Farmijengi ja ei oikeaa kiekkokulttuuria kaupungissa. Näin väittäisin.
Olen tätä Jukurien yleisömäärien alakuloa pohtinut vuosikausia. Siihen on mielestäni useita syitä. Tässä kuitenkin ensin hieman taustaa aiheelle.
Ensimmäisellä Mestis-kaudella 2000-01 oli runkosarjassa reilut 1400 katsojaa ilman ilmaispelejä. Kevään 2001 ja 2002 pudotuspeleissä kävi myös varsin mukavasti porukkaa. Noiden aikojen jälkeen yleisömäärät ovat hiipuneet ja erilaisilla vippaskonsteilla keskiarvo on saatu useimmiten sinne 1200:n hujakoille. Lisäksi lippujen reaalihinnat ovat käytännössä laskeneet vuodesta 2002 alkaen, jolloin jo istumapaikkalippu maksoi 10 euroa. Tämän vuoksi voidaan myös lipputulojen osuuden budetista laskea pudonneen vuosien mittaan, sillä joukkueen kausibudjetti ei ole pudonnut. Nousua on tullut ainakin noista Mestiksen alkuvuosista kymmeniä prosentteja. Voidaan siis laskea seuran talouden olevan nykyisin todella tiukoilla tai sitten sponsoritulojen hankinnassa on onnistuttu.
Mainittu farmijengi -selitys ei varmaankaan vaikuta yleisömääriin. Yleisömäärät ovat polkeneet paikallaan jo vuosia, ja ainahan (Mestiksen aikana) Jukureissa on pelannut runsaasti muualta tulleita. Pikemminkin liiga-avut saattavat jopa nostaa mielenkiintoa. Tosiasiassa aika harva siellä katsomossa kovin tarkkaan pelaajien taustoja tietää tai on edes kiinnostunut. Tärkeintä on kotijoukkueen paita päällä.
Tässä muutamia väittämiä yleisömäärien alakuloon ja omia selityksiäni niille.
Markkinointi
- Mielestäni yksi tärkeimmistä selityksistä. Jukurien tulisi näkyä enemmän katukuvassa. Tilanne näkyvyydessä on nyt aivan sama, kuin olisi hävitty kymmenen matsia putkeen.
Hallin sijainti
- Yksi käytetyimmistä selityksistä jo 80-luvulta. Hallille on kävellen hieman pitkä matka (n. 3 km keskustasta), joka talvipakkasella jää usein tekemättä. Lisäksi sijainti tien päässä on autoilevallekin usein ahdistava. Mielestäni ei kovin merkittävä selitys.
Menestys takavuosina
- On väitetty mikkeliläisten saaneen menestyksestä 2000-luvulla jo mahansa täyteen. Tähän en usko, mutta toisaalta buumi toi hallille aikoinaan paljon ei-aktiivista kiekkojännäriä. Näiden aktivointi on nyt haaste. Enemmänkin kyse oli siis nousun tuomasta uutuudenviehätyksestä kuin menestyksestä.
Hallin olosuhteet
- Tästäkin on paljon porua kuullut, mutta totuus on kuitenkin että Mikkelin hallin palvelutaso on ihan hyvää Mestis-tasolle. Pikkujuttuja voisi toki tehdä paremmin. Eräs negatiivinen asia on hallin lämpötila, joka on laskettu todella alas. Aikoinaan 80-luvulla Jukurien väitettiin jopa saavan etua korkeasta lämpötilasta, mutta nyt on menty toiseen ääripäähän. Tosin pelaajiin tämä tuskin vaikuttaa.
Kiekkokulttuurin puute
- Tämä voi olla suurin selitys. Säännöllisesti hallilla käyviä on liian vähän. Mikkelin on perinteinen jalkapallokaupunki, ja osa vanhoista jalkapallon tai jääpallon seuraajista ei hallille mene, vaikka pääsisi ilmaiseksi. Toisaalta vanhat porut tuskin kovin paljoa enää vaikuttavat mihinkään. Omia junioreita nousee aika harvoin edustukseen asti, joka voi hieman vaikuttaa. En ole tuostakaan selityksestä aivan vakuuttunut, sillä innostuksen suhde omien pelaajien määrään ei ole muuallakaan aivan selkeä.
Onko Jukurien peleissä kuitenkaan juuri sen vähempää katsojia kuin muuallakaan kun huomioidaan kaupungin alueen asukasluku? Joku voisi laskea kaupunkien asukasluvut esim. 50 km säteellä hallilta ja verrata tuloksia yleisömääriin. Ehkä Jukurit ei tuossa vertailussa niin huonosti sijoitukkaan mitä äkkiseltään luulisi.