Mainos

Tomi Lämsä – Lukon päävalmentaja 2023–2025

  • 291 967
  • 2 255

sohvakoutsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Hermes
Sihvonen muuten totesi taannoin podcastissaan, että Lukon pelitavasta vastaa Lämsän sijaan varmaan Kauvosaari taikka Hämäläinen taikka sitten naruja vetää jopa Sahlstedt ja vielä ylempää Westerlund.

Totesi kuitenkin, että Lukko dominoi Tapparaa vastaan, mutta Lämsä ei kehuja saanut ja aika selvästi antoi ymmärtää, että Lämsän ansiota ei mikään ole.

Taisi omat kuuntelut olla tässä. Kun ei enää vain yksinkertaisesti löydy uskottavuutta, niin silloin ei sitä löydy.

Sihvonen on pelle. Ihminen joka ei voi suoraselkäisesti myöntää virheitänsä, vaan kaartelee itselleen suotuisamman näkökulman pitäen kuitenkin alkuperäisestä mielipiteestään kiinni
 

Kyljys

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Pari pointtia esiin siitä, miltä Lämsän kiekko on omaan silmään näyttänyt tähän mennessä, vertailukohtana viime kausien Lukko ja näkökulmana lähinnä avauspelaaminen.

Puolustusalueen kiekollinen peli on selkeimmin muuttunut asia Lukon pelisapluunassa verrattuna viime kausiin. Etenkin syvällä omalla alueella oltaessa Lukon pelaajille on annettu täydet luvat luopua kiekosta toimittamalla se purkuna keskialueelle. Tätä tapahtuu ennen kaikkea riistojen jälkeen, mutta myös tilanteissa, joissa vastustaja on onnistunut pakottamaan Lukon kontrolloituun lähtöön syvältä oman maalin takaa. Määräänsä enempää Virran aikana nähtyä kiekon kierrättämistä ja uusia lähtöjä omalla alueella ei olla nähty, mikä on osoitus siitä, mitä Lukko pyrkii pelitavallaan hakemaan. Kiekkoa kyllä hallitaan mielellään, mutta kiekonhallinnan sijaan painotusta on enemmän siirretty siihen, millä alueella pelivälinettä hallitaan.

Omista kiekko pyritään tarvittaessa toimittamaan nopeastikin pois, ja hyökkäyspäädyssä usein kaikki kolme hyökkääjää muodostavat kiekon lähettyville tiiviin tuen. Tämänkaltaisessa ajattelussa kiekonhallinta ei sinällään ole prioriteetti, vaan se, missä kiekkoa hallitaan. Riskit oman alueen tai keskialueen kiekonmenetyksille halutaan minimoida, vaikka se vaatisi hetkittäistä kiekosta luopumista. Vastaavasti riiston jälkeen tavoitteena on pyrkiä asemaan, jossa vastustajan siniviiva pystytään ylittämään hallitusti kiekon kanssa. Ajoittain paras keino tähän on nopea kääntö, mutta toisinaan organisoidumpi lähtö. Tähtäin on siinä, että kiekko saadaan tuotua hallitusti hyökkäysalueelle.

Jos tätä tilannetta haluaa tarkastella petterisihvosmaisesti Meidän Pelin lainalaisuuksien kautta, on kyse pitkälti tilan voittamisen painottamisesta tilan tekemisen sijaan. Etenkin Virran aikana tilaa tehtiin oman pään kiekollisessa pelissä toistuvilla käyttösyötöillä ja palautuksilla, joilla saatiin vastustaja vetäytymään ajoittain kovinkin herkästi trapiin. Trapia vastaan Virran Lukko pystyi avaamaan näyttävillä kuvioilla ja syötöillä, mikä oli pitkälti Virran pitkän prosessin ansiota. Liigakiekko on kuitenkin muutaman vuoden aikana muuttunut, mistä esimerkiksi tämän kauden aktiivinen Tappara on hyvä osoitus.

Lähes kaikki joukkueet ovat aktivoittaneet karvauspeliään merkittävästi, mikä on vääjäämättä johtanut trapin pelaamisen vähentymiseen. Enää yhden tai kahden käyttösyötön avulla vastustajaa ei niin vain saada vetäytymään, vaan luisteluvoimaiset joukkueet painavat armotta päälle tarvittaessa pitkiäkin pätkiä. Pelin muutokset yhdistettynä Lämsän vielä lyhyeen stinttiin Lukossa eivät millään ole mahdollistaneet Lukon pelaamisen kehittymistä Virran pelin tasolle, enkä usko, että vastaava pelitapa on edes pidemmän tähtäimen tavoite.

Tilan tekeminen puolustusalueen kiekollisessa pelissä olisi teoriassa kaunis konsepti, mutta jopa kolmen miehen karvauksen ja tiiviin viisikon paineessa riskitasot nousevat hyötyihin nähden korkeiksi. Virtasen kausilla tavoitteena olikin pitää kiekko mahdollisimman kaukana omasta maalista, niinkään sen kontrollointia painottamatta. Viime syksyn Lukko onnistui karvauspelissään kääntämään tilanteet usein riistoiksi ja jopa maaleiksi, kun vastustaja yritti omassa päässään epätoivoisesti tehdä tilaa ja organisoida lähtöjään. Kauden mittaan vastustajat tyytyivät yhä useammin luopumaan turvallisesti kiekosta, mikä söi Virtasen pelikirjasta suurimman terän ja näkyi myös rajusti tuloksissa.

Tiivistettynä voisi kuvailla, että tämän kauden Lukon tavoitteena on maksimoida kiekonhallinta hyökkäyspäässä. Muutama lisäpointti, missä tämä omaan silmään näkyy.
  • Kontrolloidummissa lähdöissä kiekko avataan lähes poikkeuksetta ristiin, mielellään sentterille mutta tarvittaessa painottoman puolen laiturille. Oleellisinta on, että ykkössyötön saava pelaaja on hyvässä liikkeessä, sillä keskialue pyritään ylittämään ilman tarvetta käyttösyötöille tai punaisen jälkeen päätykiekoille. Viime kaudelta tuttuja hybridipitkien hyödyntämisiä ei tällä kaudella ole montaa nähty, sillä tavoitteena ei niinkään ole kiekon pelaaminen hyökkäysalueelle vaan sen kontrollointi hyökkäysalueella. Tämän myötä hyökkäyspeli ei niinkään perustu riistoihin, vaan enemmänkin suoriin hyökkäyksiin ja niistä syntyviin pidempiin pyörityksiin.
  • Vastustajat tekevät maalinsa suurilta osin suorilla hyökkäyksillä, usein Lukon hyökkäyspään menetyksen jälkeen. Pidemmät hyökkäykset harvemmin johtavat maaliin Lukon korostetun tiivistä viisikkoa vastaan. Toisaalta harmittomankin oloiset menetykset hyökkäyspäässä kostautuvat herkemmin, kun sentterin puolustusvalmiudesta ajoittain joudutaan tinkimään, jotta kiekonhallinta hyökkäysalueella säilyisi. Tällaiset tilanteet näkyvät etenkin nelosketjun kauden miinussaldossa.
  • Yksilön rooli korostuu ja avauspelin variaatioiden määrä kasvaa. Nykyaikaisessa kiekossa avauspelaaminen perustuu yhä vähemmän fläppitaululle piirretyillä ”raiteilla” luistelemiseen. Fokus on kokonaisuudessa, jonka lainalaisuuksien alla toimiessa yksilöllä on enemmän vapauksia toimia tilanteen vaatimalla tavalla. Lukon rosterin kiekollinen osaaminen riittää tällaista filosofiaa tehokkaasti toteuttamaan, ja peli on soljunut alkukaudesta ajoittain erittäinkin hyvin.
Jätetään tämä tältä osaa tähän, vaikka aiheesta voisi tarvittaessa kirjankin kirjoittaa. Mielenkiintoista on nähdä, mihin suuntaan Lämsä lähtee peliä tästä kehittämään. Mielelläni otan vastaan myös muita näkemyksiä ja havaintoja, jos joku on tänne asti jaksanut lukea.
 

sir jusa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko, Montreal Canadiens
Kiitokset @Kyljys analyysistä. Hienoa, että tuota avataan, koska oma osaaminen ei riitä analyysitasolle. Karri Kivi painotti CMore:lla lauantaina kovasti Lukon avauspelaamisen hyvyyttä. Samaa mieltä Kiven kanssa. Amatööritasolla olen ollut havaitsevani myös hyvää reagointikykyä, jossa pelaajat tunnistavat tilanteen mukaan, milloin lähdetään terävästi heti vastaiskuun ja milloin oman pään kontrollin kautta.
 

Byyrman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Projekti-Tomin Dream Team kaudella 2026-2027

carr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team, Peter Forsberg
On Lämsän takana sitten Rauman Yoda eli mystinen voima, Kauvosaari tai Eepi niin kyllä minä arvostan miestä. Osaa puhua lehdistölle, pelaajille eikä seiso kärsivä ilme kasvoilla penkin takana.

Täytyy kiittää sitä mystistä voimaa ja salaliittoa joka ohitti Kallen mielipiteen.
 

eriatarka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Parasta ois kun kukaan ei noteerais ton pellen (Sihvosen) juttuja…
Sihvonen totesi syksyllä 2011, että JYP:in kausi tulee olemaan fiasko. JYP voitti mestaruuden.

Sihvonen totesi joulukuussa 2020, että Tappara on varma mestari. Tappara kaatui välierissä tulevalle mestarille, joka dominoi sarjaa koko kauden.

Sihvosen jutut kannattaa jättää omaan arvoonsa. Parasta kun ei huomioi tyyppiä ollenkaan.
 

Raymond

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Sihvonen muuten totesi taannoin podcastissaan, että Lukon pelitavasta vastaa Lämsän sijaan varmaan Kauvosaari taikka Hämäläinen taikka sitten naruja vetää jopa Sahlstedt ja vielä ylempää Westerlund.

Totesi kuitenkin, että Lukko dominoi Tapparaa vastaan, mutta Lämsä ei kehuja saanut ja aika selvästi antoi ymmärtää, että Lämsän ansiota ei mikään ole.

Taisi omat kuuntelut olla tässä. Kun ei enää vain yksinkertaisesti löydy uskottavuutta, niin silloin ei sitä löydy.

Heitti myös piikin raumalaisia kohtaan, että kuulemma ajattelemme että aina kun Lukko voittaa, niin silloin ajattelemme että Lukko pelaa Pekka Virtamaista kiekkoa.

Mitä siitä sitten pitäisi ajatella, kun pelin rakenne on tappioista huolimatta ollut lähempänä Virtalaista kiekkoa kuin kertaakaan pariin vuoteen.

Sihvonen on käsittämättömän pihalla Lukon pelaamisesta. Viime vuonna väitti, että Virtasen peli muistuttaa liikaa Pekka Virran kiekkoa. Mun mielestä nyt se muistuttaa enemmän, vaikka ei ole täysin samanlaista tietenkään.

Musta oikeastaan tuntuu, että Sihvonen katsoo vain lyhyitä pätkiä kaikkien peleistä - ehkä maalikoosteet? Ei noin pihalla voi aina olla.

Jotta pysyttäisiin Lämsässä, niin olen tietysti helpottunut, että ollaan nyt 15 ottelun kieppeille saavuttaessa ihan sellaisessa asemassa kuten odotin tuolla rosterilla eli kuuden joukossa. Toisin sanoen Lämsä on mielestäni onnistunut. Eiköhän kaiken järjen mukaan Lukko pysy tuossa tahdissa kevääseen asti ja sitten punnitaan niin koutsi kuin pelaajat taas.
 

nexustron

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko, Chelsea
Mun mielestä Lämsä on eniten Sahlstedtin kaltainen/näköinen valmentaja kuin Keisarin valtakaudella on ollut. Molemmat ovat fiksuja, älykkäitä ja ihmislähtöisiä tyyppejä. Virta on selkeästi vaativampi ja sosiaalisesti vaikeampi kuin Sahlstedt ja Virtanen puolestaan hiljaisempi ja analyyttisempi. Sahlstedt ja Lämsä ovat omaan silmään eniten samanhenkisiä ja tämä yhtenäinen linja näkyy nyt mielestäni hyvin läpi koko joukkueen. Mattila edustaa muuten samanlaista ihmislähtöistä linjaa. Jos Krannilasta kasvaa johtajatyppi niin näen hänessäkin samaa "vikaa".

Lukosta on johdonmukaisella työllä tehty joukkue, jossa ihmislähtöisyys on keskiössä ja innovatiivinen, sitoutunut ja luova pelitapa tulevat hyvin esille, kun urheilujohtaja hommaa tämänlaisia pelaajia ja siihen on löydetty sopiva valmentaja valmentamaan näitä pelaajia.
 

Via Dolorosa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Jotta pysyttäisiin Lämsässä, niin olen tietysti helpottunut, että ollaan nyt 15 ottelun kieppeille saavuttaessa ihan sellaisessa asemassa kuten odotin tuolla rosterilla eli kuuden joukossa. Toisin sanoen Lämsä on mielestäni onnistunut. Eiköhän kaiken järjen mukaan Lukko pysy tuossa tahdissa kevääseen asti ja sitten punnitaan niin koutsi kuin pelaajat taas.
Minun silmääni Lukko on pelannut jopa paremmin mitä nykyinen sarjasijoitus (6.) on. Itse odottelin kipuilua ja vaikeahkoo alkukautta, joten siinä mielessä olen erittäin positiivisesti yllättynyt, kuinka nopeasti Lämsä on saanut viisikkopeliin tiiviiksi ja siihen järkeä. Vielä kun otteluohjelmakin on ollut tiivis ja kolmen pelin viikkoja on vedetty syyskuusta asti, niin kyllä Lämsä toistaiseksi vahvan plusmerkin saa.

Sen verran kuitenkin on muistissa vielä viime kausi, että vuodenvaihteen jälkeen se Lämsän osaaminen punnitaan ihan tosissaan. Ainoa hyväksyttävä asia on että Lukko pelaa keväällä parasta kiekkoaan ja se mihin se tulee riittämään, niin se sitten jää nähtäväksi.

Sihvosesta ihan samaa mieltä. En tiedä mihin on kadonnut se analyyttinen kaveri. Välillä pohtii äärettömän hyvin ja välillä vetää ihan läskiksi, kuten vaikka nyt Lukon osalta.
 

nexustron

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko, Chelsea
Sihvosesta ihan samaa mieltä. En tiedä mihin on kadonnut se analyyttinen kaveri. Välillä pohtii äärettömän hyvin ja välillä vetää ihan läskiksi, kuten vaikka nyt Lukon osalta.
Itsekin kuuntelin Sihvosta erittäin mielelläni pari vuotta sitten. Oli oikeastaan aina sopusuhtainen ja omasi fiksuja mielipiteitä. Nyt viime aikoina jostain syystä mennyt vati nurin ainakin Lukon kohdalla.
 

Kanalin_Helmi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
On Lämsän takana sitten Rauman Yoda eli mystinen voima, Kauvosaari tai Eepi niin kyllä minä arvostan miestä. Osaa puhua lehdistölle, pelaajille eikä seiso kärsivä ilme kasvoilla penkin takana.
Nimenomaan, se viime kauden ilmeetön kädet puuskassa seisoskelu oli tuskaista katsottavaa. Lämsä ottaa kontaktia pelaajiin ja taputtelee olalle kun menee hyvin ja muutenkin elää hengessä mukana. Täytyy sanoa että oikein toivoin kun valmentaja julkaistiin että yllättäisi kaikki ja Lukko menestyisi hänen komennuksessaan ja ainakin toistaiseksi näyttää hyvältä. Täälläkin aika monen takki kääntynyt aika monella.
 
Suosikkijoukkue
Lukko, Lämän niininii kiekko
Itsekin tuli arvosteltua kovin sanankääntein Lämsän hankintaa aikanaan. Toki eihän tässä vielä olla mitään voitettu, mutta hienosti on saanut jo näin lyhyessä ajassa joukkueen ottamaan kopin hänen pelikirjastaan. Ja mitä Tomin toimintaa on nähnyt hallilla ja telkkarin välityksellä niin hän vaikuttaa todella ihmislähtöiseltä tyypiltä joka tsemppaa ja tukee sekä tarvittaessa antaa myös raippaa. Välittää joukkueesta aidosti. On rehellinen ja avoin persoona.
 

joan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Silloin, kun julkaistiin Lämsän valinta Lukon uudeksi päävalmentajaksi eri tahot sekä muiden joukkueiden kannattajat palstoilla kritisoivat ja kirjoittelivat, ettei Lämsä ole saavuttanut mitään urallaan jne. Tuntui sinällään erikoiselta varsinkin, kun liigassa on aika montakin valmentajaa, joilla ei ole juuri sen suurempia meriittejä. Mielestäni Lämsä sai ehkä jopa ylimitoitetusti rapaa niskaansa. Itselläni ei silloin juurikaan mielipidettä asiasta ollut, koska en tarkemmin ollut seurannut Lämsän uraa. Mutta täytyy myöntää, että kummasti sitä itsekin alkoi valintaa hämmästelemään valtavirran mukana. Tässä se kuitenkin nähdään, ettei kannata liian suuria johtopäätöksiä tehdä vain sen perusteella mitä kirjoitetaan tai mikä on yleinen mielipide.

Tähän asti Lämsä on kuitenkin vakuuttanut monellakin osa-alueella. Taisi Lämsä sanoa jossain haastattelussa, että Lukossa henki on se, että ollaan ihminen ihmiselle eikä niinkään valmentaja pelaajalle, se kertoo mielestäni jotain. Aika tottakai näyttää, mutta suuntaviivat on tällä hetkellä oikeat ja jotenkin on näin kannattajanakin aika seesteinen olo tällä hetkellä. Ja vaikka pelaamisessa on nyt jo hyviä elementtejä niin positiivista on se, että sitäkin pystytään vielä kehittämää ja monesta pelaajasta on vielä mahdollisuus saada enemmän irti.
 

Bakaun Imaami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei merkittävän kaupungin Lukko
Pekka Virran tulo Lukkoon hieman vitutti. Ei ollut mun mielestä kummoinenkaan valmentaja ja kuulopuheet ihmiskyrvästä aiheutti tuon olon. Potkujakin huusin, kunnes peli alkoi kulkemaan ja Virrasta tuli kunkku.
Virtasen sopimusta en ymmärtänyt alun alkaenkaan. Se oli iso virhe jo julkistaessa ja tämä mielikuva ei muuttunut matkan varrella yhtään. Täysi nolla valmentajana.

Tomi Lämsästä mulla on vähän samat fiilikset kuin Pekasta. Mutta en ole yhtään tietoinen miehen valmennustyylistä tai pelitavasta tai mitään muutakaan. Jokerit siitä tulee mieleen.

En tuomitse ennen Joulua. Enkä edes kehu. Antaa miehen näyttää miten lähtee kulkemaan. Parempi olisi kulkea tai hänen lähtiessään pitää lähteä myös Kallen.
Näillä mietteillä olin, kun kuulin Lämsän olevan Lukon valmentaja. Annetaan siis arvoatelujen vielä olla, kun olen näköjään Joukun asettanut rajaksi.

Mutta hemmetin positiiviset fibat on meidän valmentajasta. Hienoa ja tehokasta kiekkoa haluaa Lukon pelaavan. Toivottavasti omat mietteet on lähempänä Virtaa kuin Virtasta kauden jälkeen.
 

PJ

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tulevat Mestarit
Pari pointtia esiin siitä, miltä Lämsän kiekko on omaan silmään näyttänyt tähän mennessä, vertailukohtana viime kausien Lukko ja näkökulmana lähinnä avauspelaaminen.

Mielenkiintoisia näkemyksiä ja ennen kaikkea selkeästi esitetty. Tässä on muutama huomio aiheesta.

Puolustusalueen kiekollinen peli on selkeimmin muuttunut asia Lukon pelisapluunassa verrattuna viime kausiin. Etenkin syvällä omalla alueella oltaessa Lukon pelaajille on annettu täydet luvat luopua kiekosta toimittamalla se purkuna keskialueelle.
Puolustusalueen puolustuspeliähän on vaikea tunnistaa Virta-Virtanen akselilta. Silmiinpistävää on Lukon keskittyminen oman maalin ja sinne tulevien vetojen blokkaamiseen. Virran aikana välillä pyörittiin miehen perässä kokonaisia ympyröitä puolustusalueella. Nyt Lukko menee alkukauden jälkeen yhä selvemmin puolustamaan omaa maalia todella selkeään ja tunnistettavaan muotoon, jossa maalia puolustetaan koko viisikon voimin vahvasti roolitettuna. Kiekkoa ei pyritäkään heti riistämään vaan peliajatus lähtee selvästi oman maalin suojaamisesta. Tämä on mielenkiintoinen ja todella helposti nähtävissä oleva muutos puolustusalueen puolutuspelissä.

Ensisijaisesti kenttä pyrkii estämään vetojen pääsemisen edes maalille asti. Harvey on maalivahdiksi suhteellisen pienikokoisena ja ennen kaikkea taitavana maalivahtina hyötynyt tästä ensimmäisten kierrosten jälkeen valtavasti. Tällä tavalla puolustettaessa on helppo ennustaa hänelle oivallista kautta, kuten parit nollapelit jo putkeen antavat ymmärtää. Alun matseissa hän jäi välillä vähän yksin ja tuloksetkin olivat vain keskinkertaisia.

Alussa Lukko luopui puolustusalueella kiekosta aivan liian helposti. Se näytti ensimmäisten kierrosten aikana jopa huolestuttavalta. Siinä oli merkkejä roiskimisesta, jopa jonkinasteisesta paniikista luopua kiekosta. Pienessä tilassa ei tehty kontrolloitua päätöstä vaan kiekkoa vain painettiin laidan vieressä eteenpäin. Mielenkiintoista nähdä miten tuo puolustusalueen paineen purku tulee jatkossa kehittymään. Kiekko on vallan väline ja etenkin Virran aikana siitä ei haluttu luopua, ei sitten millään. Sinänsä hyvä asia ettei aikaa vietetä omalla puolustusalueella, mutta ei välttämättä ole vain hyvä asia, jos kiekko menetetään helpon purun seurauksena. Toisaalta oli Lukon kannalta melkoisin tuskastuttavaa menettää kiekko omalla alueella, jopa oman maalin takana, vastustajan nostetun karvauksen seurauksena. Tämä oli etenkin viime keväänä yksi pääongelmista, joka Lukon pelaamisessa oli ja kevätkaudella välillä siinä oli eväät syöty. Hyvänä puolena Lukko näyttää säännönmukaisesti kuitenkin pystyvän vähänkään helpomman paineen alta todella hyvään avauspeliin.

Lukon puolustus on äärimmäisen kiekollinen ja kiekkovarma. Sillä on todella mahtava variaatio avauksia, aivan oman maalin takaa ylempään viivelähtöön ja nopeisiin kääntöihin. Ristiavaukset ja ensimmäiset syötöt sekä lyhyet jatkosyötöt ovat erittäin kauniita. Jopa juniori-ikäiset näyttävät osaavan syöttää. Pelaajien taitotaso on jatkanut kehittymistään.
Omista kiekko pyritään tarvittaessa toimittamaan nopeastikin pois, ja hyökkäyspäädyssä usein kaikki kolme hyökkääjää muodostavat kiekon lähettyville tiiviin tuen. Tämänkaltaisessa ajattelussa kiekonhallinta ei sinällään ole prioriteetti, vaan se, missä kiekkoa hallitaan. Riskit oman alueen tai keskialueen kiekonmenetyksille halutaan minimoida, vaikka se vaatisi hetkittäistä kiekosta luopumista.
Kutakuinkin näin. Tuo hyökkäysalueen hyökkäyspelaaminen on myös selvässä muutoksessa. Etenkin esimerkiksi Repo näyttää olevan todella sähäkkä reagoimaan ja ensimmäiset potkut kohti kiekollista pelaajaa ovat olleet silmiinpistävästi terävämpiä. Tämä on osa tuota uudistunutta karvausta. Hän myös selvästi menee enemmän kohti maalia pelaamaan ja tuloksethan näkyvät tilastoista.

Omalla alueella otetaan todella vähän riskejä. Siinä missä Virran aikana kiekosta ei luovuttu mitenkään, niin Virtasen aikana pyrittiin nopeuttamaan suuntamalla peliä eteenpäin. Nyt Sihvosella oli kyllä pointti, että pahimmillaan tuo näyttää vain pystysuunnan peliltä vailla ajatusta. Alkukausi halutaan varmasti unohtaa, vaikka pelit välillä meni vähän halvallakin vähintään kohtuullisia elementtejä sisältävän esityksen jälkeen. Jääkiekko on pienestä kiinni ja kausi olisi voinut lähteä lapasesta, kovin kaukana se ei ollut heikon alun jälkeen. Ei peli vaadi välillä kuin huolimattoman korkean mailan ja se lähtee täysin lapasesta selkeän hallinnan jälkeen.

Tämä pystysuuntaus voi olla edessä taas, kun vastustaja alkaa muuttaa omaa pelaamistaan. Ensimmäiset kierrokset eivät Liigassa menneet todellakaan hyvin ja peli oli välillä melkoista kuraa juurikin tuon riskittömyyden hakemisen kautta. Nyt kun peli alkanut parantua ja tulokset myös, niin onhan tuossa hienoa nopeutusta ja selkeitä ajatuksia, miten halutaan pelata. Silti kaipaisin itse vielä enemmän kiekon hallintaa, jolla Virta menestyksensä sai. Ei siitä kiekosta täytyisi myöskään luopua liian helpolla. Tämä on mielenkiintoinen seurattava asia kauden aikana, miten peli elää ja miten kiekkoa hallitaan.

On myös mukavaa, että viime kevään umpisurkealle ylivoimapelille on tehty selkeytystä ja siinä näyttää olevan jopa muutama ajatus pelata kiekkoa maalin takaa syöttäen. Jopa maskiin on löytynyt välillä Lukolta pelaaja.
Lähes kaikki joukkueet ovat aktivoittaneet karvauspeliään merkittävästi, mikä on vääjäämättä johtanut trapin pelaamisen vähentymiseen.

Karvauspeli on kyllä aktivoitunut huomattavasti Liigassa ja siinä hyödynnetään Liigan yhtä selkeintä kilpailuetua: luisteluvoimaa, jossa CHL:n perusteella näytetään olevan laajalla rintamalla selvästi edellä muita. Trapin pelaamisen vähenemistä en ole liikaa havainnut, kyse on enemminkin tilanteesta. Lukkokin on kolmannessa näyttänyt ottaneen käyttöön johtoasemassa erittäin selvän keskialueen trapin, ainakin selvästi enemmän kuin aiempina vuosina tällä vuosikymmenellä.

  • Vastustajat tekevät maalinsa suurilta osin suorilla hyökkäyksillä, usein Lukon hyökkäyspään menetyksen jälkeen.
Tässä näkyy erityisesti puolustusalueen puolustuspelin selkeä ja hyvä muutos, joka on johtanut siihen, että puolustusalueelle organisoitunutta Lukkoa vastaan on erittäin vaikeaa tehdä maalia.

Jätetään tämä tältä osaa tähän, vaikka aiheesta voisi tarvittaessa kirjankin kirjoittaa. Mielenkiintoista on nähdä, mihin suuntaan Lämsä lähtee peliä tästä kehittämään. Mielelläni otan vastaan myös muita näkemyksiä ja havaintoja, jos joku on tänne asti jaksanut lukea.

Tässä ei selvästi ole nähty vielä kaikkea. Olen tismalleen samaa mieltä, todella mielenkiintoista nähdä mihin suuntaan peli lähtee kehittymään ja miten kiekolla tullaan jatkossa pelaamaan. Siinä voi lähteä vielä kauemmaksi kiekon hallinnasta tai sitten kehittää kiekolla pelaamista vielä enemmän. Lopulta sillä kiekonhallinnalla Lukko voitti. Olisi suotavaa, että siitä muodostuisi osa raumalaista kiekkoidentiteettiä.
 

Hagi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Kyllähän tuo KHL-tausta näkyy odotetusti Lämsän pelikirjassa. Lukko ei neppaile omissa, vaan lasin kautta ulos, jos on hiukankin tiukka paikka. Virran aikan kiekossa pysyttiin riskillä, vaikka kolisisi omissa. Lisäksi omassa päässä boksataan tiukasti oman maalin edustaa ja keskustaa. Tuollainen sopii hyvin isoille pelaajille, kuten Järviselle. Ei tarvitse höntyillä kulmiin. KHL:ssa iso pakit pelasivat juuri noin.

Alkukaudella hyvä mv-peli, riskit minimiin ja hyvä ylivoima+alivoima = pisteitä ropisee.

Jatkossa sitten nähdään, miten Lämsä lähtee kiekollista peliä kehittämään. Selkeä muutos kuiten aiempaan, nyt omassa päässä ei neppailla ja riskit otetaan hyökkäyspäässä. Tällä hetkellä Lukon pelikirja on aika simppeli ja helppo pelaajille. Kauden mittaan ja keväällä nähdään, mihin asti se riittää.

Lisäksi johtoasemassa kolmannet erät Lukko pelaa trappia, mitä ei ollakaan oikein nähty sitten RD:n aikojen.
 
Viimeksi muokattu:

Byyrman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Projekti-Tomin Dream Team kaudella 2026-2027
Lisäksi johtoasemassa kolmannet erät Lukko pelaa trappia, mitä ei ollakaan oikein nähty sitten RD:n aikojen.
Tämä on mielestäni liioiteltua sanoa. Välillä käydään trapissa "lepäämässä", jos vastustaja rakentelee viivelähtöä. Mutta jopa Gèneve-pelissä nähtiin lopussa Lukolta varsin aktiivista HAPP:iä, jolla mm. vastustaja ei meinannut saada veskariakaan vaihtoaitioon.

Muutenkin täytyy yhtyä tuohon @PJ :n hämmästelyyn kuinka hyvin junioritkin pystyvät toteuttamaan kohtalaisen vaativaa kiekollista peliä. Puolustuspäässä kyllä huomasi, että johtoasemassa pelaaminen meni heillä ehkä enemmän selviytymistaisteluksi ja kiekon keskialueelle purkuihin, kun Servette alkoi painaa kaasua. Tämä on kuitenkin enemmän peluutusasia eli pelin loppua kohden vastuu enemmän kokeneempien harteille.
 
Suosikkijoukkue
” Sori - ite en juuri.pelejä seuraa, kirjoittelen”
kiekonhallinnalla Lukko voitti. Olisi suotavaa, että siitä muodostuisi osa raumalaista kiekkoidentiteettiä.
Tästä täysin samaa mieltä.

Aktiivisen pelitavan soisi muutenkin lisääntyvän ja kiekonhallinnan olevan Lukon juttu. Tätä voisi yrittää viedä soveltuvin osin myös junnuihin.
 

Samppub

Jäsen
Kuten nähtiin, niin kyllä nuorissa on pelureita ja olisikin ihan validia kierrättää äijiä pitkin kautta vaan rohkeasti. Kyllä ne pojat pärjää siellä ja nimenomaan hyökkäävimmässäkin rooleissa.

Ehkä nyt hyvän alkukauden siivittämänä valmennusjohtokin uskaltaa rennoin mielin peluuttaa järkevästi, eikä niin, kuin viime kaudella jolloin kärkihepat oli puhki ennen playoffeja.
 

#16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Kuten nähtiin, niin kyllä nuorissa on pelureita ja olisikin ihan validia kierrättää äijiä pitkin kautta vaan rohkeasti. Kyllä ne pojat pärjää siellä ja nimenomaan hyökkäävimmässäkin rooleissa.

Ehkä nyt hyvän alkukauden siivittämänä valmennusjohtokin uskaltaa rennoin mielin peluuttaa järkevästi, eikä niin, kuin viime kaudella jolloin kärkihepat oli puhki ennen playoffeja.
Nimenomaan. Jos näitä Hämäläisiä, Tiihosia, Trakhteja on jollain aikavälillä ajatelut Liigan kasvattaa, niin kyllä heidän pitäisä saada pelata sellaisessa roolissa jossa ne parhaat avutkin on. Hämäläinen on ollut mun mielestä joka kerta todella pirteä näky kun on Liigaa/CHL:aa päässyt pelaamaan, kuten Tiihonenkin. Jos olisin Kalle, niin pohtisin hyvinkin tarkkaan jatkoja muutamien pelaajien kanssa ja miettisin näitä nuoria tilalle, kun nyt koutsillakin näyttää olevan jokin ajatus siitä miten näitä nuoria saadaan kehittymään niillä vähillä minuuteilla mitä on ollut antaa.
 

Akke P.

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Itsekin kuuntelin Sihvosta erittäin mielelläni pari vuotta sitten. Oli oikeastaan aina sopusuhtainen ja omasi fiksuja mielipiteitä. Nyt viime aikoina jostain syystä mennyt vati nurin ainakin Lukon kohdalla.

Sihvosen "analyysien" taso on kyllä laskenut harmillisesti. Hänen rooliinsa on aina kuulunut olla vahvasti kantaaottava ja poleeminen, mutta aiemmin siellä oli pääsääntöisesti taustalla joku pelillinen tai muu hyvinkin perusteltu näkökulma. Nyt tuntuu kun hän ei viitsisi enää katsoa pelejä ollenkaan, vaan on jämähtänyt viime vuosikymmenen asetelmiin ja huiskii näiltä vanhoilta pohjilta sinne tänne. Ja mikä omituisinta, hän sittenpä vielä sukeltaa noihin erikoisiin erkkawesterlundsalaliittoteorioihin.


Lukon puolustus on äärimmäisen kiekollinen ja kiekkovarma. Sillä on todella mahtava variaatio avauksia, aivan oman maalin takaa ylempään viivelähtöön ja nopeisiin kääntöihin. Ristiavaukset ja ensimmäiset syötöt sekä lyhyet jatkosyötöt ovat erittäin kauniita. Jopa juniori-ikäiset näyttävät osaavan syöttää. Pelaajien taitotaso on jatkanut kehittymistään.
Lukon avaamisen monipuolisuus ja tietynlainen rauhallisuus, josta roiskiminen ja hätäiset ja väkinäiset pystypyrkimykset, ovat uupuneet, on kyllä silmiinpistävää sen jälkeen kun ensimmäisten pelien lievästä tuskasta päästiin eteenpäin. Tähänhän viime pelien tv-lähetyksissäkin niin MTV:llä kuin Vialplaylakin kiinnitettiin erityistä huomiota - varsinkin Kivi oli ihan täpinöissään tästä. Eritoten tuo ylempi viivelähtö on ollut erityisen hienoa katseltavaa. Mielenkiintoista nähdä miten Lukon kiekollinen peli kehittyy kauden aikana suhteessa muiden pelaamiseen.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Roku
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös