Palataanpas tähänkin ketjuun nyt. Kaksi päivää, kaksi voittoa, neljä pistettä ja 13 maalia!
Kyllä, nyky Leafs osaa mättää maaleja oikein urakalla.
Perjantain Canes ottelu oli hyvää viihdettä ja Leafsin peli oli uomissa. Toisessa erässä Canesin jäähyillessä, verkot soivat pari kertaa ja tämä antoi hyvän kaulan kolmanteen erään koska tiedossa oli että vastustaja voittaa sen erän maaleilla kuitenkin. Onneksi Steen nousi esiin reilu viisi minuuttia ennen ottelun loppua, joten kaksi pinnaa oli tuomisina. Silmiinpistävää oli aivan upea ylivoimapeli jossa kiekko ja miehet liikkuvat kuin punakone konsanaan. Ensimmäisessä erässä Wellwood, Sudden, McCabe, Kaberle ja Darcy painostivat koko kaksi minuuttia saaden aikaan hyviä tilanteita, tehden hienoja sommitelmia ja taidokkaita ratkaisuja. Maali jäi vain puuttumaan mutta sekin korjaantui toisessa erässä Tuckerin namupassista Sundinille. Huono ei ollut Wellwoodinkaan läpisyöttö avauserässä. McCabe teki bravuuri paikaltaan kolmannen böörin.
Kolmas erä oli tosiaan Canesin, mutta hyvä puolustuspeli takasi voiton.
Viime yönä taas Sundinin kenttä loisti, ja tuloksena oli 9-2(!!!!) voitto Rangersista. Avauserä lähti heti hyvin liikkeelle, ja kun oli reilu viisi minuuttia pelattu, Carlo Colaiacovo nousi hienosti maalin eteen, ja tuikkasi Jeff O`Neillin syötön maaliin. Muutenkin Colaiacovo on noussut hienosti peliin mukaan, ja pelaa isolla itseluottamuksella. Rangers peli oli häneltä loistava.
Tästä avausmaalista ei ehtinyt kulua puoltakaan minuuttia, kun kiekko oli hieman onnekkaasti Lunqvistin selän takana. Tekijänä Ponikarovsky, joka on todellakin ansainnut paikkansa Sundinin ja Wellwoodin viereltä. Loistava viikonloppu hänelle ja käsiäkin olen ollut huomaavinani.
Cheap-Darius pääsi kaventemaan onnekkaasti, mutta sitten kuvioihin astui liigan viiden taitavimman pelaajan joukossa oleva Kyle Wellwood, joka ensin lepakko lämärillä vei Leafsit 3-1 johtoon, ja melkein heti perään veti verkot töttörölle ylivoimalla Tuckerin syötöstä. Kun John Pohl upealla läpiajo maalilla teki vielä 5-1 maalin, oli peli jo käytännössä ohi. Lunqvist jatkoi maalilla vielä toisenkin erän.
Ja ai niin, Belak tappeli Orrin kanssa, ottaen voiton tappelusta.
Toisessa erässä Leafs jatkoi dominointia, ja Suddenin vahvan nousun jälkeen Wellwoodilla oli helppo työ tehdä kolmannen maalinsa. Tucker ja Ponikarovsky heiluttivat vielä verkkoa joten kolmanteen erään lähdettiin 8-1 lukemista. Eniten jäi harmittamaan Tuckerin tilanne, joka sai Shanahanin lämärin käteensä, ja lähti suoraan pukuhuoneeseen. Tucker ei palannut peliin enään.
Kolmas erä oli melkoista jäähdyttelyä jossa maukkailla tilanteilla ei juuri herkuteltu. Straka kavensi Jagrin syötöstä 8-2, mutta O`Neill paukautti loppulukemat vain 7 sekuntia ennen ottelun loppua.
Raycroft pelasi hyvän ottelun, vaikka tilanteita oli harvakselteen. Torjuntoja ei varmaankaan tullut 15 enempää.
Puolustus on ollut molemmissa viikonlopun peleissä hyvin kasassa. Parhaiten on pelannut pakkipari Kubina-Colaiacovo. Kaiken kaikkiaan tykkään tällä hetkellä Leafsin puolustuksesta.
Hyökkäys on koko viikon toiminut, sillä kolmessa pelissä maaleja on tehtailtu peräti 18. Erittäin hyvä lukema. Ykköskenttä on ollut loistava, ja sanottiin mitä tahansa Ponikarovskysta, sopii hän loistavasti ykköskenttään.
Muut kentät ja muut hyökkääjät saavat koko viikosta puhtaat paperit, ja viimeinen rutistus ennen kinkun/kalkkunan syöntiä lähtee liikkeelle hyvällä itseluottamuksella. Ensi viikolla vastassa on Kotona Panthers, vieraissa Hawks, ja kotona 23. päivä Capitals. Ensi viikosta kun pystyttäisiin nipistämään täysi potti, olisi unelma tilanne lähteä parin päivän lomalle. Tiukkaa tulee tekemään varsinkin kuumien Hawksin ja Capitalsin kanssa.