To 28.9.2017 TPS - HPK

[vastaantulija]

Otetaanpa rauhallisempi analyysi vielä täältäkin näkökulmasta

Mä vertaan tätä nyt meidän edelliseen peliin, jossa Pelicans sai valtavalla paineella Kerhon avauspelin aivan sekaisin. Tepsihän ei siihen verrattuna tullut oikeastaan ollenkaan päälle, vaan Kerho sai tällä kertaa rakennella omat hyökkäyksensä ihan rauhassa. Nopeita ne lähdöt edelleen on, ja viivelähtöjä ei juurikaan näy. Kovia pitkiä syöttöjä myös viljelee tämän vuoden Kerho ja kyllä ne hetkittäin napsuu kohdilleen ihan kivasti. Paljon aukesi paikkoja näistäkin, kun oli muutama ylivoimahyökkäys ja läpiajokin nähtiin taas.

Molemmilla oli painostusjaksonsa pelissä. Erikoista oli, että TPS tykitti nuo kaikki 3 maaliaan juuri tuossa toisessa erässä, mikä oli muuten Kerhon vahvin erä. Ensimmäinen erä taas päättyi 0-1, vaikka TPS heilutti tahtipuikkoa. Kolmanteen erään saatiin vielä vähän kiriä aikaan, kun Palve sai kiekon maaliin laitettua, mutta vähän piippuun se loppukiri jäi ja Tepsi selvisi tästä aika vaivattoman näköisesti. Viimeistään tuon Tuulolan täysin tahattoman, mutta varomattoman pelaamisen myötä tulleen 4 minuutin alivoiman myötä.

Tuosta eilen velloneesta jäähyasiasta todettakoon, että Kerhon pitäisi haastaa röyhkeämmin ja pakottaa vastustaja rikkomaan selkeämmin. Tuo Kerhon jäähysuhde on aivan kamala tältä kaudelta. Ylivoimaa ollaan pelattu 47 minuuttia ja alivoimaa 79 minuuttia. Onneksi alivoima on kuitenkin Lukon jälkeen liigan parasta toistaiseksi, minkä ansiosta ei olla tämän jäähysuhteen vuoksi liigan peränpitäjä. Vaikea noista on sanoa välillä, että oliko Tepsin ylivoima heikkoa vai Kerhon alivoima huippua, mutta Kerholle tämä kohta pelissä oli tuloksellisesti ihan tyypillistä tällä kaudella.

TPS taisi olla myös ensimmäinen joukkue tällä kaudella, joka voitti aloitukset suuremmalla prosentilla kuin Kerho.

No joo, kolme pistettä maistuu tietysti aina, tulee se sitten millaisella pelillä tahansa. Hyvän joukkueen merkki, että kun ykköspyssyt eivät olleet parhaimmillaan, niin kakkospyssyt nousivat esiin ja ottivat maalinteon hoitaakseen.

Kyllä TPS ansaitsi voittonsa. Maalit ratkaisee ja pulinat pois. Meillä on vähän ongelmana, että ykköspyssyinä häärii vähän odottamattomat nimet, eli Palve ja Paajanen on alkukauden valopilkut. Turunenkin kyllä toistuvasti aiheuttaa vaaraa vastustajalle, mutta muuten on vähän vielä harmaata. Karun näköinen on kyllä Kerhon maalitilasto, kun Paajanen ja Palve on tehnyt melkein puolet Kerhon maaleista tällä kaudella.

Rumemmatkin kaapit kelpaavat, mutta kyllähän noita kauniita vastaavia on mukavampi katsella.

Joo, varmasti näin, mutta meille kelpais nyt vaikka oikein sysirumat maalit.

Eteenpäin, ei tämä Kerholta taaskaan mikään erityisen huono peli ollut. Tepsin esitys kuitenkin riitti kolmeen pisteeseen ja sen enempää siitä ei ollut tarjollakaan.

 

[Tattari]

Sattuman myötä syntyvien epätodennäköisiltä näyttävien tapahtumaketjujen ymmärtäminen näyttää olevan ihmisille taas käsittämättömän vaikeaa. Jos flipataan kolikkoa kuuden sarjoissa yhtä monta kertaa kun Liigassa on kaudessa pelejä, niin tuloksena saadaan noin kuusi sarjaa, jossa on pelkkiä kruunia tai klaavoja (vastaa tilannetta, jossa yhtä jäähyherkät kiekkojoukkueet pelaavat vastakkain ja jäähyt menevät 6-0). Tähän hätään ei jaksa alkaa kaivaa kiekkotilastoja siitä, kuinka usein kuusi nollaa vastaava jäähysarja tapahtuu kiekko-ottelussa. Varsinkaan kun sillä ei ole mitään väliä, kun se epätodennäköinenkin tapahtuma sattuu aina joskus, eikä missään määrin tarkoita että tuomarit olisivat tuossa kyseisessä pelissä epäonnistuneet.

Päinvastoin, ihmisellä on psykologinen taipumus alitajuisesti pyrkiä tasoittamaan noita jäähytilastoja.

En nyt ala tuota kolikkosarjaa heittämään läpi, mutta valistunut arvaus on että mittaussarja alkaa tasoittua kun vaihtelu vähenee ja keskiarvon luotettavuus lisääntyy. Jos näin ei käy on mittaussarjan ylä ja alaohjausrajojen ylittävissä/alittavissa tuloksissa jokin erityissyy. Yhtälailla ihmisen käyttäytyminen pyrkii tasoittamaan kuin välttelemään jäähytilastojen tasoittamista. Ei ole poissuljettua, että tuomarit pyrkijät viheltämään alitajuisesti väljemmin TPS-rikkeitä, jotta vihellyksiä ei tulkittaisi tasoittaviksi jäähyiksi.

 

[khufu]

Tuosta "jäähyjen tasoittamisesta" on olemassa ihan tilastollista faktaa koskien ammattituomareita, muun muassa baseballin maailmasta (ei alkuperäinen tutkimus, mutta tuolla asiaa on käsitelty: http://freakonomics.com/podcast/make-bad-decision/). Jos edellinen syöttö on tuomittu ulos, tuomitsevat tuomarit seuraavan syötön todennäköisemmin sisälle (kun kontrolloidaan syötön teknisesti todennettu osumakohta ym asiaan vaikuttavat muuttujat). Tuomaritkin ovat ihmisiä, ja ihmisillä on alitajuinen tarve tasoitella tuomioiden jakaumaa. Mikä tulee hyvin esille tässäkin ketjussa.

Jos haluaa tuomarivirheitä etsiä, niin todennäköisemmin niitä löytyy matseista, jossa jäähyt ovat menneet melko tasan (poislukien tietysti mahdolliset tuomareiden lahjonnat yms).

Mutta nyt menee taas aika kauas itse eilisillan pelistä.

 

[Tattari]

ihmisillä on alitajuinen tarve tasoitella tuomioiden jakaumaa.

Tästä juuri kysymys. Tasoitella suuntaan ja toiseen (tasoitan jäähyjä vs. Säilytän linjan ettei syytetä tasoittamisesta). Tämä on seuraus ei syy, eli tulosmittari. Vellit menee sekaisin, jos mittaussarjassa käsitellään sekaisin tulosmittareita ja prosessimittareita. Tuomari keskittyy omaan suoritukseensa ja tällöin kyseessä on tekemistä kuvaava mittari. Vaihtelun vähentyessä tuomari hitsaa kiinni linjaansa ja psykologinen inertia alkaa säilyttää ei muuttamaan ja hakemaan uutta.

 

[khufu]

Tästä juuri kysymys. Tasoitella suuntaan ja toiseen (tasoitan jäähyjä vs. Säilytän linjan ettei syytetä tasoittamisesta). Tämä on seuraus ei syy, eli tulosmittari. Vellit menee sekaisin, jos mittaussarjassa käsitellään sekaisin tulosmittareita ja prosessimittareita. Tuomari keskittyy omaan suoritukseensa ja tällöin kyseessä on tekemistä kuvaava mittari. Vaihtelun vähentyessä tuomari hitsaa kiinni linjaansa ja psykologinen inertia alkaa säilyttää ei muuttamaan ja hakemaan uutta.

Tasoitella voi vain yhteen suuntaan. Tuomareiden ajatusprosesseja lopputuloksen taustalla voi toki olla monia eikä näihin ole tutkimuksessa sinänsä otettu kantaa, mutta itse päätöksissä on systemaattinen virhe joka suosii sitä joukkuetta, jota vastaan edellisissä tilanteissa on vihelletty.

Jos siis mielestäsi taustalla vaikuttaa kaksi kilpailevaa tuomioihin vaikuttavaa ajatusvirhettä (jakauman tasoittaminen vs. samalle joukkueelle suosiollisten vihellysten jatkaminen ettei syytetä tasoittamisesta), niin tilastoidun datan perusteella näistä ensimmäinen on paljon vahvempi.

 

[Tattari]

Tasoitella voi vain yhteen suuntaan. Tuomareiden ajatusprosesseja lopputuloksen taustalla voi toki olla monia eikä näihin ole tutkimuksessa sinänsä otettu kantaa, mutta itse päätöksissä on systemaattinen virhe joka suosii sitä joukkuetta, jota vastaan edellisissä tilanteissa on vihelletty.

Jos siis mielestäsi taustalla vaikuttaa kaksi kilpailevaa tuomioihin vaikuttavaa ajatusvirhettä (jakauman tasoittaminen vs. samalle joukkueelle suosiollisten vihellysten jatkaminen ettei syytetä tasoittamisesta), niin tilastoidun datan perusteella näistä ensimmäinen on paljon vahvempi.

Ehei. Tasoittelu on suhteessa johonkin. Eli suhteessa tulokseen tai suhteessa tekemiseen. Ei tuomari voi tavoitella jotakin jäähymäärätulosta ja siten tulosta (jäähymäärä) eli seurausta tasoitella tai ainakin siinä tapauksessa viheltäminen menee täysin penkin alle - eikä näin käynyt Turussa. Sen sijaan tuomari tasoittaa omaa peliään ja tällöin suuntia on kaksi tuloshakuisessa tasoitella jäähymäärää ja prosessissa tasoitella itse prosessia eli pysyä valitussa linjassa. Turussa linja oli epäonnistunut ja vinoutunut, mistä seurasi jäähyjä vain toisin päin. Poikkeama olisi ollut seurauksiin vaikuttamista, jota varmasti tuomarit pyrkijät välttämään elleivät halua tulosohjautuvasti pilata omaa peliään. Laita hakusanaksi mittaussarja, vaihtelu, vaihteluväli, keskiarvosuunnittelu kausaalisuus ja korrelaatio, niin löydät lisätietoa. Alkaa mennä itsensä toistamiseksi tämä

 

[khufu]

Ehei. Tasoittelu on suhteessa johonkin. Eli suhteessa tulokseen tai suhteessa tekemiseen. Ei tuomari voi tavoitella jotakin jäähymäärätulosta ja siten tulosta (jäähymäärä) eli seurausta tasoitella tai ainakin siinä tapauksessa viheltäminen menee täysin penkin alle - eikä näin käynyt Turussa. Sen sijaan tuomari tasoittaa omaa peliään ja tällöin suuntia on kaksi tuloshakuisessa tasoitella jäähymäärää ja prosessissa tasoitella itse prosessia eli pysyä valitussa linjassa. Turussa linja oli epäonnistunut ja vinoutunut, mistä seurasi jäähyjä vain toisin päin. Poikkeama olisi ollut seurauksiin vaikuttamista, jota varmasti tuomarit pyrkijät välttämään elleivät halua tulosohjautuvasti pilata omaa peliään. Laita hakusanaksi mittaussarja, vaihtelu, vaihteluväli, keskiarvosuunnittelu kausaalisuus ja korrelaatio, niin löydät lisätietoa. Alkaa mennä itsensä toistamiseksi tämä

Tekstisi on paikoin sekavahkoa ("Ei tuomari voi tavoitella jotakin jäähymäärätulosta ja siten tulosta (jäähymäärä) eli seurausta tasoitella") ja tuntuu että dialogia käydään iloisesti ohi toisen argumenttien. Mutta toiston uhallakin seuraavassa vielä omat väitteeni, joilla olen tähän keskusteluun osallistunut. Käyttämilläsi termeillä kaikki käymäni keskustelu (ja ylivoimainen valtaosa ketjun muistakin kommenteista) sekä esittämäni lähteet ovat koskeneet nimenomaan tuomaritoiminnan tulosta, eli sitä minkälaisia tuomiot ovat. Noita tuloksia voi "tasoittaa" (vähän puolivillainen puhekielen termi) vain sinne tasaisen jakauman suuntaan. Lisäksi näissä tuloksissa on tilastollisen analyysin perusteella havaittu systemaattinen virhe, joka suosii sitä joukkuetta jota vastaan edelliset tuomiot on tuomittu (olivatpa ne sitten oikeita tai vääriä).

Ehkä sinulta meni aiemmin ohi, että siteeraamani tutkimus on tehty baseballissa ja siinäkin erikseen rajatussa ja suhteellisen helposti mitattavassa pelin osassa (syöttö). Tällöin virheen tilastollinen todentaminen on suhteellisen helppoa, sillä teknisillä apuvälineillä kunkin syötön kohdalla on määritettävissä, oliko tuomarin tuomio oikea vai väärä. Toisin kun jääkiekon jäähyjen kohdalla ei siis ole mitään illasta toiseen tuomarin itsensä määrittämää sääntötulkintojen linjaa.

En tiedä mikä on em. tuloksista todennettavan ilmiön syntymekanismi, mutta sama ilmiö on nähtävillä mm. oikeuslaitoksen tuomarien tuomioissa, pankkivirkailijoiden päätöksissä ja opiskelijoiden koepisteytyksissä. Näyttää siis luultavalta, että sama vinouma koskee myös jääkiekkotuomareiden toimintaa, vaikka vinouman osoittaminen tilastollisen datan perusteella jääkiekossa ja ainakin jäähyjen kohdalla on erittäin vaikeaa jos ei mahdotonta.

Mutta kiitos tästä keskustelusta, tänään taas pelataan ja nyt on aika siirtyä eteenpäin.

 

[Tattari]

Tekstisi on paikoin sekavahkoa ("Ei tuomari voi tavoitella jotakin jäähymäärätulosta ja siten tulosta (jäähymäärä) eli seurausta tasoitella") ja tuntuu että dialogia käydään iloisesti ohi toisen argumenttien. Mutta toiston uhallakin seuraavassa vielä omat väitteeni, joilla olen tähän keskusteluun osallistunut. Käyttämilläsi termeillä kaikki käymäni keskustelu (ja ylivoimainen valtaosa ketjun muistakin kommenteista) sekä esittämäni lähteet ovat koskeneet nimenomaan tuomaritoiminnan tulosta, eli sitä minkälaisia tuomiot ovat. Noita tuloksia voi "tasoittaa" (vähän puolivillainen puhekielen termi) vain sinne tasaisen jakauman suuntaan. Lisäksi näissä tuloksissa on tilastollisen analyysin perusteella havaittu systemaattinen virhe, joka suosii sitä joukkuetta jota vastaan edelliset tuomiot on tuomittu (olivatpa ne sitten oikeita tai vääriä).

Ehkä sinulta meni aiemmin ohi, että siteeraamani tutkimus on tehty baseballissa ja siinäkin erikseen rajatussa ja suhteellisen helposti mitattavassa pelin osassa (syöttö). Tällöin virheen tilastollinen todentaminen on suhteellisen helppoa, sillä teknisillä apuvälineillä kunkin syötön kohdalla on määritettävissä, oliko tuomarin tuomio oikea vai väärä. Toisin kun jääkiekon jäähyjen kohdalla ei siis ole mitään illasta toiseen tuomarin itsensä määrittämää sääntötulkintojen linjaa.

En tiedä mikä on em. tuloksista todennettavan ilmiön syntymekanismi, mutta sama ilmiö on nähtävillä mm. oikeuslaitoksen tuomarien tuomioissa, pankkivirkailijoiden päätöksissä ja opiskelijoiden koepisteytyksissä. Näyttää siis luultavalta, että sama vinouma koskee myös jääkiekkotuomareiden toimintaa, vaikka vinouman osoittaminen tilastollisen datan perusteella jääkiekossa ja ainakin jäähyjen kohdalla on erittäin vaikeaa jos ei mahdotonta.

Mutta kiitos tästä keskustelusta, tänään taas pelataan ja nyt on aika siirtyä eteenpäin.

Näin mobiilipäätteellä tulee lyhennettyä tekstiä Jep, en kritisoi argumenttejasi. Päin vastoin ne tukevat juuri sitä, että tuomari tässä casessa joko a) tasoittelee toimintansa havaittuja seurauksia tai b) pidättäytyy valitsemassaan toimintatavassa seurauksista piittaamatta. Kiitos itseasiassa ihan mielenkiintoisesta ot-keskustelusta, saatamme olla molemmat yhtä väärässä. Eteen päin!