Hyvin tyypillinen SaiPa-matsi eli sai jännittää ihan loppuun asti. Nämä ovat näitä pelejä, joissa täytyy olla tyytyväinen täyteen pistepottiin vaikkei pelin taso kovin korkea ollutkaan.
Ruudun alun jäähy oli paha tikki Jokereille, koska SaiPa pääsi sitä kauta heti hyvin peliin mukaan. SaiPa veikin avauserää mennen tullen ja piti olla tyytyväinen, että oltiin vain maalin tappiolla. SaiPa olisi voinut tehdä paikoistaan 3-4 maaliakin ja peli olisi ollut sitä myöten soronoo. Vitutti koko erän kuin pientä oravaa niin Jokerien peli kuin tuomaritkin. SaiPan ainoa maali meni myös vituttavan helposti sisään ilman maskia. Muuten Irving olikin taas aivan loistava.
Pelin käännekohta oli Taipaluksen ja Lambergin ulosajot. Tuomioilla oli paljon isompi merkitys SaiPan peliin kuin Jokerien. SaiPa joutui painamaan loppupelin viidellä pakilla ja tuntuikin siltä, että Taipaluksen poistuttua pelistä lisääntyivät SaiPan ongelmat omassa päässä potenssiin kymmenen. Jokerit alkoi voittaa kaksinkamppailuja ja ottaa kiekollista peliä haltuunsa. Näin olikin oikeus ja kohtuus, että edes yksi maali syntyi.
Kolmannessa erässä Jokerit jatkoi dominointia niin kiekollisessa pelissä kuin kaksinkamppailuissakin. Dehner ui hienosti kahden kärkikarvaajan välistä laukaisupaikkaan hankkien samalla jäähyn Mankiselle. Viimeisessä ylivoimassa Jokerit pelasi vihdoin ja viimein kunnon vetopaikan pakille viivaan ja kiekko reppuun. Lopussa SaiPa loi vielä vaarallisen näköistä painetta Jokerien alueelle ja jatkoaika kummitteli mielessä, mutta ihan sota-alueelle SaiPa ei enää päässyt, onneksi.
Loppujen lopuksi lopputulos oli hyvin oikeutettu, koska Jokerit oli kaksi erää pelistä parempi.