Toronto Maple Leafs 2003-2004

[Maple Leaf]

Viestin lähetti Maple Leaf
Toronton kotimatsiputken aikana ACC:n jäälle tulevat vielä luistelemaan Boston, Islanders, Buffalo, Florida ja Pittsburgh. Näistä peleistä on realistista toivoa 7-8 pistettä, vaikka esimerkiksi ennakkoon heikompaa Buffaloa vastaan Leafsilla on jo vuosien ajan ollut jostain syystä aina vaikeuksia.

No niinpä tietenkin, ja aina meille täällä näinkö käy käy käy käy?

Boston ja Islanders kaatuivat, mutta Buffalo rei'itti vaahteranlehdet mennen tullen. Vuodesta toiseen Sabres osaa kouluttaa Leafsia, tälläkin kaudella neljästä keskinäisestä pelistä Leafs on saanut peräti yhden pisteen. Ja vielä on kaksi kohtaamista jäljellä (ellei sitten kohdata jälleen pleijareissa, mikä ajatuksena pelottaa melkein enemmän kuin Philadelphian tai New Jerseyn kohtaaminen)...

Sabres-tappiossa itse häviämistä huolestuttavampaa oli kuitenkin se, että torontolaisten mukaan Belfour pelasi erittäin epävarmasti, näyttäen mieheltä jonka selkä on to-del-la kipeä. Näissä tunnelmissa ei ole hauska odotella pleijareita alkaviksi, joten suuri yllätys ei olisikaan, mikäli pian julkistettaisiin kauppa, jonka seurauksena Torontoon tulisi kokenut kakkosmaalivahti. Nimillä on tässä turha spekuloida, koska spekulointi johtaisi haaveiluun ja haaveilu lopulta pettymykseen.

Tie Domi on pelikiellossa otteluissa Floridaa ja Pittsburghia vastaan saatuaan "insitigator rulensa" täyteen. Domi itse sanoo tämän tosin johtuvan siitä, että tuomari Bill McCrearylla on henkilökohtaista kaunaa Domia kohtaan. Sama pillimies on jo aiemminkin Domin mukaan tuominnut hänelle outoja rangaistuksia, ja Tie uskoo vakaasti tämän johtuvan siitä, ettei Domi antanut nimikirjoituksia McCrearyn hänelle tätä tarkoitusta varten aiemmin toimittamiin keräilykamoihin.

Domi kaipaakin kaukaloon takaisin nykyään tuomareiden pomona toimivaa Andy von Hellemondia, joka Tien mukaan olisi dumarina ylivoimainen. Ehkä Domin olisi pitänyt sutaista puumerkkinsä tuomarin keräilyroinaan, jos sellainen kerran näin suuresti vaikuttaa...

 

[Maple Leaf]

Eipä tullut kakkosmaalivahtia, mutta yksi legenda ja tuleva Hall of Fame -mies silti. Leafsin kolmosketju on nyt oletettavasti Tucker - Francis - Nolan... eipä kuulosta pahalta. Ja kyseessä on siis kolmosketju...

Nyt saa tulla vastaan vaikka... no... vaikka Buffalo!

 

[Jaymond Flurrie]

Viestin lähetti Maple Leaf
Eipä tullut kakkosmaalivahtia, mutta yksi legenda ja tuleva Hall of Fame -mies silti. Leafsin kolmosketju on nyt oletettavasti Tucker - Francis - Nolan... eipä kuulosta pahalta. Ja kyseessä on siis kolmosketju...

Nyt saa tulla vastaan vaikka... no... vaikka Buffalo!

Näin ulkopuolisena mä pidän Toronton kovimpana valttina aloitustehokkuutta. Vaikka meilläkin Coloradossa on Sakic, Nikolishin ja Hendrickson, on Torontolla silti huomattavasti kovemmat aloittajat.

Tuskin joukkue kaatuu kokemattomuuteenkaan... Mutta kokeneella joukkueellahan se cup tuli Torontolle viimeksikin, eikö?

 

[Steelers]

Eiköhän Toronto nöyrry kun seuraavaksi vastaan asettuu idän kuumin? joukkue Penguins. =)

 

[finnishninja]

Toronto hankki yllättäen Calle Johanssonin riveihinsä. Todella yllättävää. Johansson lopetti uransa viime vuonna Washingtonissa istumalla penkillä. Hän ei tainnut tulla toimeen valmentajan kanssa.

Viimeisen vuoden Calle on valmistellut taloaan Onsalassa, Göteborgin ulkopuolella ja luvannut vaimolleen omistautua täysin perhe-elämälle. Calle on myös neuvotellut Frölundan kanssa ja joidenkin mukaan jopa paita nr. 6 on painettu valmiiksi.

Calle Johansson on harjoitellut lähes joka päivä ja pelannut hieman veteraanijääkiekkoa Frölundan järjestämissä jippopeleissä, joten 37 vuotias Johansson tarvitsee muutaman pelin päästäkseen vauhtiin mukaan...

 

[Maple Leaf]

Viestin lähetti Jaymond Flurrie
Näin ulkopuolisena mä pidän Toronton kovimpana valttina aloitustehokkuutta.

Torontoa tarkasti vuosikaudet seuranneena pidän Leafsin kovimpana valttina päävalmentaja Pat Quinnin ihailtavan jääräpäistä uskoa siihen, että jääkiekkoa voi 2000-luvulla pelata hyökkäävästi ja pelaajien omaan, tilannekohtaiseen luovuuteen uskoen.

Tietenkin tämä sama voima pitää sisällään myös Leafsin suurimman haavoittuvuuden: puolustuspelin ajoittaisen kurittomuuden. Mutta mieluummin näin, kuin esimerkiksi New Jerseyn tyyliin. Pitäköön Devils pytyn, jos sen saamisen edellytyksenä on tylsä, kyttäävä pelityyli. Torontossa vanhat herrat hyökkäävät ja rymistelevät.

 

[hannes_ko]

Jatkis anlyseeraa ja fundeeraa

 

[Steelers]

Viestin lähetti Steelers
Eiköhän Toronto nöyrry kun seuraavaksi vastaan asettuu idän kuumin? joukkue Penguins. =)

 

[Maple Leaf]

Viestin lähetti Steelers
Eiköhän Toronto nöyrry kun seuraavaksi vastaan asettuu idän kuumin? joukkue Penguins. =)

Leafs voitti laukaukset 46-17, mutta joskus nämä pelit nyt vain menevät näin. Toronton kolme viimeisintä tappiota ovat kaikki tulleet alle 0.500-jengeille, joten jonkinlainen asennevamma kuulostaa ainakin pätevältä osaselitykseltä.

"We just didn't seem to have that concentration", valmentaja Pat Quinn pohtii tämän päivän The Globe And Mail -lehdessä. "I don't know how many open nets we missed and a lot of that is concentration."

Hätäisimmät ovat valmiita laittamaan Penguins-tappion maalivahtien ansioksi ja syyksi - ansioksi, mikäli puhutaan pingviinien kieltä, ja syyksi, mikäli katsotaan Trevor Kiddiä. Toisen erän alkupuolella hän olikin torjunut Penguinsin siihen astisesta ilotulituksesta eli kaikkiaan kolmesta laukauksesta yhden. Eräänlainen oman elämänsä Tom Draper, siis? Leafsin muut pelaajat ottivat kuitenkin vastuun tapahtuneesta omille niskoilleen ruoskien itseään ja toisiaan siitä, etteivät he ole koko kauden aikana pelanneet Kiddiä auttaen. Tämä on varmaan osatotuus, mutta silloin on myös kysyttävä, miksi he lähes aina Kiddin seisoessa tolppien välissä pelaavat vailla ajatusta, toisin kuin Belfourin kanssa? Olisiko kuitenkin niin, että jossain alitajuntansa syövereissä he eivät luota Trevoriin, ja tekevät tämän vuoksi hätiköityjä ratkaisuja omalla puolustusalueella?

Olen sanonut tämän ennenkin, ja sanon ihan vaikka vain sitten jankuttaakseni uudestaan: Kidd ennen pleijareita St. Johnsiin (waiversista ja miehen menettämisen uhasta huolimatta) ja Tellqvist ylös.

 

[Henkka]

Viestin lähetti Maple Leaf

Olen sanonut tämän ennenkin, ja sanon ihan vaikka vain sitten jankuttaakseni uudestaan: Kidd ennen pleijareita St. Johnsiin (waiversista ja miehen menettämisen uhasta huolimatta) ja Tellqvist ylös.

En usko että näin tarvitsee tehdä. Todennäköisesti St. Johns tarvitsee Tellqvistiä omassa sarjassaan. Pleijarit sitten mennään Belfourilla joka matsi, joten Kiddin ei tarvitse muuta tehdä kuin aukoa luukkua. Jos sitten loukkaantuminen tapahtuu, niin Tellqvist ylös ja Kidd aukoo luukkua edelleen.

 

[Maple Leaf]

Viestin lähetti Henkka
En usko että näin tarvitsee tehdä. Todennäköisesti St. Johns tarvitsee Tellqvistiä omassa sarjassaan. Pleijarit sitten mennään Belfourilla joka matsi, joten Kiddin ei tarvitse muuta tehdä kuin aukoa luukkua. Jos sitten loukkaantuminen tapahtuu, niin Tellqvist ylös ja Kidd aukoo luukkua edelleen.

Jep, myönnän että saatan olla hieman liian jyrkkä asenteessani Trevoria kohtaan. Jotain outoa Leafsissa kuitenkin tuntuu tapahtuvan aina, kun tuo sinänsä sympaattinen sekopää tolppien väliin asettuu.

Ehkä tässä eniten kirvelee se, että kilpajuoksu itäisen konferenssin kärkisijoista ja pleijareiden kotiedusta on tiukka, ja Toronto jakelee arvokkaita pisteitä jengeille, jotka eivät niillä mitään varsinaisesti tee... sillä kyllähän Pittsburghin kannattaisi pysyä visusti viimeisenä eli paalupaikalla arvontaan kisassa kohti Ovechkinia.

 

[Henkka]

Joo, pakkohan sitä Eddietä on välillä lepuuttaa ja pahasti tuntuu Kiddin ollessa joukkue ja molari aina floppaavan. Mutta pleijareissa tilanne on sitten eri. Runkosarjasijoitukseen tuo kyllä tulee vaikuttamaan.

 

[Maple Leaf]

Päivän Toronto Sunissa Kidd muistuttaa, että elämässä on muutakin mietittävää kuin NHL-pelit.

http://www.canoe.ca/NewsStand/TorontoSun/Sports/2004/03/13/380375.html

Samassa artikkelissa Pat Quinn myöntää, että Leafsin maalivahtien peluutuksesta päättää viime kädessä oikeastaan Ed Belfour itse. Jos Eagle tuntee pystyvänsä kaukaloon, ei pelaavan maalivahdin nimestä tarvitse keskustella sen enempää.

EDIT: Lisäys.

Toronton maalivahtitilanne muuttui kiemuraisemmaksi, kun Mikael Tellqvist loukkaantui viime yönä St. Johnsin pelissä Roadrunnersia vastaan. Vanha polvivamma uusiutui maalinedusryminässä, ja Tellqvist joutui jättämään pelin kesken. Vamman vakavuudesta ei tässä vaiheessa ole tarkempaa tietoa. Kauhuskenaario Leafsin pleijaripeleihin: Belfourin selkä ei kestä ja Tellqvistin jalka on paketissa. Ykkösmaalivahtina Trevor Kidd ja kakkosena... Centomo? Hodson?

 

[Lord of the Pins]

Saahan luukkumiehenäkin kokemusta, mutta onko se sellaista kokemusta jota Tellqvist kaipaa kehittyäkseen huippumaalivahdiksi? Mielestäni mies kehittyy parhaiten pelaamalla paljon pelejä. Farmisarjan pelit (ja playoffsit) ovat tässä tilanteessa ainoa oikea paikka hänelle. En kiistä etteikö Mikke olisi Kiddiä parempi, mutta kakkosena on parempi olla kokenut maalivahti.

Ensi vuonna tilanteen luulisi olevan päivänselvä. Kidd lähtee ja Tellqvist nostetaan vakituiseksi kakkoseksi. Nyt vaan toivotaan että Eddien paikat kestää loppuun asti.

 

[Mosabacka]

Olipahan ottelu!

Viime yön matsissa oli jotain sellaista hienoa, jonka perusteella moni saattaa valita Toronto Maple Leafsin kannatusjoukkueekseen. Kotona Buffalo Sabresia vastaan 2-5 tappioasemasta 6-5 jatkoaikavoitto on peli, jota muistellaan vielä pitkään fanien keskuudessa. Kylmänväreet vain kävivät selkäpiissä, kun katsoin Highlights:t nhl.com:n sivuilta. Selostajatkin ovat hieman toista luokkaa kuin Suomessa. Suosittelen, huolimatta siitä, että ottelu myös joltain kanavalta tv:stä näytetään jonkinasteisena koosteena.

Pitäisiköhän kaivaa Toronton lippis kaapin nurkasta? Yleensä valitsen Nhl:stä jonkun playoffjoukkueen, jota kannatan sitten sen kevään ajan.

Tämänkaltaisia otteluita ei tule liukuhihnalta, vaikka lähes joka ilta matseja onkin. Mahdollisuuksia on, mutta joskus vain taistelutahto, tuuri ja tunnelma osuvat kohdalleen. Katsojat eivät meinanneet pysyä housuissaan tasoitusmaalin kohdalla. Ja mitkä tunnelmat olivat sitten jatkoaikamaalin kohdalla, tsekatkaa itse.

Ja vielä kysytään, että miten jääkiekko voi olla jännittävää seurata?

 

[Rixa]

Itselläni kolahti Toronto viime kesänä täysillä. Mutsi oli tuttavien luona Torontossa heinä-elokuussa pari viikkoa. Mukanaan toi mulle Toronton fanipaidan (ilman nimeä, Sears ei myynyt nimellisiä).

Aiemmilla kausilla en kovin aktiivisesti ole seurannut mitään joukkuetta mutta kummasti on tullut tällä kaudella seurattua Toronton otteita.

 

[Maple Leaf]

Re: Olipahan ottelu!

Viestin lähetti Mosabacka
Viime yön matsissa oli jotain sellaista hienoa, jonka perusteella moni saattaa valita Toronto Maple Leafsin kannatusjoukkueekseen. Kotona Buffalo Sabresia vastaan 2-5 tappioasemasta 6-5 jatkoaikavoitto on peli, jota muistellaan vielä pitkään fanien keskuudessa.

Tervetuloa vaan kaikille Leafsia kannattamaan! Viime yön ottelu pelattiin tosin Buffalossa, mutta se tekee noususta haudan partaalta vieläkin makeamman.

Kolmen syöttöpisteen Mogilny rikkoi 1000 NHL-pisteen rajan, mistä onnittelut. Gary Robertsin syöttö Sundinin ensimmäiseen maaliin merkitsi sitä, että Gary saavutti 800 NHL-pisteen rajan, mistä onnittelut. Trevor Kidd voitti ensimmäisen pelinsä sitten 5.2., mistä onnittelut.

Leafsin neljä seuraavaa vastustajaa ovat Boston, Philadelphia, Colorado ja Tampa Bay - helpoksi runkosarja ei loppua kohden muutu, mutta eipä sen pidäkään. Näistä peleistä vähintään neljä pistettä (jos jollekin on pakko hävitä, niin olkoon se sitten naapurikonferenssin Colorado), ja asemat pleijareihin mennessä paranevat kummasti.

 

[Maple Leaf]

Re: Re: Olipahan ottelu!

Viestin lähetti Maple Leaf
Leafsin neljä seuraavaa vastustajaa ovat Boston, Philadelphia, Colorado ja Tampa Bay - helpoksi runkosarja ei loppua kohden muutu, mutta eipä sen pidäkään.

Boston antoikin sitten kuonoon 2-1, ja Leafs pelasi - ainakin pelaajien itsensä mukaan - kauden huonointa kiekkoaan. "We've got an ugly act", kommentoi myös valmentaja Pat Quinn Toronto Star -lehdessä. "Now's the time of year you can't get many practices. If you're just playing and never rehearsing, some night your act gets pretty ugly and that's where we are right now, we've got an ugly act."

Quinn vihjailee myös vahvasti ketjumuutoksista ja penkitysvuoroista ensi yön Philadelphia-otteluun.

Samassa artikkelissa avautui myös kapteeni Mats Sundin: "There's a lack of urgency. In Buffalo we were lucky to get back in that game. Tonight (against Boston) if it wasn't for Eddie, we would have been down a few more goals than we were. Boston didn't have its best game and they were still able to leave here with two points. We should be concerned about our play for sure".

 

[Maple Leaf]

Tampa Bay antoi Leafsille pelaamisen mallia iskemällä ACC:n jumbolle vastaansanomattomat lukemat 2-7. Valmentaja Pat Quinn ei ymmärrettävästi ollut erityisen tyytyväinen joukkueen esitykseen, ei hyökkäys- eikä puolustuspäässä.

Toronto Sun -lehdessä Quinn puhuukin ketjumuutoksista ensi yön tärkeään Boston-peliin. Quinn vihjailee Kilgerin nostamisesta pelaavaan kokoonpanoon, mutta ei mainitse, kuka vastaavasti penkitetään.

"Kilger has been working hard and maybe it's time to look at him", Quinn pohtii. "There's an entitlement to play, and while I give long ropes sometimes, maybe you have to put someone else in there if the job's not being done very well."

Quinn myös kaipaa kokoonpanoon vielä loukkaantuneena olevaa Tuckeria.

"The games are very important now and I think he was our best forward in the playoffs last year", Quinn sanoo. "He's the kind of guy we missed (Tuesday). We didn't have enough guys who wanted to fight for the puck."

Vaaravyöhykkeellä ovat myös viime aikoina heikosti pelanneet Aki Berg ja Tomas Kaberle.

"Let's just say we had a collective calamity around our net (Tuesday)", Quinn sanoo. "You'd like to address those things without moving people, but maybe that's the answer. (Kaberle and Berg) weren't very good, no question. They're capable of a lot better and we expect they will be (tonight)."

Katsotaan, saako Aki ensi yönä mahdollisuuden todistaa olevansa viimeaikaisia esityksiään parempi, vai nauttiiko viime otteluihin asti parasta kauttaan pelannut mies ottelun ajan Quinnin luottamuksen sijaan pressiboksin nakkeja...

 

[Maple Leaf]

Kilpajuoksu playoffsien kotiedusta käy tiukkana ja sen lopputuloksista (vastassa Ottawa? kotietu vai ei? vastassa New Jersey? ei kai Flyers?) on aivan turha vielä tässä vaiheessa spekuloida. Fiilis pleijareiden lähestyessä on Torontossa kuitenkin luottavainen - ja kyllä pelaajien kokemuksen huomioonottaen näin tulee ollakin. Kahdesta jäljelläolevasta runkosarjan ottelusta yksikin piste tietää 100 pisteen kautta, mikä ei saavutuksena ole vähäinen sekään.

Nolan on loukkaantumisen vuoksi sivussa vähintään kolme viikkoa, todennäköisesti pidempäänkin, mutta hyviäkin uutisia on. Pat Quinnin mukaan Tuckerin kuntoutuminen edistyy, Klee tullee pelaamaan jo ensimmäisessä pleijarimatsissa ja Renberg kenties jo perjantaina Buffaloa vastaan.

Viime yönä Thrashersia vastaan Leafsin ketjut olivat Roberts-Sundin-Mogilny, Ponikarovsky-Nieuwendyk-Antropov, Domi-Reichel-Stajan ja Kilger-Francis-Fitzgerald. Pakkiparit olivat McCabe-Leetch, Kaberle-Johansson ja Marchment-Berg. Näidenkin miesten kanssa pleijareita voi odottaa levollisesti (siis niin levollisesti kuin se Leafs-fanille on mahdollista). Jos nyt Tucker, Renberg ja Klee saadaan kuntoon (Nolanin varaan lienee turha laskea mitään) näyttää joukkue suhteellisen hyvältä...

Hienoa on myös se, että vanhaherra Leetch on haastattelujen perusteella tällä hetkellä hieman enemmän kuin innoissaan. Mies on pelannut pleijareita viimeksi keväällä 1997, joten näyttöhaluja varmasti löytyy - ja mikä parasta, näiden näyttöhalujen katteeksi löytyy myös taitoa ja kovuutta.

Runkosarjassa ovat vastassa vielä aina hankala Buffalo ja huipennoksena Ottawa, mutta kyllä ainakin tämän fanin katse kääntyy jo kohti pleijareita... toivottavasti Leafsin pelaajat eivät sorru samaan.

EDIT: koomisen lyöntivirheen korjaaminen

 

[hannes_ko]

Ottawaa vastaan tapahtui seuraavaa: Brian Leetch piti kiekkoa viivalla ylivoimatilanteessa. Hän syötti Calle Johanssonille, joka laukoi. Reboundin iski maalin perukoille Ron Francis.

Kolme nelikymppistä NHL-legendaa väsäsi maalin. Minulla on vieläkin vaikeuksia käsittää maalia Toronton tekemäksi. Samaan aikaan se oli niin hienoa, mutta hämmentävää.

Bryan McCabella on tasan viikko aikaa oppia pelaamaan jääkiekkoa. Mies on omassa päässä kenttää aivan onneton. McCabe ei osaa pitää miehiään sitten millään. Hänen edestään tehdään maaleja aivan liian helposti. Oikein hävettää, että tuolle on puuhattu joskus Norris Trophya. En tiedä mikä kaksikkoa Kaberle- McCabe oikein syö. Kaberle on pelannut jo vuoden koomakiekkoa. Tätä menoa Leetch ja Calle saavat peliaikaa paljon.

Nelossentterimme on Ron Francis. Vetäydyn miettimään sitä.

 

[Maple Leaf]

Viestin lähetti hannes_ko
Bryan McCabella on tasan viikko aikaa oppia pelaamaan jääkiekkoa. Mies on omassa päässä kenttää aivan onneton.

Puolustajien pistepörssi näyttää pakkiparin McCabe-Leetch vinkkelistä aika mukavalta:

1. Sergei Gonchar BOS 67 11+46=57 -16
2. Bryan McCabe TOR 73 16+36=52 20
3. Dick Tarnstrom PIT 77 15+36=51 -37
4. Marek Zidlicky NAS 78 14+37=51 -15
5. Chris Pronger STL 77 13+38=51 -1
6. Brian Leetch TOR 70 15+35=50 4

Pisteensähän McCabe tekee pääasiassa ylivoimapelissä (kuten niin moni puolustaja). Viime viikkoina on lähes koko Toronton puolustus kuin yksissä tuumin tehnyt jäällä ratkaisuja, joita yleensä pelaajiensa edesottamuksiin suhteellisen rauhallisesti suhtautunut Pat Quinn on kutsunut muun muassa luupäisiksi.

Pleijareissa pärjätäkseen Leafsin onkin tiivistettävä ennen kaikkea puolustuspään pelaamista ja alennuttava tekemään myös nöyriä ratkaisuja kiekon kanssa - esimerkiksi yksinkertaisesti lyömällä se pois omalta puolustusalueelta hienojen syöttökuvioiden sijasta. Kaikkiaan Leafsin kaarti on kuitenkin huonoimmillaankin rakastettava, sillä Torontossa ainakin yritetään pelata aktiivisesti ja antaa pelaajille tilaa tehdä kentällä myös omia ratkaisuja.

 

[Maple Leaf]

Edessä on siis jälleen kerran Ottawan pyyhkäiseminen pois pleijarikartalta - neljännen kerran viiteen kauteen, ja näiden viiden kauden aikana Ottawa on voittanut Leafsin viidesti 17 ottelussa. Tämän kauden kohtaamisissa Toronton saldo on 4-1-1.

Senatorsin Bryan Smolinskin mukaan pleijarisarjasta tulee sota. "Jos sarja on lähelläkään viime lauantain peliä (Leafs voitti Ottawan 0-6), tuntuu kuin jokainen ottelu olisi vieraspeli. Ottawassa on niin paljon Leafs-faneja, että Corel Centreen mennessä tuntuu kuin olisi astumassa vihamieliseen rakennukseen."

Voi voi.

 

[Maple Leaf]

Carolina Hurricanesin entinen valmentaja Paul Maurice spekuloi päivän Toronto Sun -lehdessä Toronton ja Ottawan vahvuuksilla ja heikkouksilla. Tässä joitakin Mauricen (ei nyt niin järin yllättäviä) näkemyksiä.

Hyökkääjistö on Mauricen mukaan Ottawalla taitavampi ja systemaattisempi, mutta Toronton etu on puolestaan nimenomaan se, ettei sen hyökkäyspään toimintaa kykene ennakoimaan. "Kun Leafs ylittää siniviivan, on mahdotonta tietää, mitä he tulevat tekemään", Maurice sanoo, ja ainakin sivullekirjoittanut pitää juuri tätä yhtenä merkittävimmistä henkilökohtaisista syistä pysyä uskollisesti Toronton kannattajana. Mauricen mukaan tämä Leafsin piirre on korostunut hyökkäyspäässäkin luovan Brian Leetchin liityttyä joukkueeseen.

Maurice sanoo, että aivan kuten hyökkäyspelissään, myös puolustuksessa Ottawa turvautuu enemmän systeemeihin siinä, missä Toronto pelaa "high risk, high reward" -tyyppisesti - tosin Leafskin on aina ajoittain tiukentanut puolustuspeliään. Maalivahtivertailussa ei Mauricekaan voi diplomaattisin sanakääntein asettaa Belfouria ja Lalimea samalle viivalle, mutta yrittää kuitenkin tasapainotella: "Lalime on parempi maalivahti kuin mitä yleisesti luullaan". Maurice yrittää nostaa Lalimea muistelemalla, kuinka ennen kautta 1998-1999 Dallasinkin mahdollisuuksia epäiltiin, koska joukkueen maalivahti Ed Belfour ei ollut ennen Stanley Cupia voittanut. Nice try, Maurice - mutta tällä lausahduksellaan hän kyllä muistutti meitä kaikkia Lalimen mahdollisuuksien korostamisen sijaan siitä, että kyllähän Eddie on aikamoinen maalivahti.

Yli- ja alivoimia sekä valmennusta Maurice pyörittelee tasapuolisesti molempia kehuen, mutta muistaa sen, kuinka viime kevään pleijarisarjassa Flyers-Leafs eräät Toronton vaarallisimmista hyökkäyksistä nähtiin silloin, kun Sundin ja Mogilny olivat tappamassa Leafsin jäähyjä. Ehkä tässä onkin syytä palauttaa mieliin Toronton valmentaja Pat Quinnin tapa antaa pelaajilleen paljon ns. löysää - sieltä se yllättävyys kumpuaa.

Tulevan sarjan tuomarilinjasta Maurice veikkaa tiukkaa, ja uskoo tämän antavan edun... Ottawalle. Tämä tuntuu Leafs-fanin kannalta hyvältä, koska se merkitsee rivien välistä lukien sitä, että ainakin Maurice uskoo Leafsin pelaavan... no, niin kuin Leafs pelaa: paitsi hyökäten, myös rymistellen. (Tähän väliin sopii hyvin katsaus Tuckerin vointiin: saattaa pelata kenties jo ensimmäisessä ottelussa. Pelkästään sana "kenties" pistää jo joidenkin Ottawan pelaajien polvet vatkuliksi.) Mauricea pyydettiin myös mainitsemaan ne pelaajat, joiden otteita kannattaa seurata. Leafsista Maurice nostaa esiin Gilmouriin vertaamansa Robertsin, Ottawasta Hossan.

Kaikkiaan Maurice pitää ottelusarjaa Leafs-Senators ennakkoon kaikista ensimmäisen pleijarikierroksen kohtaamisista parhaimpana. Hänen mielestään Ottawa on Idän taitavin joukkue, mutta Torontolla on paras yhdistelmä taitoa, kokemusta ja "grittiä". Maurice ei lähde veikkaamaan ottelusarjan lopputulosta, mutta väliäkö tuolla, sillä kaikkihan me tiedämme Leafsin tulevan viemään nämä pelit 4-2.

 

[Maple Leaf]

Paria päivää ennen Leafs-Senators -sarjan alkua ottawalaiset keksivät ryhtyä pelottavaan psykologiseen sodankäyntiin: The Ottawa Sun -lehti vuokrasi lentokoneen pörräämään tunnin ajan Toronton yläpuolella, ja perässään kone raahasi banneria "Leafs Suck. Go Sens Go." Hurjaa.

Torontolaisten mukaan kyseessä on vain jälleen yksi todiste ottawalaisten Torontoa kohtaan tuntemasta alemmuuskompleksista, jota ei tietenkään millään tavalla ole helpottanut Leafsin ja Senatorsin tähän astinen pleijaripelihistoria. Tämän lisäksi ottawalaisilla on pienempi. Toronton CN Tower on 553 metriä korkea, Ottawan Peace Tower vain 92-metrinen.