenkin propsit hienosta noususta ja varsin komeista maaleista. Kiekko liikkui varsin tyylikkäästi useaan otteeseen. Van Ryniltä myös komea kilautus.

Valmennuspuolella homma näyttää toimivan. Wilsonia on kehuttu jo tarpeeksi mutta usein peleissä on nähty varsin osallistuvaa toimintaa apulaisvalmentajilta. Tim "nenä vinossa" Hunter ja Rob Zettler juttelevat pelaajien kesken vaihtojen jälkeen ja mm. nuorille on tullut aina pientä vinkkiä miten edeltävässä tilanteessa olisi kannattanut toimia. Varsinkin Zettler on jatkuvasti juttelemassa pakkien kanssa. Hunter taisi olla muuten Wilsonin valmennustiimissä jo Sharkseissa.
 
Valmennus ei ole tyytyväinen Blakeen, eikä Blake ilmeisesti valmennukseen. Ellei miehen otteissa tapahdu ratkaisevaa muutosta parempaan, on erittäin todennäköistä, että lähtökuoppia Torontosta kaivetaan jo. Alkukauden perusteella Blaken mahdollinen lähtö ei kyllä olisi mikään menetys.

Eri asia onkin se kuka hölmö ottaa Blaken kalliin sopimuksen taakakseen. No toivottavasti ymmärtävät Atlantan suunnalta kysellä, siellä kaikki on mahdollista kuten on nähty.

---

Muuten pitää Liifssistä todeta, että nykyään jotenkin sympaattisen oloinen seura, jota on kiva seurata. Dinosaurukset ovat pääosin poistuneet ja tilalla on Grabovskia, Kuleminia, Hakkia, Mitchellia, Schennia, Tlustya jne., niin ja tietysti nykyisen organisaation "kasvot" Antro&Poni.
 

vilpertti

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Chokes
Ongelmana tuossa toisessa Canes-pelissä oli laukausten huono ja huolimaton blokkaus. Viivavedot olivat myrkkyä pitkin pelin ja maalejakin niistä tuli. Useasti hyökkääjät blokkasivat vähän sinne päin asenteella ja täten blokkasivat joko Veskulta kiekon pimentoon tai tai eivät ollenkaan kiekkoa. Usein molempia. Varmasti tuohon on puututtu kun kuitenkin aiemmissa peleissä se on toiminut. Lisäksi Canes osasi taas hyödyntää tahalliset pomput päätylaidasta. Luulisi, että nyt sekin on scoutattu seuraavaan peliin. Kuitenkin propsit hienosta noususta ja varsin komeista maaleista. Kiekko liikkui varsin tyylikkäästi useaan otteeseen. Van Ryniltä myös komea kilautus.

Valmennuspuolella homma näyttää toimivan. Wilsonia on kehuttu jo tarpeeksi mutta usein peleissä on nähty varsin osallistuvaa toimintaa apulaisvalmentajilta. Tim "nenä vinossa" Hunter ja Rob Zettler juttelevat pelaajien kesken vaihtojen jälkeen ja mm. nuorille on tullut aina pientä vinkkiä miten edeltävässä tilanteessa olisi kannattanut toimia. Varsinkin Zettler on jatkuvasti juttelemassa pakkien kanssa. Hunter taisi olla muuten Wilsonin valmennustiimissä jo Sharkseissa.
Hunter oli jo Wilsonin tiimissä Sharksissa, kuten oli myös Zettler.

Mitä tulee blokkauksiin, ne olivat ainakin Sharksia valmentaessaan Wilsonin mielestä turhia ja lähinnä kova riski.
 

Maple Leaf

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, Pat Quinn -lahko
Blake alkaa olla kysymysmerkki vähän jokaiselle, kenties itselleenkin. Mies on vajoamassa hiljalleen nelosketjuun, jonnekin Mayersin ja Hollwegin kaveriksi.

Ensi yönä Bostonia vastaan Blake aloittaa sitten nelosessa. Ketjut ovat seuraavat:

Ponikarovsky — Stajan — Antropov
Hagman — Grabovski — Kulemin
White — Mitchell — Steen
Mayers — Moore — Blake

Kaberle — Kubina
Finger — Schenn
Van Ryn — Stralman

Toskala

Kyllä Jasonia nyt hieman ojennetaan. Mielenkiintoista nähdä, miten hän tähän reagoi.
 

TML

Jäsen
Jaahas, on näemmä unohtunut raportointi jokaiselta tuosta Bruins-pelistä. Eipä sillä, ei siitä mitään kerrottavaa Leafs-silmin jäänyt. 5-2 turpaan Bostonilta, jolla tuntuu kulkevan melko lujaa.

Jatketaan raportointia meneillään olevasta matsista Leafs-Habs. Kaksi erää pelattu ja Leafsilla 4-3 johto.
Tuonne otteluketjuun olenkin postannut jotain pelin tapahtumista ja tässä hieman kertausta.

Eli ensimmäinen erä meni Leafsille aivan täysin, Habs taisi saada jotain 3 laukausta koko erän aikana. Hagman teki erän ainoan, Grabon nätistä syötöstä. Kostopoulos törkyili itsensä ulos taklattuaan Van Rynin rumasti selästä. Van Ryn vietiin sairaalaan ja odotellaan mitä sieltä sanotaan.

Toisessa erässä Leafs aloitti myös mallikkaasti ja nyt Grabon vuoro oli tehdä maali, Kuleminin syöttää. Tämän jälkeen Leafs loi lisää paikkoja kunnes alkoi Carey Pricen estämis -show. Vuoronperään 3 Leafs -pelaajaa otti jäähyn, kaikki samasta syystä, Goaltender interference. Habs rokotti kahdesta näistä ja hupsista keikkaa, peli oli 2-2.
Leafs pääsi kuitenkin kuittaamaan saadessaan oman ylivoimansa. Neljässä sekunnissa kiekko saatiin hyökkäyspään aloituksesta maaliin. Grabo voitti aloituksen Kabbylle. Kabby siirsi Kubinalle. Kubina veti one-timerin ja Hagman ohjasi illan toisellaan tilanteeksi 3-2.
Tätä iloa kestikin sitten varmaan minuutin verran kunnes Koivu tasoitti pelin. Tilannetta edelsi Tanguayn jalkakamppi Schenniä kohtaan. TY ref.
Leafs kuitenkin meni vielä kerran johtoon toisessa erässä, kun Kabbyn loistava avaus tavoitti Stajanin joka pääsi läpi. Itse läpiajosta ei maalia tullut, mutta jälkitilanteesta Antropov survoi kiekon pömpeliin.

Kolmanteen erään lähdetään siis johtoasemassa 4-3. Melkoisen viihdyttävän pelin on Leafs ja Habs tarjonnut tähän HHOF -iltaan.
Tuomareille pientä herätystä toivoisin kolmanteen erään. Jos samanlainen peli jatkuu, ei luulisi olevan ongelma Leafsille ottaa pinnoja tästä pelistä. Laukauksia Leafs on lähettänyt jo kaksi kertaa enemmän kuin Habs. Habs käyttää harvat paikkansa hyväksi kiitettävällä teholla.
 

TML

Jäsen
Kolmas erä oli samanlaista peliä, Leafs vei, Habs vikisi. Tuloksena kaksi maalia Leafseille, zero Habsille.

Kelpaa vallan mainiosti meikeläiselle. Niin paljon parempi Leafs olikin, että voitto, vieläpä numeroin 6-3 lähinnä mairittelee Habsia.
Kolmannen erän maaleista vastasivat Kubina sekä Ponikarovsky. Kubinan maalissa Habs-neliö sahattiin hienosti auki ja Antron poikkisyötöstä Kubina pääsi tykittämään 5-3.
Erän loppupuolella Antro ja Poni pääsivät 2-1 YV-hyökkäykseen ja kusettivat Habs-pakin ja Pricen kahville.

Ottelun lopussa Kostitsyneistä toinen ajoi kiekotonta Grabovskia ja Grabon kuitatessa asiasta ei ollut Kostitsyn pysyä housuissaan. Grabo nakutti entistä seuraansa vastaan makoisat 1+1 (olisi kuulunut aloitusvoitosta saada pinna 3-2 maalissa) ja hämmensi ihan vain viemällä Habs pelureita kahville 1-1 tilanteissa. Ainakaan varsinaista verbaalista hämmentämistä en häneltä nähnyt, enkä varsinkaan fyysistä. Saku kävi toisessa erässä kuumana hänelle ja Kostitsyn lopussa.


Tästä on ihan hyvä jatkaa vaikka viikko muuten oli vaisu pinnojen valossa.
 
Suosikkijoukkue
Chelsea FC
Kostopoulos vai mikä nyt olikaan, tulee kaiketi saamaan pientä erityiskohtelua seuraavassa pelissä? Van Ryanilla oli tuuria mukana, että selvisi noinkin pienillä vammoilla, ruma taklaus.
 

Parker27

Jäsen
Suosikkijoukkue
-
Kostopoulos vai mikä nyt olikaan, tulee kaiketi saamaan pientä erityiskohtelua seuraavassa pelissä? Van Ryanilla oli tuuria mukana, että selvisi noinkin pienillä vammoilla, ruma taklaus.
Tottakai kuitin pitäisi tapahtua mutta kuka sitä tulee hänelle antamaan? Kosto on kovempi kuin kukaan Toronton pelaajista ja se kertoo jo hyvinkin paljon. Se on ihan sama jos halinalle Mayers tai Hollweg jotain yrittää tehdä. Montreal lyö Laraquen kaukaloon niin Toronton pojat eivät tee mitään. Munatonta sakkia ja ikävä on aikoja jolloin Belak, Domi et kumppanit toimivat sheriffeinä Torontossa.

Taklaus oli kieltämättä vähän ruma mutta tuskin Van Ryan seuraavalla kerralla kääntää selkää kun tietää että kaveri tulee taklaamaan.
 
Suosikkijoukkue
Chelsea FC
Eihän siinä paljon ollut vaihtoehtoja kun oli menossa kiekon perään kulmaan, taklauksessa kädet olivat vielä ylhäällä Pohjois-Amerikkalaiseen tyyliin. Mielenkiintoista nähdä minkälaisen pelikiellon tuosta saa, veikkaan 2-3 peliä.

Siinä olet oikeassa, että kuittia ei tulla näkemään seuraavassa pelissä, eikä myöhemminkään. Hollwegin voisi tietysti uhrata Laraquen käsittelyyn, ei siitä Torontolle ole muutenkaan mitään hyötyä.
 

Maple Leaf

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, Pat Quinn -lahko
Vielä vähän tapauksesta Jason Blake.

Mies hankittiin Torontoon nimenomaan maalintekijäksi, ja on selvästi pihalla tämänhetkisestä Leafsista. Kun kaudella 2006-2007 mies takoi Islandersissa tehot 40+29=69, oli selvää, että ottajia on, ja hankinta vaikutti Leafsin toimistossa varmasti kaappaukselta: nythän saataisiin vihdoinkin Sundinille maaleja iskevä laituri.

Viime kaudella diagnosoitu syöpä vaikutti varmasti miehen otteisiin, mutta siitäkin huolimatta Blake on ollut jokaisella mittarilla pettymys. Pisteillä laskettavat tehot nyt tietenkin hyppelehtivät, eikä pelaajan arvoa voi aina yksiselitteisesti pelkillä tehopisteillä laskea, mutta Blaken tapauksessa nimenomaan tämä sarake on ensimmäisenä tarkkailussa.

Tässä miehen pisteet kahdelta viime kaudelta ja keskiarvoennuste tämän kauden pisteistä tähänastisten pelien perusteella:

2006-2007 40+29=69 (Islanders)
2007-2008 15+37=52
2008-2009 11+23=34

Ennustettu pistesaldo on sama, mihin viime kauden Leafsissa ylsivät esimerkiksi Darcy Tucker (34) ja Matt Stajan (33). Blakesta ei kuitenkaan roolituksessa ole Tuckeriksi tai Stajaniksi, eikä tällä hetkellä edes joukkueeseen ostetuksi Blakeksi. Miehen otteissa on pakko tapahtua jokin radikaali muutos, sillä tämän hetken Blake ei varmasti pelaa ensi kaudella Torontossa, oli sopimustilanne tällä hetkellä mikä hyvänsä.
 

SaucerPass

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leafs
Vielä vähän tapauksesta Jason Blake.

Jälkikäteenhän on helppo sanoa, että Blakea ei olisi ikinä pitänyt edes signata - ainakaan tuolla summalla. Silti pistää kysymään, kuinka moni muu GM liigassa JFJ:n ohella olisi ollut valmis tarjoamaan kesällä 2007 tuolloin 33-vuotiaalla Blakelle 5 vuoden ja $20 miljoonan sopimusta? Olihan Blake pelannut juuri ns. "Career Yearin", mutta niin kuin joku viisas on joskus sanonut: "33-year-olds rarely repeat career years". Eihän Blake ole edes tuota mainittua 2006-2007 kautta lukuunottamatta koskaan rikkonut edes 30 maalin rajaa NHL:ssä. Miinaan mentiin siis ja pahasti, mutta eipä ollut ensimmäinen kerta. JFJ:n puolustukseksi sanotaan se, että Blakea lukuunottamatta kukaan muu UFA-hyökkääjä ei tainnut olla tuolloin edes alustavasti kiinnostunut Torontoon tulemisesta, ja kun olemattomia SC-haaveita piti pitää yllä edes teoriassa, niin Fergusonin oli pakkoa maksaa reilua ylihintaa Blakesta. Eihän Blake-case nyt sentään huonoin JFJ:n kauden veto ollut, vaan kyseinen kunnia kuluu tälle klassikolle:

June 30, 2004 - With the league on the verge of a lockout, Ferguson re-signs 39-year-old goaltender Ed Belfour to a three-year deal. Belfour, though, undergoes back surgery prior to the lockout and his injury status requires the team to pay his salary for the duration of the work stoppage.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös