Toronto Maple Leafs (1.) – Montréal Canadiens (4.), Scotia North 1. kierros

[Frölunda]

Leafs forever

 

[Jyyd]

Kyllä oli huikea temppu Montrealilta nousta oltuaan 1-3 tappiolla sarjassa voittoon. Tuotakaan ei joka päivä tapahdu.

Montrealia voi sympata kyllä pitkälle kevääseen, nyt vain Jetsin kaatoon.

 

[Turder]

Kyllä tämän näki siitä kun game5 meni Habsille. Sen jälkeen heillä ei ollut mitään painetta, Leafsillä kaikki paineet. Sitten mietin noita veteraaneja, että aina on roudattu sellaisia, joilla ei ole cup-voittoa. Tavallaan hienoa jos he viimein sellaisen saisi ja vielä Torontossa, mutta toisaalta jos he eivät sitä primessaan voittaneet hyvissä joukkueissa, niin onko heistä uran jälkimetreillä siihen? Lisäksi on runkosarjapelaajia ja playoff-pelaajia. Tuntuu, että nykyisin tämä vielä korostuu kun runkosarjassa vedetään hurlumheita puolella teholla, sitten playoffeissa mennään tiivimpään, fyysisempään ja intensiivisempään peliin. Joukkueet roolittaa enemmän omia pelaajia, jotenkin systeemit on selvemmät ja taktisemmat, ja otetaan peli kerrallaan, jossa jätetään kaikki kentälle. Ja sitten jostain kaivetaan energiat ja unohdetaan kivut seuraavaan peliin. Runkosarja on sellaista cakewalkia ja vähän heitellään kiekkoja faneille alkulämmöissä (ei sillä että Marner nyt sen teki), vältellään loukkaantumisia ja säästellään pleijareihin. Ennen peli oli kahvakiekon aikana muutenkin painia koko ajan, ja playoffit oli vain sille jatkumo, nyt tuntuu että koko peli muuttuu ja nämä taitopelaajat on yhtäkkiä vaikeuksissa pahemman kerran... En tiedä mutta on näissä vaikka nyt Leafsin ja Oilersin tappiossa hyvin samanlainen kaava.

Ja Tamin prinsiipit vielä vitsinä tähän:
- MV-peli. Selkeästi Habsille
- YV vs AV: Habsille
- Individual effort: Selkeästi Habsille. Duunarit isosti nosti tasoaan, Leafsillä johtavat pelaajat hyytyivät täysin.

 

[Naamavelli]

On tuo Leafs kyllä outo joukkue. Periaatteessa haudoilla tanssiminen on mautonta, mutta kyllä joutuu nyt lausumaan, että jääkiekkomaailman kaikkivoipaisen ylimielisyyden keskipisteen romahtaminen tuntuu hyvältä.

Todellinen Kanadan Jokerit.

 

[chauron]

Kyllä oli huikea temppu Montrealilta nousta oltuaan 1-3 tappiolla sarjassa voittoon. Tuotakaan ei joka päivä tapahdu.

Montrealia voi sympata kyllä pitkälle kevääseen, nyt vain Jetsin kaatoon.

Siinä on muuten mielenkiintoinen katsoa miten kaks puolustavalla systeemillä voittanutta lähtee pelaamaan. Winnipegillä on kaikki kyky lähteä kiekolliseen peliin etenkin jos Scheifele yms heräilee, Montrealia en tunne laisinkaan mutta ilmeisesti nuoret jätkät Suzuki ja KK ovat pelanneet kohtuu hyvin. Price ja Helle on ollu kans loistavia.

Jännä muuten että McDavid ja Matthews oli molemmat ihan täysin jäässä pidettyjä näissä pleijareissa.

 

[Siivu]

Häkellyttävä ryöstö, mitä muutakaan tästä voi sanoa! Price on uskomaton velmu, näytti koko runkosarjan kiinnostuksensa menettäneeltä miljonäärieläkeläiseltä, mutta niin vaan nousee kuusi tasoa korkeammalle aina kun tosipelit alkavat. Olisi kovin kiva saada runkosarjastakin parempia sijoituksia, mutta mieluummin näin päin kuin että loistaisi peruspeleissä ja hyytyisi pleijareissa.

Danaultin johtamat vitjat ansaitsevat myös tunnustuksen, pimensivät matthewsit kakkosmatsia lukuun ottamatta lähes täydellisesti. Toivottavasti Danault asettuisi 2B / 3A rooliinsa Habsissa, jossa on aivan eliittiä. Jatkolappuun on vaan laitettava sopivasti numeroita, vaikka tehot ovat tulleetkin pahasti alas sitten jo haudatun Tatar-Danault-Gallagher -ketjun kulta-aikojen.

Leafsin pelaajien ilmeitä oli kiva seurata Pricen nappaillessa kiinni kiekon toisensa jälkeen. Varsin syvä epätoivo kuvastui kasvoista. Oli hetken jopa käydä sääliksi, mutta sain rimpuiltua irti tunteesta. Campbelliä kävi aidosti sääliksi, kun ruoski vielä pelin jälkeen itseään ensimmäisestä maalista. Ihan aiheesta kyllä, mutta ei Leafs Campbelliin kaatunut, vaan ihan muihin valuvikoihin.

 

[Jules W.]

Haluaisin vielä tässä ketjussa kuulla, miten tämä mainostettu ylimielisyys näkyy nimenomaan Toronton organisaation ja joukkueen toiminnassa? Mistä tämä Jokerit vertaus tulee.

Tuota joukkuetta en voi puolustaa yksittäisiä pelaajia lukuun ottamatta, MUTTA mistä tämä ylimielisyys tulee?

Shanahanin aikana organisaatiosta on karsittu kaikki pöhöttyneisyys, uho ja ylimääräinen glooria. Korostettu työntekoa, prosessia, joukkuetta ja historiaa. Markkinoinnissa pelaajia on luonnollisesti nostettu, mutta se ei ole organisaation vika, että median kiinnostus on lähes mielipuolista. Tämä tulee sen jatkumona, että faneja on mielipuolinen määrä ja tämän takia joukkue myös tuntuu polarisoivan vahvasti.

Minusta tämä ei ole silti Shanahanin tulon jälkeen näkynyt minkäänlaisena uhona, vaan enemmänkin organisaatio ja johto on pyrkinyt olemaan nöyrä. Kohtelemaan pelaajia oikein, liiankin hyvin? Rakentamaan toimivat prosessit, systeemit, organisaation ja joukkueen.

Menneisyyttä on kunnioitettu, mutta tyylikkäästi ja arvokkaasti. Joukkue on kuitenkin Original Six rikkaalla historialla ja minusta sitäkin on viime vuosina nostettu onnistuneesti.

Kauden päätös lehdistötilaisuudessa ei tänäkään vuonna tule kukaan uhoamaan, että ensi vuonna voitetaan mestaruus. Toronto ei halua edes näitä paineita itselleen, niin mistä helvetistä tämä ylimielisyys sitten tulee.

edit. Antaapa olla tämän.

 

[NIN]

Pricea voi kehua, torjui kuten 10 miljoonan miehen kuuluukin, mutta ennen kaikkea Montreal puolusti todella hyvin viimeiset 3 matsia ja laukaisupaikat olivat kortilla. Usein TML joutui tyytymään ripuliranteeseen siniseltä, kun kaikki linjat olivat tukossa. Se, että miksi ne ehtivät aina tukkoon onkin sitten jo aivan toinen juttu. Omaan silmään näytti kovasti siltä, että etenkin yv:llä mm. Marner tykkäsi pitää kiekkoa loputtomiin asti ja yritti pelata sitä totaalista avopaikkaa laukaisulle tai syötölle, kun olisi jo pitänyt laukoa tai syöttää 2s aiemmin. Kiekko ei todellakaan liikkunut nopeasti. Ei ihme, että Habs-pelaajat olivat jatkuvasti kiekon ja maalin välissä.

Se miksi Leafs herättää Kanadan Jokerit -vertauksia lienee se, että joukkue on ottanut mallia Chicagosta: maksetaan parhaille pelaajille kovaa rahaa. Erona toki se, että Blackhawks alkoi maksamaan 10 millin soppareita vasta sen jälkeen kun oli jo pari kannua kaapissa.

 

[Naamavelli]

Haluaisin vielä tässä ketjussa kuulla, miten tämä mainostettu ylimielisyys näkyy nimenomaan Toronton organisaation ja joukkueen toiminnassa? Mistä tämä Jokerit vertaus tulee.

Tuota joukkuetta en voi puolustaa yksittäisiä pelaajia lukuun ottamatta, MUTTA mistä tämä ylimielisyys tulee?

Shanahanin aikana organisaatiosta on karsittu kaikki pöhöttyneisyys, uho ja ylimääräinen glooria. Korostettu työntekoa, prosessia, joukkuetta ja historiaa. Markkinoinnissa pelaajia on luonnollisesti nostettu, mutta se ei ole organisaation vika, että median kiinnostus on lähes mielipuolista. Tämä tulee sen jatkumona, että faneja on mielipuolinen määrä ja tämän takia joukkue myös tuntuu polarisoivan vahvasti.

Minusta tämä ei ole silti Shanahanin tulon jälkeen näkynyt minkäänlaisena uhona, vaan enemmänkin organisaatio ja johto on pyrkinyt olemaan nöyrä. Kohtelemaan pelaajia oikein, liiankin hyvin? Rakentamaan toimivat prosessit, systeemit, organisaation ja joukkueen.

Menneisyyttä on kunnioitettu, mutta tyylikkäästi ja arvokkaasti. Joukkue on kuitenkin Original Six rikkaalla historialla ja minusta sitäkin on viime vuosina nostettu onnistuneesti.

Kauden päätös lehdistötilaisuudessa ei tänäkään vuonna tule kukaan uhoamaan, että ensi vuonna voitetaan mestaruus. Toronto ei halua edes näitä paineita itselleen, niin mistä helvetistä tämä ylimielisyys sitten tulee.

edit. Antaapa olla tämän.

Hyviä pointteja. Heitin tuon Jokerit-vertauksen ehkä väärään kohtaan, jossa puhuttiin ylimielisyydestä. Tarkoitin ehkä, että muiden silmissä maine on samanlainen kuin Jokereilla Suomessa. Ainakin nyt näin viime vuosina on tuntunut, että paperilla kova joukkue sulaa playoffseissa, kuten Jokerit melko useasti Liigassa siirryttyään Hartwall Areena -aikaan.

Mutta varmaankin se johtuu tuosta "maan isoin fanikunta" ja eniten näkyvyyttä mediassa, kuin siitä että oltaisiin tosiaan jotenkin ylimielisiä. Ei mielestäni Jokeritkaan sitä ollut.

 

[Derrick]

Jason Spezza ja Joe Jumbo Thornton hakivat Stanley Cuppia. Noh, ton eteen pitäis jotain tehdäkin.

 

[Turha Kaukalo]

No niin. Ensin olin Oilersin vankkureissa ja hävisivät 4-0. Tämän sarjan viitospelin jälkeen siirryin Toronton wagoniin ja mitenkäs kävi. Kuka tahtoo minut seuraansa?

 

[Burkie]

Juupajuu. Never stop the madness jne.

Otteluseurantaan kirjoitinkin, että harvoin näkee yhtä totaalista peli-ilon ja rentouden puutetta kuin viime yön Leafsillä oli. Toki asetelma oli, että Montrealilla oli vain voitettavaa, Torontolla hävittävää, mutta kyllä ammattilaisten pitäisi edes lähelle normi suoritusta päästä, oli paikka sitten miten tiukka tahansa. Sanovat, että jääkiekkoilijat elävät näitä pelejä varten, mutta torontolaiset halusivat kyllä olla jossain ihan muualla kuin kaukalossa.

Pelaajille luonnollisesti kuuluu suurin kura, mutta saa Keefekin ottaa melkoisen paskakasan päälleen peliesityksistä. Taktisella puolella, ihan alkaen hyökkäyksien rakenteista, vei Montreal viimeiset kaksi matsia mennen tullen. Omissa arvosteluissa puhtaat paperit tästä kannujahdista Leafseistä saa ainoastaan Nylander, Campbell sekä Kerfoot. Marnerille 12 lammasta, Matthewsille kaktus kakkoseen, Mikheyeville viikko gulagilla.

Paras seitsemästä sarjan hienous on, että kolme voittoa ei vaan riitä. Montrealille täysin varaukseton peukku sarjasta, parempi joukkue löydettiin.

Winnipeg-sarjassa toivottavasti nähdään eeppinen maalivahtien taistelu.

 

[NakkiFakiiri]

Kiiman osalta tämä seiskapeli jäi vähän piippuun, itsekin ihmettelin tuota Maple Leafsin kollektiivista aneemisuutta, ikäänkuin joukkue olisi jo etukäteen tiennyt että tästä ei tule mitään joten turha edes yrittää. Tänä vuonna paketti piti olla kasassa, sopiva sekoitus nuorta taitoa ja vanhan liiton kokemusta kovista paikoista... Erittäin hämmentävä lopputulema kaikinpuolin. Ihan mielenkiinnolla kyllä odottelen tietoa siitä ketkä pelasivat loukkaantuneena ja etenkin mitä kesän aikana tapahtuu.

Tsemppiä palstan Leafs-faneille, ei teitä kyllä näköjään ikinä helpolla päästetä.

 

[Derrick]

No niin. Ensin olin Oilersin vankkureissa ja hävisivät 4-0. Tämän sarjan viitospelin jälkeen siirryin Toronton wagoniin ja mitenkäs kävi. Kuka tahtoo minut seuraansa?

Tre Kronor

 

[viljelmo]

Kyllähän Campbell oli tosi hyvä esim. 3. ottelussa, jossa varsinkin 3. erässä Montreal painoi vahvasti päälle. Tietenkin nyt tuo Gallagherin veto meni liian helposti.

 

[Turha Kaukalo]

Tre Kronor

Se oli tossa välissä.

Kyllä mä siirryn nyt Tampan leipiin. Varmaan tiedättekin jo miksi.

Tsemppiä Leaf-faneille.

 

[Majoneesi]

Haluaisin vielä tässä ketjussa kuulla, miten tämä mainostettu ylimielisyys näkyy nimenomaan Toronton organisaation ja joukkueen toiminnassa?

edit. Antaapa olla tämän.

Vastaan kuitenkin, koska mielestäni ilmiö on jännä, miten erilaiset mielikuvat syntyvät. Itselläni ei tosiaan ole niin pitkää perspektiiviä Maple Leafsin seuraamiseen, että tuntisin mahdolliset organisaatiossa itsessään olleet pöhöttyneisyyden piirteet tms., joihin joillakin pidempään seuraavilla on saattanut huomio kiinnittyä. Ja kuten omasta listauksestani voi huomata, omassa mielikuvassani on lähes yhtä analyyttista settiä kuin miten joku perustelee, miksi tykkää enemmän blondeista kuin bruneteista.

Ehkä jotain asian tynkää tulee mediapuolelta, joka on nähdäkseni mantereenlaajuisessa sarjassa todella keskittynyttä perinteisimpiin seuroihin ja hienot joukkue- tai pelaajatarinat jäävät pienemmillä markkina-alueilla auttamatta taka-alalle. Omaan silmään tämä koskee nimenomaan Leafs-korostuneisuutta.

 

[Freewind]

Kyllä tuo oman joukkueen putoaminen tuntuu nyt paljon vähemmän pahalta, kuin aiemmin. Toisaalta pidin ainakin Oilersille alkuun Canadiensia pahimpana vastustajana pohjoisen divisioonasta. Täältä sympatiat kaikille Leafs-faneille!

 

[ipaz]

Jason Spezza ja Joe Jumbo Thornton hakivat Stanley Cuppia. Noh, ton eteen pitäis jotain tehdäkin.

Spezza teki viisi pistettä seitsemässä pelissä. Jumbolle tuli ikä ja pelin nopeus vastaan.

 

[Denverin Munasyndi]

Eiköhän tässä jouduta se cuppi hakemaan sen hankalimman kautta, eli Capitals-tyylillä. Varataan tori siis vuodelle 2028. I want to believe.

 

[Ferris]

Kiiman osalta tämä seiskapeli jäi vähän piippuun, itsekin ihmettelin tuota Maple Leafsin kollektiivista aneemisuutta, ikäänkuin joukkue olisi jo etukäteen tiennyt että tästä ei tule mitään joten turha edes yrittää. Tänä vuonna paketti piti olla kasassa, sopiva sekoitus nuorta taitoa ja vanhan liiton kokemusta kovista paikoista... Erittäin hämmentävä lopputulema kaikinpuolin. Ihan mielenkiinnolla kyllä odottelen tietoa siitä ketkä pelasivat loukkaantuneena ja etenkin mitä kesän aikana tapahtuu.

Tsemppiä palstan Leafs-faneille, ei teitä kyllä näköjään ikinä helpolla päästetä.

Tää on niin tutun kuulosta Caps-fanille kymmenen vuoden ajalta ennen mestaruutta, että tiedän tasan tarkalleen miltä Leafs-faneista tuntuu. Joka kevät tuntuu löytyvän eri tapa kumota runkosarjan loistavat otteet pudotuspeleissä. Capseille mestaruuden toi Pens-mörön kukistaminen, tiedä sitten onko Leafseillä jotain yhtä selkeää vuorta kiivettäväksi?

Noh, jos jotain positiivista hakee niin kun Capseilla otti sen kymmenen vuotta AO:n ja muiden runkokavereiden oottaa mestaruutta, niin Leafs on jo puolivälissä matkaa siinä tapauksessa.

Edit: @Denverin Munasyndi ehtikin jo kirjoittaessani kuitata saman ajatuksen.

 

[NIN]

Tänä vuonna paketti piti olla kasassa, sopiva sekoitus nuorta taitoa ja vanhan liiton kokemusta kovista paikoista...

Lisätään vielä, että sai pelata Mikki Hiiri -divisioonassa ja latu piti olla auki konfafinaaliin saakka.

 

[Ranksu]

Tämä tuntuu kyllä niin hyvältä. Se, että Toronto pelaa hauskaa neppailuhokia runkosarjassa ja nuoriso tykkää ei riitäkään enää poffeissa jossa pitäisi myös puolustaaki. Pehmeitä pelaajia koko Toronton superstara porukka. Avseista olisi hyvä ottaa mallia miten pelataan nopeaa hokia ja uskalletaan mennä sinne maalillekin. Onkohan sana takakarvaus tuttu Toronton starboille.

Muutoksia muutoksia täytyy tulla jos oikeasti haluavat mennä edes 2 kierrokselle.

 

[Schadowan]

Tää on niin tutun kuulosta Caps-fanille kymmenen vuoden ajalta ennen mestaruutta, että tiedän tasan tarkalleen miltä Leafs-faneista tuntuu. Joka kevät tuntuu löytyvän eri tapa kumota runkosarjan loistavat otteet pudotuspeleissä. Capseille mestaruuden toi Pens-mörön kukistaminen, tiedä sitten onko Leafseillä jotain yhtä selkeää vuorta kiivettäväksi?

Noh, jos jotain positiivista hakee niin kun Capseilla otti sen kymmenen vuotta AO:n ja muiden runkokavereiden oottaa mestaruutta, niin Leafs on jo puolivälissä matkaa siinä tapauksessa.

Edit: @Denverin Munasyndi ehtikin jo kirjoittaessani kuitata saman ajatuksen.

Mutta kyllähän Caps eteni vähän pidemmälle ennen mestaruutta kuin mitä Toronto nyt ja Ovechkin oli varsinkin 2009 niin helvetin kova, että se vaati Malkin/Crosby kaksikolta huippusarjan, että Ovie saatiin kukistettua. Oviella ensimmäisen neljän kauden (playoffien) aikana 50 pistettä 37 peliin pleijareissa. Mitään tämän tasoistahan ei Toronton kikkapojilta ole nähty: Matthewsin saldo 32 peliä 23pistettä, Marner 32 peliä 25 pistettä.

Mutta kyllä menestys sieltä joskus tulee Torontollekin.

 

[Arto Kilponen]

Torontolla on iso homma jo itsensäkin voittamisessa. Joukkueella on pupeltajan maine ja siitä heidän on päästävä ihan ensimmäisenä eroon. Ei ole varsinaisesti aivan paineeton tilanne pelata Montrealia vastaan, sillä tuosta jos tulee turpaan, niin heille nauraa koko kiekkomaailma. Montreal kaatoi viime kaudella Pittsburghin, joten sen pohjalle on varmaan ihan kiva rakentaa uutta pudotuspelitarinaa.

Paperilla Toronto on täysin päivänselvä ennakkosuosikki voittamaan pohjoisen, ei siitä mihinkään pääse.

Aika hyvin osuin kohdalleen tällä.