Maaliero joukkueiden välillä muodostui lopulta selväksi, mutta ei se pelillinen ero ensimmäisessä erässä iso ollut, jos sellaista edes oli. Viime yön peli ratkesi ennen kaikkea Habsin jäähyilyyn toisessa erässä: se sekoitti täysin vierailijoiden pelin, antoi Torontolle otteen sekä mahdollisuuden puhaltaa henkeä heikkoon ylivoimaansa. Jos Leafsin yv alkoi edes jollain tavalla kulkea tuon seurauksena, sillä voi olla iso merkitys sarjan kannalta.
Habs-leirissä voisi tietysti avautua siitä, miten jäähyt toisessa erässä menivät yksipuolisesti vierailijoille, eikä Leafsille koko pelissä kaivettu kuin kaksi kakkosta. Kyse ei niinkään siitä, etteikö jokaisen Motrealin jäähyn olisi voinut viheltää, vaan siitä, miksei Leafsille löydetty enemmän jäähyn arvosia rikkeitä. Niitä kyllä ihan sinivalkoisten lasien läpikin olisi löytynyt. Veikkaisin, että seuraavan pelin ensimmäisessä erässä tuota saatetaan hyvin kuittailla, varsinkin kun Habs tullee kotiavaukseen kaiken järjen mukaan muutenkin todella aktiivisesti. Ja tosiaan: haasto oli todella epätoivoinen ja tuohon paikkaan ottelua aivan käsittämätön.
Kolmannen erän lopussa alkoi näkyä sentään jonkinlaisia merkkejä pudotuspelikahinasta. Muuten sarjan kaksi ensimmäistä peliä ovat näyttäneet siltä, kuin pelattaisin perusrunkosarjapeliä ja vielä tyhjille katsomoille. Kyllä yleisöllä vain on iso merkitys sen pudotuspelihengen luomisessa. Se näkyy nyt selvästi, kun rajan etäläpuolella halleissa yleisöä jo on kosolti. Pelkkä traditio ja isot massat televisioiden edessa eivät riitä. Toistaiseksi tämä ei ole ollut jäällä lähestulkoonkaan sitä, mitä on odotettu vesikielelle sitten kevään 1979. No, ainakin vielä kolme peliä sarjaa jäljellä.