"Huomasin jo silloin, että ei pelaajia tarvitse valvoa ja kontrolloida ihan niin älyttömästi koko ajan ja kertoa, mitä heidän tulee seuraavaksi tehdä. Kun emmehän me edes tiedä, mitä kaukalossa tulee seuraavaksi tapahtumaan.
– Ja mitä pojat haluavat? He haluavat pelata peliä. Ja mitä peli on? Se on ainutlaatuinen mysteeri. Joka sanoo tietävänsä, mitä seuraavassa pelissä tapahtuu, valehtelee. Jos tietäisimme tarkalleen, mitä seuraavassa jääkiekkopelissä tapahtuu, niin totta kai me opettaisimme juuri niitä juttuja. Mutta kun pelissä tapahtuu miljardi eri juttua, niin ei meillä riitä aika treenata niitä kaikkia. Silloin avoin ja pelinomainen harjoittelu on mielestämme ainoa oikea tapa päästä pelaamiseen käsiksi.
Asia nivoutuu siihen, ratkaiseeko asioita jäällä valmentaja vai pelaaja. Suomalaisessa jääkiekossa on pitkään ollut vallalla suuntaus, missä valmennetaan peliä ja ehkäpä vielä tiettyä pelitapaa. Ihmistä pelin takana on valmennettu vähemmän.
– Pelin valmentaminen on johtanut asiaa. Silloin valmentaja ei kuitenkaan ole johtaja vaan ainoastaan jonkun asian ekspertti. Jos haluat aidosti valmentaa ja johtaa, niin sinulla täytyy olla joku, joka seuraa sinua. Asia, eli peli, ei seuraa sinua – ei peli tule ulos kaukalosta.
JYPin harjoitusmalli on poikkeuksellinen koko Suomessa, jossa on totuttu pitkälti luottamaan Jääkiekkoliiton luomiin valmennuslinjauksiin ja -koulutuksiin sekä osin harjoituspankkeihinkin.
– Tiedostamme edelleen liiton koulutusjärjestelmän olemassaolon. Leijonat pelaa tietyllä pelitavalla. Ja tuo tietynlainen pelitapa on valunut alaspäin seuroihin, vaikka kyseinen pelitapa onkin pääosin tehty lyhyitä turnauksia varten. Ei Leijonien pelitavalla ole mitään – tai on ainakin vähemmän – tekemistä sen kanssa, että oikeasti kehittäisimme pelaajia. Esimerkiksi passiivinen tekeminen (toim.huom. vaikkapa trap-pelaaminen) on valunut myös eri juniorijoukkueisiin. Sitä emme halua."
Pitkähkö lainaus tuosta Hämäläisen haastattelusta. Ymmärrän että lasten harjoittelua/harrastusta tehdään ilon kautta. Joku viivaluistelu joka harjoituksissa tappaa nopeasti kiinnostuksen.
Eihän tuon Tommin logiikan mukaan valmentajia tarvita oikeastaan ollenkaan.
Vähän jää kuva, että Tommi on nyt ensimmäisenä maailmassa keksinyt tällaisen. Tuossahan on oikeastaan kiteytettynä se pelipaikaton jääkiekko. Laitetaan 5 pelaajaa kentälle ja he itse päättävät mitä siellä milloinkin tekevät, koska peli ohjaa ja kaikkee. Voi luoja sanon minä jos tämä on tarkoitus tuoda miesten liigajoukkueen pelitavaksi