Toronton kannattajat saavat seuransa surkean menestyksen takia myös todella paljon provosointia ja ärsyttämistä osakseen, jonka vaikutuksia voit mm. tässä ketjussa ihmetellä. On todella harmillista, että Tampan kannattaminen on ollut noin kovin hankalaa, kun mietitään kuitenkin että tuosta vuodesta 2015 lähtien Tampa on voittanut finaalit 2-1, ollut kaksi kertaa konferenssifinaaleissa, tippunut kerran ensimmäisellä kierroksella ja ollut kerran pudotuspelien ulkopuolella.
Joo, eihän tässä mitenkään Leafsin mittapuulle päästä, mutta on tässä nyt kuitenkin tuppea saanut myös purra ja aikamoisena targettina Tampakin on nyt ollut sattuneesta syystä somessa, ei tästä kauaa ole kuin sai jatkuvasti kuulla kuittailua eräästä sweepistä. Varsinkin tämä narratiivi filmaamisesta ja erityisen likaisesta pelaamisesta myös usein esillä. Jos ihan oikeaa kovuutta ja ilkeyttä haluaa nähdä, niin viime playoffsien Habsin puolustajat seurantaan, kyllä vitutti ja rankasti katsoa miten kovaa Weber ja kumppanit saivat pelata, jälkikäteen ei voi kuitenkaan kuin nostaa hattua.
-2010-11 kaudella, vastoin odotuksia mentiin Stamkosin ja MSL:n johdolla ihan konferenssifinaaleihin saakka, lopulta sitten katkera tappio lukemin 0-1 7. pelissä tulevaa mestaria vastaan.
-13-14 "Rebuild" tuntui etenevän yllättävän hyvään malliin kiitos Johnsonin, Palatin ja Filppulan, jotka nousivat isoihin rooleihin, kun muistaakseni Stamkos oli taas jotain puoli kautta loukkaantuneena. Bishop oli hemmetin hyvässä iskussa, mutta varmaan sitten ylipeluutuksen takia olikin loukkaantuneena. Kovat oli odotukset ainakin itsellä ja tuloksena sitten suora 0-4 sweep ja Lindbäck reikäjuustona takaisin Ruotsiin.
14-15 Loistavan runkosarjan jälkeen taas ukot testiin ja meinasi Red Wings laittaa Tampan lauluun ennen Tyler Johnsonin urotekoja. Siitä sitten kaksi game 7:aa putkeen ja Bishop taisi pitää molemmissa nollat. Finaaleissa sitten oikein klassikkojen klassikko:
ja vielä bonarina Johnson pelasi käsi paskana, vähän jäi jossiteltavaa. Noh edellisen kauden jälkeen tämä läpimurto oli aika jees, niin ei ihan niin paljoa osannut harmitella. Timonen nostamassa kannua jäänyt myös mieleen hyvän mielen tarinana. Tällä kaudella taisi myös olla se palkkakattokikkailu Hawksin toimesta.
15-16 Oli varmaan katkerinta kalkkia mitä tullut maisteltua, uskomattoman tiukka sarja Penguinsia vastaan, G5 kääntyy jatkoajalla Tampan eduksi ja sitten sarja 3-2 tilanteessa kotiin, kotona täydellinen alku pelille, Drouin kiskaisee kotijoukkueen 1-0 johtoon, mutta muutaman millin takia maali hylätään paitsiona ja koko momentum kääntyi Pensille. Nykysäännöillä tuokin olisi vissiin hyväksytty, kun muistaakseni Drouinin jalka oli tyyliin sentin ilmassa minkä takia tuosta se paitsio tuli. Game 7 sitten naurettava pomppu / kämmi Vasylta voittomaalissa. Penguins sitten nappasi sen mestaruuden, veikkaan, että Tampakin olisi Sharksin löylyttänyt. Ja joo Penguins oli parempi, mutta muutamalla pompulla olisi voinut vähän enemmän menestystä tulla.
16-17 Hirveä määrä loukkaantumisia, pieni tyhjennysmyynti keväällä ja silti pisteen päähän playoffeista. Kaksi kertaa konferenssifinaaleissa ja sitten tämmöinen romahdus. Varmaan lähihistorian heikkotasoisimmat playoffit vielä.
17-18 Huikea ryhtiliike Kucherovin ja Stamkosin johdolla, parit helpohkot sarjat hoidettiin alta ja konferenssifinaaleissa sitten Trotz vastaan. Sarjassa 3-2 johtoon ja Trotz laittoi Cooperin takataskuunsa, sen jälkeen ei tehty yhtään maalia. Eipä paljoa jossiteltava jäänyt. G7 siis taas turpaan ja alkoikohan peli tyyliin sillä, että Ovetskin pamauttaa ekan vedon maaliin. Caps tietysti marssi sitten mestaruuteen saakka.
18-19 Joo ei kommentoitavaa.
Mutta kuten tosiaan joku täällä sanoi, niin voi ne kuvitteelliset kaksi sormusta tunkea korviin ja myhäillä iloisesti. Aika syvissä vesissä siellä kuitenkin kannattamisen suhteen uitu, tuohon Capitals sarjaan saakka tuli varmaan kaikki runkosarjapelitkin katsottua tai lähes kaikki.