Ei ollut aivan sellaista hyökkäyspeliä Kärppien osalta kuin mitä itse odotin ennen pelin alkua.
Ilmeisesti nämä odotukset eivät olleet realistisia, sillä...
7 päivää, hei! Viikko, 5 peliä ja viisi voittoa. Ei voi kyllä enempää odottaa eikä enempää vaatia.
Varmasti jo Kalpaa vastaan näkyi Kärppien pelistä Hifk pelin jälkeinen väsymys. Päällimmäisenä tänään Kärppien otteista ei näkynyt väsymys, vaan voittamisen tahto. Kärpät teki töitä just sen verran mitä voittaminen vaatii. Nähtiin Kari Jalosen aikainen Oulun Kärpät. Tärkeintä oli ottaa 3 pinnaa. Se otettiin, sillä hyvä.
Tappara hallitsi ottelua mielinmäärin. Voitti laukaukset ja maalivahtien torjunnat. Kärpillä oli paljon tuuria ja Tuomas Tarkki kesti. Siitä huolimatta, Tappara oli tehoton, Tappara ei päässyt kunnolla tuhannen taalan paikoille. Tapparalla ei ollut pelissä tappamisen meininkiä, joukkue on pehmeä eikä maalipaikoilla ollut sitä tarkkuutta, mitä maalintekeminen vaatii.
Itsellä oli todella huonot paikat seurata peliä (se miksi oli huonot paikat on täysin toinen juttu eikä kuulu kertoa täällä ;). Eka erän tapahtumat pyöri pääasiassa kaukalon toisessa päässä Kärppien puolustusalueella. Toinen erä oli Kärpiltä paras erä, ja taas tapahtumat pyörivät kaukalon toisessa päässä. Kolmas erä oli melkein pelkkää kosmetiikka, tapahtumat pyörivät taas kaukalon toisessa päässä, väärässä päässä.
Silloin harvoin kun Kärpät sai pelattua kiekkoa Tapparan päätyyn, niin silloin mielestäni Kärpät loi parempia ja vaarallisempia hyökkäyskuvioita kuin Tappara toiseen päähän. Viuhkolan ketjukaverit Kristian Kuusela ja Toni Koivisto olivat 0+0 tehoista huolimatta ihan mukavalla pelipäällä, samoin Daniel Corso, Juhamatti Aaltonen ja Vesa Viitakoski. Huonot katsomopaikat eivät antaneet mahdollisuutta tarkempaan pelaajakohtaiseen seurantaan. Bomedienne näkyi aina silloin tällöin jäällä, Mikkola, Järventie ja Korpikari samoin. Puolustus alkaa olla Kärpiltä sellaisessa formussa, jolla voi mestaruuden voittaa. Saatanan Buddha voi mestaruuden voittaa...
Mitäkähän muuta sitä kirjoittaisi...?
On aivan helvetin hienoa nähdä edes joskus suosikkijoukkueensa pelaavan. Silloin joskus on helvetin mukava nähdä sen voittavan. Kiitos Kärpät, KIITOS KÄRPÄT!