Tirkkoselle kenkää!

[Nelfor]

Mikä tai mitkä olisi sun mielestä ne asiat mitä juuri valmennuksen pitäisi tässä tilanteessa tehdä, jotta jengi pääsis tuosta kierteestä?

Jotain tavallisesta poikkeavaa. Keinoja on lukemattomia määriä, mutta näissä tilanteissa usein apu löytyy jostain epätavallisesta. Usein tällä pyritään yhtenäistämään ja rentouttamaan joukkuetta, mutta kyse voi olla myös syvällisemmästä asioiden läpi käynnistä. Toki valmennuksen tulee ensin tunnistaa kipukohdat ja miettiä ratkaisuja sen mukaisesti.

Kyse voi olla useista asioista, eikä yhdestä yksittäisestä liikkeestä. Harjoituksia voidaan muuttaa erilaisiksi, harjoitusten aikana voidaan painottaa eri asioita. Lisäksi kaikki jääkiekon ulkopuoliset joukkueen yhteiset tekemiset voivat tehdä ihmeitä, eli esimerkiksi saunaillat tai viedään koko jengi vaikka keilaamaan tms. (kunhan nyt päästä heitän jotain esimerkkejä).

Jos tietyillä pelaajilla on enemmän ongelmia kuin toisilla, niin heidän kohdallaan on syytä miettiä tarkasti mitä tehdään. Ratkaisu ei välttämättä ole pelaajan kohtaaminen kahden kesken, vaan täytyy tunnistaa mikä on oikea tapa eri pelaajien kohdalla eri tilanteissa.

Varmasti jotain taustalla onkin jo tehty ja yritetty, mutta ilmeisesti vääriä asioita, koska eteenpäin ei ole päästy. Kaiken ytimessä on se, että valmennuksen tulee olla joukkueen ytimessä ja tietää/selvittää missä ongelmakohdat ovat. Vasta sen jälkeen voidaan miettiä tarkemmin, että millä nämä ongelmat voidaan ratkoa.

Tällä hetkellä minulla on liikaa sellainen tunne, että valmennus odottaa tilanteen parantuvan itsekseen. Näin ei välttämättä oikeasti ole, mutta ulkopuolelta katsottuna hieman siltä vaikuttaa.

 

[Baldrick]

Sille on myös syynsä, miksi esim. Kärpissä valmentajat kehuvat Kukkosia ja Pyörälöitä, ja miksi heitä pidetään menestykselle tärkeinä. Itse väitän, että johtavilla pelaajilla on suurempi vaikutus joukkueen henkiseen tilaan kuin päävalmentajalla. Kyllä se korvien välissä tapahtuva työ ja onnistumisia ruokkiva tiimihenki pitää lähteä ensisijaisesti pelaajista itsestään, ja jälkimmäisessä prosessissa johtavilla pelaajilla on suurin merkitys. Päävalmentaja voi olla myrkyttämättä ilmapiiriä (toisin kuin esim. SaiPan apukoutsi) ja viestiä rakentavasti, pitää harjoittelun motivoivana ja kehittävänä, sekä joillain teoilla mahdollistaa joukkueen yhteishengenluontia (esim. vapaapäivä harjoituksista joukkueen yhdessäololle ja yhteisajanvietolle). Loppu on kuitenkin pelaajien vastuulla yksilöinä ja myös kollektiivisesti tiiminä.

Se on kyllä huomattu, että henkisesti JYP on ollut erittäin hauras jo jonkun aikaa. Sitä on ulkopuolisen vaikea arvioida, että mistä se johtuu ja voipa olla epäselvää myös sisälläkin, sillä muuten asialle olisi varmasti jo kyetty tekemään jotain.

Toivottavasti se kadonnut itseluottamus saadaan onnistumisten aiheuttamalla lumipalloefektillä rullaamaan oikeaan suuntaan ja kaiken mennessä nappiin päästäisiin kevät aloittamaan suoraan puolivälieristä.

Pidän kautta joka tapauksessa onnistuneena, jos nyt vain peli-ilme kääntyy ja sääleistä edetään, sekä puolivälierissä edes saadaan tiukka sarja työtä tekevän näköisellä pelillä.

Edit. Ennen kauden alkua sitouduttiin muutaman vuoden projektiin ja nyt pitää päättäväisesti vain edetä sen kanssa. Näytöt on jo, että näillä eväillä pystytään olemaan Top4-joukkue ja syksy riittää minut vakuuttamaan, että Tirkkonen kumppaneineen on ansainnut jatkaa projektia, vaikka synkkä jakso onkin iskenyt. Pitkäjänteisyys on se, mikä palkitsee ja alituiseen valmentajaa vaihtelemalla ei luoda muuta kuin turvaton ja epävarma organisaatio. Tirkkonen on osaava valmentaja, annetaan siis hänen viedä projektinsa loppuun. Vajaa kausi herkällä liipaisinsormella on viime kauden kaltaisen kriisin, pelitapauudistuksen ja organisaation tuuletuksen jälkeen liian lyhyt näyttöikkuna joukkueelle ja valmentajalle.

 

[Saleva kehiin]

Mikä tai mitkä olisi sun mielestä ne asiat mitä juuri valmennuksen pitäisi tässä tilanteessa tehdä, jotta jengi pääsis tuosta kierteestä?

@Nelfor on mielestäni oikeassa siinä, että valmentaja on ja hänen on oltava koko ajan joukkueen tekemisen ja henkisen tilan ytimessä. Toisaalta valmentajaa auttaa paljon, jos joukkueessa on niitä esimerkillään ja henkisillä voimavaroillaan olevia johtavia pelaajia. On oltava kuitenkin valmentajan valinta, mikäli hän haluaa astua sivuun ja antaa pelaajien keskenään aukaista lukkoja. Tai yksittäisessä pelissäkin joskus voi olla parasta, kun valmentaja ei sorki pelaajien oikean suuntaista keskustelua. Tästä mielestäni Dettman on hyvä esimerkki koripallon puolella.

Jos valmentaja ei ole ytimessä, voi käydä niin, että nämä johtavat pelaajat "varastavat" valmentajan roolin. Ei varmastikaan ikinä hyvä tilanne. Eikä sekään ole hyvä, jos valmentajalla on nippu "temppuja", joilla yrittää herätellä joukkuetta niin, että pelaajat eivät kuitenkaan näihin kikkoihin heittäydy eivätkä usko. Homma joko on valmentajan hyppysissä tai sitten se ei ole.

Valmentajan tehtävä on riittävän haastava jo silloinkin, kun menee hyvin. Kriisissä olevan joukkueen valmentaminen on monin kerroin haastavampaa. Eihän kai yksikään pelaaja voi olla kysymättä itseltään, että miksi olemme nyt tässä tilanteessa? Tekeekö meidän valmentaja nyt varmasti oikeita peliliikkeitä? Onko hän tilanteen tasalla? Näitä kysymyksiä ei ääneen kysytä, mutta ne ovat siellä.. jäytämässä pikkuhiljaa sitä harmoniaa joka tekee joukkueen pelaamisesta tuloksellista.

 

[Nelfor]

Sille on myös syynsä, miksi esim. Kärpissä valmentajat kehuvat Kukkosia ja Pyörälöitä, ja miksi heitä pidetään menestykselle tärkeinä. Itse väitän, että johtavilla pelaajilla on suurempi vaikutus joukkueen henkiseen tilaan kuin päävalmentajalla. Kyllä se korvien välissä tapahtuva työ ja onnistumisia ruokkiva tiimihenki pitää lähteä ensisijaisesti pelaajista itsestään, ja jälkimmäisessä prosessissa johtavilla pelaajilla on suurin merkitys. Päävalmentaja voi olla myrkyttämättä ilmapiiriä (toisin kuin esim. SaiPan apukoutsi) ja viestiä rakentavasti, pitää harjoittelun motivoivana ja kehittävänä, sekä joillain teoilla mahdollistaa joukkueen yhteishengenluontia (esim. vapaapäivä harjoituksista joukkueen yhdessäololle ja yhteisajanvietolle). Loppu on kuitenkin pelaajien vastuulla yksilöinä ja myös kollektiivisesti tiiminä.

Kun kerran Kärpät otit esimerkiksi, niin kaudella 16-17 Kärpät oli runkosarjan kahdeksas ja tippui sääleissä pois. Tuolloinkin joukkueessa vaikuttivat herrat Pyörälä ja Kukkonen. Valmentajana oli Suikkanen, jolle tuo kausi oli ensimmäinen ja viimeinen Kärppien valmentajana.

Tämä esimerkki vain vahvistaa omaa aiempaa pointtiani siitä, että kokeneetkaan pelaajat eivät joukkuetta pelasta, jos valmennus ei ole tehtäviensä tasalla.

 

[Nelfor]

Jos valmentaja ei ole ytimessä, voi käydä niin, että nämä johtavat pelaajat "varastavat" valmentajan roolin. Ei varmastikaan ikinä hyvä tilanne. Eikä sekään ole hyvä, jos valmentajalla on nippu "temppuja", joilla yrittää herätellä joukkuetta niin, että pelaajat eivät kuitenkaan näihin kikkoihin heittäydy eivätkä usko. Homma joko on valmentajan hyppysissä tai sitten se ei ole.

Tässä se homman ydin. Valmennus voi antaa johtaville pelaajille enemmän roolia, mutta valmennuksen täytyy nimenomaan tehdä tämä tietoisesti. Ei saa käydä niin, että pelaajisto joutuu ohittamaan valmentajat, kun ongelmia lähdetään ratkomaan.

Ja valmennuksen nimenomaan täytyy tietää missä mennään, sekä suunnitella keinot tilanteen ratkaisemiseksi näiden tietojen pohjalta. Väärät liikkeet ovat vääriä. Koko homman ydin on, että valmennus pitää joukkueen kokonaisuutena hallinnassa ja tiedostaa ongelmakohdat.

Kriisijohtaminen on valmentajan vaikein paikka, mutta toisaalta usein myös se tärkein paikka. Kriisit ovat eri tasoisia, mutta niistä on aina päästävä yli, jos haluaa joukkueen voittavan.

 

[Baldrick]

Kun kerran Kärpät otit esimerkiksi, niin kaudella 16-17 Kärpät oli runkosarjan kahdeksas ja tippui sääleissä pois. Tuolloinkin joukkueessa vaikuttivat herrat Pyörälä ja Kukkonen. Valmentajana oli Suikkanen, jolle tuo kausi oli ensimmäinen ja viimeinen Kärppien valmentajana.

Tämä esimerkki vain vahvistaa omaa aiempaa pointtiani siitä, että kokeneetkaan pelaajat eivät joukkuetta pelasta, jos valmennus ei ole tehtäviensä tasalla.

Puhuin tuossa joukkueen henkisestä tilasta. Päävalmentaja on toki vastuussa pelitapa-asioista ja Suikkanen oli kaikin puolin ihan lapanen. Huono valmentaja voi myrkyttää ilmapiirin, vaikka pelaajat olisivatkin henkisesti vahvoja, sekä vaikka päävalmentaja olisi minkälainen velho, niin se ei auta, jos johtavat pelaajat eivät sitä tue ja ovat niitä yhteistyölle haitallisia palasia. Tarvitaan siis molempia ja molemmat helpottavat toistensa tekemistä hoitamalla oman roolinsa hyvin.

Joukkueen motivaatiosta ja itseluottamuksesta vastaavat pääasiassa pelaajat, joskin koutsilla on siihen merkittävät vaikutukset suorasti ja epäsuorasti. Pitää olla hyviä johtajia ja hyviä johdettavia, jotta homma sujuu. Viime kaudella ilmeisesti kusi molemmat, kun koutsi oli lapanen ja pelaajat jyräsivät yli.

 

[JypFabu]

Ei kiekolliselta? Mietitäänpäs:
Immonen, Tuppurainen, Turkulainen.
Jokaisella useampi 30-64 pisteen kausi, toki kiekollisuuden lisäksi osaavat kaikkea muutakin.

Nyt kannattais ajatella hiukan laveammin. Se, että on uran pärjännyt henk. koht. tehollisesti ei aina tarkoita kykyä kiekolliseen peliin. Mietippä miksi on pelissä kuin pelissä perässä juuri kiekollisessa pelissä. Kulmaväännöt ja yks ykköset hävitään lähes järjestään, varsinkin niille kiekollisen pelin joukkueille. Kiekon hallinta on mitätöntä, Honkaa ja Palmua lukuunottamatta kiekon kanssa ei muut juuri kykene vastustajia ohittamaan. Syötöt menee minne sattuu ja jos sattuu kohdilleen, ei niitä saada haltuun kuitenkaan.

Kiekollisuus ei määrity yksilöiden osaamisesta vaan siitä kokonaisuudesta, johon joukkue siinä taidossa yhdessä kykenee. Sillä myös määrittää pelin hallinnan ja temmon ja yleensä se, jolla nuo on, sillä on aloitteet ja todennäköisyys voittaa. Minusta juuri se todistaa sanomaani, että kun kiekollinen peli sakkaa, ollaan välittömästi perinteisessä pystysuunnan roiskinnassa joka ei tuota mitään. Osalle pelaajista se on kuitenkin tapa, jolla ovat uransa pelanneet. Vanhalle koiralle uudet temput voi olla haastavia.

Lisäksi se kiekollinen osaaminen mahdollistaa laajemman varioinnin pelitapaan, jolloin se mukautuu myös vastustajan mukaan, eikä jokaista vastustajaa vastaan pelata samoin tavoin ja taktisin vaihtoehdoin.

 

[Huikko]

Jännä tilanne. Olen ollut pääluottamusmiehenä, sekä yritysten johtoryhmissä. JYPistä kaikuu sellainen "varaston Pena -syndrooma" tällä hetkellä. Eli on ihan sama mitä pääluottamusmies (vaikka joukkueen kapteeni) tai johtoryhmä (valmennus) kertoo tai käskee. Odotellaan, että ne poistuvat paikalta ja sitten kysytään Penalta, että "Hei, Pena....mitä nyt tehdään???

...Ja Pena kertoo ja näin toimitaan.

...kukahan se Pena tässä organisaatiossa on...?

 

[Saleva kehiin]

Jännä tilanne. Olen ollut pääluottamusmiehenä, sekä yritysten johtoryhmissä. JYPistä kaikuu sellainen "varaston Pena -syndrooma" tällä hetkellä. Eli on ihan sama mitä pääluottamusmies (vaikka joukkueen kapteeni) tai johtoryhmä (valmennus) kertoo tai käskee. Odotellaan, että ne poistuvat paikalta ja sitten kysytään Penalta, että "Hei, Pena....mitä nyt tehdään???

...Ja Pena kertoo ja näin toimitaan.

...kukahan se Pena tässä organisaatiossa on...?

En ihan usko tähän teoriaan. Voi olla ennemminkin sellainen " paremmassa jengissä tekisin pisteitä" - syndrooma. Tunnetaan myös nimellä "kyllä mä, mutku noi muut..". Tähän saattaisi löytyä apu sekatavarakaupan peiliosastolta.

 

[Marcus Juslin]

Jännä tilanne. Olen ollut pääluottamusmiehenä, sekä yritysten johtoryhmissä. JYPistä kaikuu sellainen "varaston Pena -syndrooma" tällä hetkellä. Eli on ihan sama mitä pääluottamusmies (vaikka joukkueen kapteeni) tai johtoryhmä (valmennus) kertoo tai käskee. Odotellaan, että ne poistuvat paikalta ja sitten kysytään Penalta, että "Hei, Pena....mitä nyt tehdään???

...Ja Pena kertoo ja näin toimitaan.

...kukahan se Pena tässä organisaatiossa on...?

Voi olla. JYPissä tais vaan käydä niin, että Pena lähti joululomalle Kanarialle, eikä ole vieläkään tullut takaisin. Ja kukaan ei tiedä mitä pitäis tehdä.

 

[Hexa]

Jännä tilanne. Olen ollut pääluottamusmiehenä, sekä yritysten johtoryhmissä. JYPistä kaikuu sellainen "varaston Pena -syndrooma" tällä hetkellä. Eli on ihan sama mitä pääluottamusmies (vaikka joukkueen kapteeni) tai johtoryhmä (valmennus) kertoo tai käskee. Odotellaan, että ne poistuvat paikalta ja sitten kysytään Penalta, että "Hei, Pena....mitä nyt tehdään???

...Ja Pena kertoo ja näin toimitaan.

...kukahan se Pena tässä organisaatiossa on...?

Olisiko Hytösen Pena? Kuvitteellinen hahmo siis.

 

[Afflicted]

Uskomatonta että huipputason urheilijat ovat tämmöisiä leijoja. Toki tiesin jo aikoinaan kun Jyväskylässä ylä-asteella moneen nykyiseen liiga -kiekkoilijaan sain tai jouduin tutustumaan, että melkoisen omanarvontuntoisia nämä "jäkikset" ovat. Sitten kun armeijassa olin mm. Kemiläisen, Salmion, J ja O. Ikosen ynnä muiden kanssa, niin taas huomasin sen saman jopa ylimielisyyden.

Se tässä ihmetyttää, että tällä tasolla kun ei olla enää tyhmiä ja nuoria aloittelijoita vaan "oikeita ammattiliaisia" niin edelleen näkyy se ylimielisyys, eikä koske pelkkiä pelaajia vaan valmennusta myös.

En vain pysty sisäistämään noita kommentteja tuosta alkukauden menestyksestä kun tuli liian hyvä olo. Minua oksettaa se ajatus että tuollaiset ammattilaiset edelleen ovat ylimielisiä. Ei saisi koskaan tulla liian hyvä olo, vaan pitäisi tajuta tuossa vaiheessa se, että kukaan ei ole mikään jumala ja sitten pitäisi analysoida tilanne ja todeta että nyt kyllä menee vähän liian lujaa.

Näin ei kuitenkaan ole toimittu vaan on tuudittauduttu ajatukseen, että kun pelaan JYPissä niin olen jumala ellen sen yläpuolella ja ei minun tarvitse pelata enää tosissaan kun voitetaan pelejä itsestään. Näissä tällaisissa sankaritarinoissa usein vain käy se legendaarinen karu lasku todelliseen elämään. JYP on nyt todellisessa elämässä mitä karuimmalla tavalla.

 

[Afflicted]

Uskomatonta että huipputason urheilijat ovat tämmöisiä leijoja. Toki tiesin jo aikoinaan kun Jyväskylässä ylä-asteella moneen nykyiseen liiga -kiekkoilijaan sain tai jouduin tutustumaan, että melkoisen omanarvontuntoisia nämä "jäkikset" ovat. Sitten kun armeijassa olin mm. Kemiläisen, Salmion, J ja O. Ikosen ynnä muiden kanssa, niin taas huomasin sen saman jopa ylimielisyyden.

Se tässä ihmetyttää, että tällä tasolla kun ei olla enää tyhmiä ja nuoria aloittelijoita vaan "oikeita ammattiliaisia" niin edelleen näkyy se ylimielisyys, eikä koske pelkkiä pelaajia vaan valmennusta myös.

En vain pysty sisäistämään noita kommentteja tuosta alkukauden menestyksestä kun tuli liian hyvä olo. Minua oksettaa se ajatus että tuollaiset ammattilaiset edelleen ovat ylimielisiä. Ei saisi koskaan tulla liian hyvä olo, vaan pitäisi tajuta tuossa vaiheessa se, että kukaan ei ole mikään jumala ja sitten pitäisi analysoida tilanne ja todeta että nyt kyllä menee vähän liian lujaa.

Näin ei kuitenkaan ole toimittu vaan on tuudittauduttu ajatukseen, että kun pelaan JYPissä niin olen jumala ellen sen yläpuolella ja ei minun tarvitse pelata enää tosissaan kun voitetaan pelejä itsestään. Näissä tällaisissa sankaritarinoissa usein vain käy se legendaarinen karu lasku todelliseen elämään. JYP on nyt todellisessa elämässä mitä karuimmalla tavalla.

Edit. tuli jonkun bugin takia kahdesti.

 

[Nelfor]

Uskomatonta että huipputason urheilijat ovat tämmöisiä leijoja. Toki tiesin jo aikoinaan kun Jyväskylässä ylä-asteella moneen nykyiseen liiga -kiekkoilijaan sain tai jouduin tutustumaan, että melkoisen omanarvontuntoisia nämä "jäkikset" ovat. Sitten kun armeijassa olin mm. Kemiläisen, Salmion, J ja O. Ikosen ynnä muiden kanssa, niin taas huomasin sen saman jopa ylimielisyyden.

Se tässä ihmetyttää, että tällä tasolla kun ei olla enää tyhmiä ja nuoria aloittelijoita vaan "oikeita ammattiliaisia" niin edelleen näkyy se ylimielisyys, eikä koske pelkkiä pelaajia vaan valmennusta myös.

En vain pysty sisäistämään noita kommentteja tuosta alkukauden menestyksestä kun tuli liian hyvä olo. Minua oksettaa se ajatus että tuollaiset ammattilaiset edelleen ovat ylimielisiä. Ei saisi koskaan tulla liian hyvä olo, vaan pitäisi tajuta tuossa vaiheessa se, että kukaan ei ole mikään jumala ja sitten pitäisi analysoida tilanne ja todeta että nyt kyllä menee vähän liian lujaa.

Näin ei kuitenkaan ole toimittu vaan on tuudittauduttu ajatukseen, että kun pelaan JYPissä niin olen jumala ellen sen yläpuolella ja ei minun tarvitse pelata enää tosissaan kun voitetaan pelejä itsestään. Näissä tällaisissa sankaritarinoissa usein vain käy se legendaarinen karu lasku todelliseen elämään. JYP on nyt todellisessa elämässä mitä karuimmalla tavalla.

Muistan kyllä kun syksyn hyvän jakson aikana pelaajia haastateltiin, niin jokaisella tuntui olevan jalat maassa ja useasti puhuttiin siihen tyyliin, että töitä pitää edelleen tehdä ja tähän ei saa tuudittautua. Ihan noin mustavalkoista tämä ei siis ollut, että siellä olisi pelaajat leijailleet pilvilinnoissa.

Totuus vain on, että ihmiset ovat ihmisiä. Vaikka kuinka yrittää pitää jalat maassa, niin ajatukset pääsevät usein väkisinkin karkailemaan, kun hommat sujuvat hyvin ilman ihmeempiä vaikeuksia. Se on vain inhimillistä, vaikka kokemusta olisi pohjilla ja kyse olisi rautaisista ammattilaisista.

Totuus on, että valmennuksen pitää näissä tilanteissa hoitaa homma kotiin. Valmennus on se taho, joka on aidosti vastuussa siitä, että joukkueen fokus pysyy kasassa koko kauden läpi. Kentällä hommia hoitaville pelaajille tilanne on vaikea ja ei ole realistista odottaa, että pelaajisto kyllä osaa toimia aina oikein. Pelaajisto kyllä tietää miten pitäisi toimia, mutta ihmismieli on vain sellainen, että tiedostaminen ei yksinään riitä.

 

[Afflicted]

Muistan kyllä kun syksyn hyvän jakson aikana pelaajia haastateltiin, niin jokaisella tuntui olevan jalat maassa ja useasti puhuttiin siihen tyyliin, että töitä pitää edelleen tehdä ja tähän ei saa tuudittautua. Ihan noin mustavalkoista tämä ei siis ollut, että siellä olisi pelaajat leijailleet pilvilinnoissa.

Totuus vain on, että ihmiset ovat ihmisiä. Vaikka kuinka yrittää pitää jalat maassa, niin ajatukset pääsevät usein väkisinkin karkailemaan, kun hommat sujuvat hyvin ilman ihmeempiä vaikeuksia. Se on vain inhimillistä, vaikka kokemusta olisi pohjilla ja kyse olisi rautaisista ammattilaisista.

Totuus on, että valmennuksen pitää näissä tilanteissa hoitaa homma kotiin. Valmennus on se taho, joka on aidosti vastuussa siitä, että joukkueen fokus pysyy kasassa koko kauden läpi. Kentällä hommia hoitaville pelaajille tilanne on vaikea ja ei ole realistista odottaa, että pelaajisto kyllä osaa toimia aina oikein. Pelaajisto kyllä tietää miten pitäisi toimia, mutta ihmismieli on vain sellainen, että tiedostaminen ei yksinään riitä.

Viestini sisälsi hieman tarkoituksellista kärjistämistä, mutta jos oltiin jalat maassa niin sitten nämä useat artikkelit tuosta "helppoudesta" ontuvat koska jos kerran oltiin nöyrinä niin miksi sitten esim. valmennuksen mielestä tuli hyvä olo puseroon?. Onhan se toki pessimistinen ajattelumalli miettiä jatkuvasti että nurkan takana odottaa tappioputki mutta ei sen mahdollisuutta silti pidä poissulkea koskaan. Jos tänään menee hyvin, niin huomenna ei välttämättä mene.

Minusta tässä kävi juuri tuo että luultiin pelin olevan hallinnassa kunnes karuakin karumpi todellisuus iski. Ja nyt ollaan ihan pihalla etenkin valmennuksessa että mitä tapahtui.

Edit. kirotusvirheitä.

 

[Saleva kehiin]

On tämä nykyinen tilanne varmaan yllättävää kaikille. Moni täälläkin osasi ennustaa, että pelin pitää kehittyä kevättä kohden. Tämä viesti tuli myös joukkueen ja valmennuksen taholta. Yleensä peli ihan luonnollisista syistä kehittyykin. Toisilla joukkueilla enemmän ja toisilla vähemmän. Itsekin kuvittelin, että pieni suvantovaihe on luonnollista, kun uusia juttuja ajetaan sisään.

On jotenkin käsittämätöntä, että JYPissä onnistuttiin kadottamaan pelisysteemi kokonaan. Tämän jälkeen vielä pelaajien alisuorittaminen kovasta yrittämisestä huolimatta. Arvelenkin, ettei kyse ole niinkään @Gorbatjovi n mainitsemasta leijailusta vaan turhautumisen seurauksena tulleesta "eihän tästä mitään tule" - tunteesta. Se, että yrittää täysillä, jää vajaaksi ja sitten vielä haukutaan laiskaksi, on varmasti aika myrkkyä henkisellä puolella.

Kaikki tämä on kuitenkin sitä, mistä valmentajalle maksetaan. Jos pelaaja ja joukkue ei luota enää valmentajan kykyyn johdattaa pois synkältä korpitaipaleelta, niin sitten alkaa olla eväät syöty. Uskon palauttaminen pitäisi tulla nopeasti. Joukkueen pitää alkaa voittamaan.

 

[Nelfor]

Viestini sisälsi hieman tarkoituksellista kärjistämistä, mutta jos oltiin jalat maassa niin sitten nämä useat artikkelit tuosta "helppoudesta" ontuvat koska jos kerran oltiin nöyrinä niin miksi sitten esim. valmennuksen mielestä tuli hyvä olo puseroon?. Onhan se toki pessimistinen ajattelumalli miettiä jatkuvasti että nurkan takana odottaa tappioputki mutta ei sen mahdollisuutta silti pidä poissulkea koskaan. Jos tänään menee hyvin, niin huomenna ei välttämättä mene.

Minusta tässä kävi juuri tuo että luultiin pelin olevan hallinnassa kunnes karuakin karumpi todellisuus iski. Ja nyt ollaan ihan pihalla etenkin valmennuksessa että mitä tapahtui.

Edit. kirotusvirheitä.

Viestini pointti olikin, että valmennus on mielestäni tehnyt tällä kaudella paljon virheitä, mutta pelaajia en lähtisi kauhean kovalla kädellä syyllistämään.

 

[-pasi-]

Tirkkosen mahdollisista potkuista puhuttaessa tässä on tärkein mielestäni se että jos tilanne alkaa menemään siihen pisteeseen ettei pelaajisto ole enää valmentajan käsissä ja syntyy ristiriitoja joukkueen sisällä niin silloin pitää myös olla valmiudessa nopeastikin antaa potkut eikä antaa tilanteen kokonaan räjähtää. Ensiviikon Jukurit ja Kalpa peli alkaa olemaan aika ratkaisevia suunan suhteen. Enkä siis tosiaan ole vielä suosittelemassa potkuja, mutta ei tuota menoa kauankaan voi katsoa ja hyväksyä.

 

[Nelfor]

Kaikki tämä on kuitenkin sitä, mistä valmentajalle maksetaan. Jos pelaaja ja joukkue ei luota enää valmentajan kykyyn johdattaa pois synkältä korpitaipaleelta, niin sitten alkaa olla eväät syöty. Uskon palauttaminen pitäisi tulla nopeasti. Joukkueen pitää alkaa voittamaan.

Tässä koko homman ydin. Ne asiat, mitkä JYPissä ovat pielessä ovat juuri niitä asioita, mistä valmentaja on vastuussa ja mistä valmentajalle maksetaan. Jostain syystä kannattajistokin tuntuu enemmän olevan sillä kannalla, että Tirkkoselle pitää antaa aikaa ja pelaajat ovat kaikkeen syyllisiä. Tulee vain mieleen, että eikö Veltsun aikana opittu mitään?

Tietyt asiat kun ovat pielessä, niin sillä ei ole väliä mitä pelaajia joukkueessa on ja onko kyseiset pelaajat nykyisen päävalmentajan valitsemia.

 

[Afflicted]

Niin tämmöistä joukkuetta voi joiltakin osin verrata yritykseen, jossa toimitusjohtaja on lopulta vastuussa jokaisesta konsernin työntekijästä ja firman suoriutumisesta velvoitteistaan. Tätä jos vertaa urheilujoukkueeseen niin kyllähän päävalmentaja on se henkilö, jolla on vastuu koko joukkueen urheilullisesta menestyksestä. Siihen nämä kaverit on tuollaisiin joukkueisiin palkattu ja vastuun myötä tulee korvaus palkan muodossa.

Toimitusjohtaja vaihtuu jos ei kykene tehtävänsä mukaisista vastuista selviytymään. Valmentajakin vaihtuu samoista syistä.

 

[Aito Taisto]

Tässä koko homman ydin. Ne asiat, mitkä JYPissä ovat pielessä ovat juuri niitä asioita, mitä valmentaja on vastuussa ja mistä valmentajalle maksetaan. Jostain syystä kannattajistokin tuntuu enemmän olevan sillä kannalla, että Tirkkoselle pitää antaa aikaa ja pelaajat ovat kaikkeen syyllisiä. Tulee vain mieleen, että eikö Veltsun aikana opittu mitään?.

Toisaalta on aika kumma tilanne, kun samat pelaajat saivat ensin kärsiä Virtasen, sitten Merikiven osaamattomuudesta. Sitten Dufva kävi töpeksimässä. Tällä kaudella Tirkkonen vetää ihan puihin.
Onpa pojilla huono tsäkä valmentajien suhteen.

 

[Kiuru]

Toisaalta on aika kumma tilanne, kun samat pelaajat saivat ensin kärsiä Virtasten, sitten Merikiven osaamattomuudesta. Sitten Dufva kävi töpeksimässä. Tällä kaudella Tirkkonen vetää ihan puihin.
Onpa pojilla huono tsäkä valmentajien suhteen.

Tämä ja isosti.

Kyllä tässä haisee joku muu kuin valmentaja tai valmennus.

 

[Tepi#45]

Minusta olisi omituista hakea vikaa kategorisesti, että vika on vain pelaajissa tai vika on vain päävalmentajassa/valmentajissa.

Peiliin voi varmasti katsoa sekä valmennus, että pelaajat, mutta toimivaan yhteistyöhön tarvitaan molempia. Pelaajat siellä kaukalossa kuitenkin suorittaa. En usko tämän kauden kaatuvan valmennukseen.

 

[Nelfor]

Toisaalta on aika kumma tilanne, kun samat pelaajat saivat ensin kärsiä Virtasten, sitten Merikiven osaamattomuudesta. Sitten Dufva kävi töpeksimässä. Tällä kaudella Tirkkonen vetää ihan puihin.
Onpa pojilla huono tsäkä valmentajien suhteen.

Niin, näin asian voi nähdä, jos ei seuraa pelejä ja tarkastele sen kummemmin, että mikä joukkueen tekemisessä voisi olla pielessä. Mutta kun pelejä katsoo ja joukkueen tekemisiä seuraa, niin käy hyvin nopeasti selväksi, että valmennuksen vastuulla olevat asiat tässä sakkaavat.

Vaikka Veltsua käytin negatiivisena esimerkkinä aiemmin, niin olen silti sitä mieltä, että Veltsu oli mainettaan parempi JYPin päävalmentajana. JYP ei Veltsun aikana kyennyt ihmetekoihin (CHL-mestaruutta lukuunottamatta), mutta toisaalta ei myöskään totaalisesti romahtanut yhdelläkään kaudella. Veltsun aikainen JYP pystyi keskimäärin siihen, mihin silloisella rosterilla pitikin pystyä, mutta ei yhtään enempään.

Merikivi epäonnistui pahasti ja RD joutui mahdottomaan paikkaan. Tirkkonen on nyt tuon epäonnistuneen viime kauden jälkeen ensimmäinen yrittäjä, eikä nytkään näytä kauhean hyvältä. Kaksi epäonnistunutta valmentajavalintaa kahdelle peräkkäiselle kaudelle ei ole mitenkään järkyttävää tai kauhean ihmeellistä. JYPin valmentajakuvioita paisutellaan jatkuvasti pahemmiksi, kuin ne oikeasti ovat viime kausina olleet.

Mutta todetaan jälleen kerran loppuun, että en ole luovuttanut Tirkkosen suhteen, enkä ole vaatimassa päätä vadille tai välittömiä potkuja vielä tässä vaiheessa. Todennäköisesti on liian myöhäistä joka tapauksessa tämän kauden suhteen, joten annetaan Tirkkosen näyttää löytyykö sieltä ratkaisuja. Toistaiseksi pidän valmennusta kuitenkin selkeänä pääsyyllisenä tähän vallitsevaan tilanteeseen.

 

[Baldrick]

@Nelfor Mutta ei valmentajakaan voi määräänsä enempää tehdä, jos pelaajat eivät ole sitoutuneet tekemään asioita sovitulla tavalla. Ja nyt alkaa näyttää nimenomaan siltä, että pelaajisto ei pelaa lainkaan, kuten valmennus toivoisi. Sille taas voi olla lukuisia erilaisia syitä, että miksi näin on ja vika voi olla monessa suunnassa. Tehdäänkö vääriä harjoitteita tai tehdäänkö laadukkaasti, onko pukukopissa ilmapiirin myrkyttäjiä, onko valmentaja syyllistynyt huonoon ihmisjohtamiseen, onko kuntopohja kunnossa, onko pelitapa iskostunut selkärankaan ja jos ei, niin miksi ei jne. jne.

Se on nyt kuitenkin fakta, että paineen alla joukkue ei pelaa kuten varmasti kaikki haluaisivat ja tällä hetkellä peli-iloa lienee vain vastustajajoukkueella. Tätä se on ollut nyt kolmen eri valmentajan alaisuudessa, joten on varsin luonnollista katsoa joukkueen suuntaan.

Itse vähän pelkään, että kokeneessa kaartissa on useammalla käynyt jo toissa kesänä päätänsä nostanut mukavoituminen ja on unohdettu, että mitä voittaminen oikeasti vaatii. Ja tämä heijastuu sitten koko joukkueeseen, kun esimerkilliset pelaajat eivät ole esimerkin arvoisia. Tätä puoltaisi myös se, että hyvän syksyn johdosta nostettiin jalkaa kaasulta, mihin mm. Tirkkonenkin on haastatteluissa viitannut. Unohtamatta Merikiven alkutaivalta ja sitä edeltänyttä kesää. Sitä ei vain nyt uskalleta tunnustaa, kun kyseessä on ikonistatuksen pelaajia, joilta löytyy plakkarista niin kotimaista kuin kansainvälistäkin menestystä.

Tämä on toki vain spekulaatiota, mutta mielestäni johdonmukaista sellaista. Voihan se olla, että Tirkkonen onkin vain ihan täysi kyrpä ja siksi on tullut kenkää parikin kertaa viime vuosina.