Kyllä minun mielestäni joku onnettomuus on omaisille pahempi. Itse tehty ratkaisu kuitenkin. Paitsi tietenkin jos läheiset alkavat syyllistämään itseään. En tiedä onko tämä oikea paikka, mutta olen itsekin kärsinyt syvästä "kliinisestä" masennuksesta, eikä siinä tilassa ole enää mikään tuki, mahdollinen tai mahdoton, auttanut. Siinä tilassa on yksin, vaikka olisi kymmeniä jotka välittävät tai rakastavat. Yksin, ja silloin kaiken loppu voi tuntua ainoalta kestettävissä olevalta mahdollisuudelta. Tämä on asia, joka erityisesti läheisten pitäisi ymmärtää.
Kiekollisesti:
Arima-Mela pari on omassa muistissa aika legendaarisella tasolla jo senkin takia, että tuli silloin käytyä hallilla melko vakituisesti katsomassa Jokerien taistelua divarissa. Arima oli iso palanen sitä jääkiekon tuhkimotarinaa mikä Jokerit oli tuolloin.
Nuku rauhassa numero kaksitoista.