Tietokonepelit - Suuri Saatana?

[ditrim]

Koulussa huomasin, että silloiset nörtit pärjäsivät hyvin koulussa ja osasivat vähän kaikkea jännää. Kyllä online-pelaaminen kasvattaa ihmistä. Totut olemaan jatkuvassa kilpailussa, opit verkostautumaan, opit kieliä, opit tietokoneen käyttöä, englantia yms. Kyllä ne pelipojat oli meitä monessa asiassa edellä. Oppiihan noita samoja asioita vaikka jalkapallon parissa, mutta jotenkin tuntuu, että lapset pelaavat jalkapalloa pakosta ja siksi siitä ei ole elämässä niin paljoa hyötyä. Reeneihin mennään joka tiistai ja torstai muuten isä, äiti, valmentaja ja jumala vihaa sinua.

Nyt kun katson tietokonepoppoota ja meidän futisjengiä, niin tietokonepojat tekee nastoja duuneja tietokoneella ja luovat uraa samaan aikaan kun futisjengi miettii tehtaan linjalla, että missä vetäisi keittoa ensi perjantaina.

 

[Freddie Freeloader]

Nyt kun katson tietokonepoppoota ja meidän futisjengiä, niin tietokonepojat tekee nastoja duuneja tietokoneella ja luovat uraa samaan aikaan kun futisjengi miettii tehtaan linjalla, että missä vetäisi keittoa ensi perjantaina.

Tämähän kertoo enemmänkin jalkapallosta kuin tietokoneista...

Eikä ne tietokoneduunitkaan aina niin nastoja ole.

 

[delete]

Minä kuulun myös siihen vic 20, commodeore 64 & amiga sukupolveen. Olen siis syntynyt 70-luvulla ja pelannut ihan pienestä pitäen. Välillä vähän enemmän, joskus taas vähemmän. Oikeastaan teini-iässä pelaaminen hieman jäi mutta löytyi taas tossa -90 alkupuolella. En kuitenkaan koskaan ollut kotona kyyhöttävä nörtti. Vaan olin urheilijanuorukainen jonka urheilu-ura kesti n. 27 vuotiaaksi asti. Aina on kuitenkin tullut pelattua pc:llä ja pleikkareilla kuten edelleenkin vaikka neljäkymmentä lähestyy mittariin. Suurin osa peleistä on ollut ns. ammuntapelejä Wolfensteinistä lähtien ihan nykypäivän Battlefield 3 asti. Toki myös urheilupelejä on tullut mätettyä paljon. Allekirjoittaneen vaimo myös pelaa, tosin hieman erilaisia pelejä kuin minä mutta pelaa joka tapauksessa. Ei meistä kummastakaan murhaajia tullut vaikka pelaaminen on iso osa elämäämme. Se on harrastus ihan siinä missä muutkin. Pelaaminen voi olla myös hyvinkin ydistävä tekijä. Esimerkiksi meillä on 90-luvulta asti oleva kaveriporukka, joka on levinnyt pitkin suomea ajan mittaan. Kuitenkin kokoonnumme pari kertaa vuodessa viikonlopuksi neljän seinän sisälle koko vajaa viistoista henkinen sakki pelaamaan tietokonepelejä (lanit). Samalla tulee vaihdettua kuulumiset ja näkeekin niitä vanhoja tuttuja kavereita. Pelivalikoimaamme on aina kuulunut räiskintäpelit suurena osana kuten myös erilaiset autopelit.

Itse myös työskentelen it-alalla, joten sitäkin kautta vehkeet on tuttuja. Ei pelaaminen kenestäkään tappajaa tee. Kyllä vika on aivan jossain muualla, kuten jo moni muukin on todennut. Minä näen pelaamisessa paljon enemmän hyviä puolia kuin huonoja. Toki liika on aina liikaa ja se pätee ihan kaikkeen muutenkin. Yleensä tosiaan ne äänekkäimmät tuomitsijat ovat niitä joilla ei ole juuri hajuakaan asiasta…

 

[Evil]

Paljon paremmin ne taidot kehittyvät menemällä fyysisesti ulos tekemään oikeita asioita. Virtuaalisten ihmisten tappamisen opettelu ei ole hyödyllinen taito.

Jep, kyllä oikeiden ihmisten tappamisen opettelu on paljon hyödyllisempää.

Leikki leikkinä, Freddie on oikeassa. Ennen kiivettiin pihalla puihin, juostiin, potkittiin palloa ja heitettiin keppiä. Nykyisin pennut vetää pepsiä ja sipsiä ja potkii örkkiä naamaan konsolilla. Ja sitten ihmetellään kun ei enää kukaan pärjää urheilussa.

 

[Ted Raikas]

Ketjun avaajana kiinnostaisi kuulla miksi keskustelu tietokonepeleistä on noloa? Ja onko joku syyttänyt X:ää Y:stä?

Noloa on se, kun puhutaan asiasta siltä pohjalta, että itseään ei nappaa ja "kun minusta vähän tuntuu tältä", eli ei mitään oikeasti konkreettista sisältöä. Tässä ketjussa on montakin pelkästään aseenteellista kirjoitusta jotka perustuu silkkaan mutuun ja vierastamiseen. kun ei tunneta asiaa riittävästi. No, se ei ole sinänsä uutta.

Kuten jo vähän aiemmin sanoin, niin jokaisena aikana se kaikkein uusin kulttuurin- tai taiteenmuoto joutuu vanhakantaisten ihmisten hampaisiin luulojen takia. Homma ehkä helpottuu muutamassa kymmenessä vuodessa jo, kun kaikkein kalkkeutuneimmat puskee horsmaa ja kypsään ikään ehtineet tiedostaa, miten monipuolista pelaaminenkin voi olla ja ilmaisumuotona myös tehokas tapa.

Kuvaavaa on myös se, että kaikki asialliset pelaamisharrastusta puoltavat kirjoitukset tässä ketjussa on myös myöntänyt, että pelaamiseen voi liittyä haittatekijöitä jos se vie kaiken vapaa-ajan ja muodostuu sitä kautta ongelmaksi riippuvuuden kautta.

Decimalin tiivis viesti oli silkkaa asiaa ja sitä kaikkein tietokonepelifobioista kärsivien kannattaa lukea ihan useamman kerran ajatuksella läpi.

Meni nyt saman jauhamiseksi itseltäni, mutta menköön nyt vielä tämän kerran. I rest my case.

 

[Ted Raikas]

Puheet siitä, että tietokonepelaaminen kehittäisi joitakin hyödyllisiä taitoja ihmisessä, ovat silkkaa roskaa. Paljon paremmin ne taidot kehittyvät menemällä fyysisesti ulos tekemään oikeita asioita. Virtuaalisten ihmisten tappamisen opettelu ei ole hyödyllinen taito.

Ei asioiden tarvitse sulkea toisiaan pois. Ihmeen mustavalkoista ajattelumallia? Lisäksi huomaa taas miten yksitotinen käsitys peleistä. Ei ne kaikki ole ihmisten tappamiseen keskittyviä räiskintöjä. Toki toiminnallisuus on isossa roolissa, mutta sekin ton toteutettu monin eri tavoin. Monet pelit myös perustuu paljolti loogisten ongelmien ratkaisuun ja mysteerien selvittämiseen, strategioiden laatimisesta puhumattakaan (strategiapelit lisäksi yleissivistää). Onko shakkikin saatanasta, kun siinä on tarkoitus nitistää vastustajan nappulat? Ihan monella tapaa moderneja sovelluksia tahi versioita monet tietokone/videopelitkin on tuosta klassikkopelistä, josta kellään ei yleisesti ottaen tunnu olevan pahaa sanottavaa.

Ottakaa ihan oikeasti selvää niistä asioista.

 

[kesätyttö69]

Milloinkas näitä lapsiaan murhaavia äitejä aletaan syyttämään liiallisesta tosi-tv:n katselusta?
Vastaus: ei koskaan, kun sillekin on pitänyt laissa määritellä eri termi, lapsensurma.

Ja taas löytyi yksi raukkamainen lastentappaja, mutta koska kysessä on Nainen ja ennenkaikkea Äiti, tuli kakkua se perusehdolliset eli ei kakkua. Nuorelle naiselle ehdollista vankeutta lapsensurmasta - Ilta-Sanomat

Näihinhän ei onneksi tarvi etsiä tekosyitä, koska nuori nainen ei tapa ilkeyttään. Pojat taas tappavat koska tietsikat ja netti ja leffat.

 

[Keltainen Jaffa]

Breivik ei halua sekoittaa pelejä riehumiseensa - kotaku.com

Norjan massamurhaaja Breivik ei ole sitä mieltä, että pelaaminen (WoW) olisi millään lailla oleellista hänen tekojansa tuomittaessa.

Kyllähän syyttäjä on lähtenyt melkoista aasinsiltaa yrittämään. Breivik pelasi mukamas niin paljon, että hän ei voinut kirjoittaa manifestiaan ja suunnitella iskuaan niin kauaa kuin väittää. Mitä hittoa se peliajan ja suunnitteluajan suhde vaikuttaa mihinkään tekoja tuomittaessa?

 

[Ötökkä]

Ongelma on kai lähinnä se, että porukka ei noudata pelien ikärajoja. Itsekkin olen kyllä pelannut Tomb Raidereita alaikäisenä, mutta tein sen salaa eikä vanhemmat olisi lupaa antaneet siihen. Jos kymmenenvuotias pelaa GTA:ta, niin ei se ymmärrä siitä muuta kuin että siinä ajetaan autolla täysiä ja ajetaan ihmisten päälle ja välillä räjäytetään joku. Toivon, että tuo ikärajajuttu korjaantuu kun me, eli oikeastaan ensimmäinen paljon pelannut sukupolvi saa muksuja. Itse ainakin muistan että silloin lapsena näin painajaisia Tomb Raidereista ja muista mitä salaa pelailin.

Toinen juttu on se, että varsinkin nuorilla pitäisi olla selkeät rajat miten paljon noita pelejä pelaillaan.

 

[Stam1na]

Toinen juttu on se, että varsinkin nuorilla pitäisi olla selkeät rajat miten paljon noita pelejä pelaillaan.

Jep. Meilläkin vanhemmalla tytöllä (vaikka ei nyt olekkaan kuin kuusi) on tunnin päivittäinen peliaika ja kaksi tuntia viikonloppuisin. Eihän tuo nyt mitään mättöpelejä vielä pelaa mitä nyt Wii:llä ja xboxilla jotain lasten pelejä.

Ja olen samaa mieltä tuosta ylemmästäkin. Meidän tyttökin jo ymmärtää että ei voi saada peliä minkä kannessa on vaikka k-12 merkintä vaikka olisi kuinka hieno ja houkutteleva kansi.

Sama elokuvien kanssa, nykyäänhän noista tv ohjelmista näytetään tuo ikäsuositus. Ja jos tulee k10/k12 ohjelma niin tyttö kiltisti vaihtaa kanavaa tai tuo kaukosäätimen meille ja lopettaa katsomisen.

Edit: Mainitaan nyt sen verran vielä että eihän tuo nyt joka päivä edes pelaa, joskus voi mennä parikin viikkoa pelipäivien välillä. Mutta silloin kun pelaa niin rajat ovat nuo.

 

[#76]

Ikärajat on aila suhteellisia. Nuoruudessani ei peleissä ollut rajoja ja ylivoimaisesti pelottavin juttu nuoruuden peleistä, elokuvista ja tv-ohjelmista oli Karvinen-piirretty, missä musta pantteri vaani Karvista ja ärjyi myös kohti katsojaa.

 

[Stam1na]

Ikärajat on aila suhteellisia. Nuoruudessani ei peleissä ollut rajoja ja ylivoimaisesti pelottavin juttu nuoruuden peleistä, elokuvista ja tv-ohjelmista oli Karvinen-piirretty, missä musta pantteri vaani Karvista ja ärjyi myös kohti katsojaa.

Itselleni jäi ikuiset traumat Ghostbustersin kirjasto kohtauksesta jossa se aave hyökkää kameraa kohti...

hyvä että vieläkään uskaltaa katsoa :)

 

[Ötökkä]

Ikärajat on aila suhteellisia. Nuoruudessani ei peleissä ollut rajoja ja ylivoimaisesti pelottavin juttu nuoruuden peleistä, elokuvista ja tv-ohjelmista oli Karvinen-piirretty, missä musta pantteri vaani Karvista ja ärjyi myös kohti katsojaa.

Mun mielestä kyse on myös siitä, että jos pelissä lukee k-18 niin se on sääntö ja sitä totellaan. Ihan periaatteesta, vaikka se olisi Hello Kitty-peli, niin ikärajoja totellaan. Tietysti lapset voivat salaa kokeilla, mutta se on kuitenkin eri juttu kun se, että vanhemmat ostaa 12-vuotiaalle GTA:n. Kyse on siis muustakin kuin siitä mikä peli lapsille sopii, samalla opetetaan että sääntö on sääntö ja asiasta ei edes keskustella. Itsekin lapsena monet kerrat vanhempien kanssa riitelin kun en ala-asteella saanut salkkareita katsoa (tiukkaa joo, mutta silti).

 

[Musta Nuoli]

Mun mielestä kyse on myös siitä, että jos pelissä lukee k-18 niin se on sääntö ja sitä totellaan. Ihan periaatteesta, vaikka se olisi Hello Kitty-peli, niin ikärajoja totellaan. Tietysti lapset voivat salaa kokeilla, mutta se on kuitenkin eri juttu kun se, että vanhemmat ostaa 12-vuotiaalle GTA:n. Kyse on siis muustakin kuin siitä mikä peli lapsille sopii, samalla opetetaan että sääntö on sääntö ja asiasta ei edes keskustella.

Kyse ei pitäisi olla K18-pelien kohdalla edes mistään periaatteesta vaan laista. K18-pelin tai K18-elokuvan antaminen tai näyttäminen alaikäiselle lapselle on yksiselitteisesti lainvastainen teko. Ihan samaa kategoriaa kuin tupakan tai viinapullon antaminen alaikäiselle. Monet toki näitäkin välittävät.

Muiden ikärajojen kohdalla (K7, K12, K16) on asetus, jonka mukaan kolme vuotta nuorempi lapsi saa katsoa elokuvaa tai pelata peliä vanhemman valvonnassa/läsnäollessa. Jos on Salkkareissa K12-ikäraja, niin sitä saa katsoa yhdeksänvuotiaskin jos vanhemmat ovat sitä mieltä, että se sopii ja katsovat sarjaa itse. Jos on K16-ikärajainen Bond-leffa teatterissa, niin isä voi viedä 13-vuotiaan poikansa sitä katsomaan. Jos on Hello Kittyssä K7, niin äiti voi antaa nelivuotiaan tyttärensäkin sitä ihmetellä.

K18-rajassa ei ole kuitenkaan mitään tinkimistä, K18 edellyttää pelien ja elokuvien suhteen aikuisuutta siinä missä alkoholin ja tupakan kaupasta ostaminen, ajokortin saaminen, lupa avioitua, lupa tehdä sitovia sopimuksia omalla nimellään, lupa mennä armeijaan, lupa näytellä pornoelokuvassa, lupa saada aseen hallussapitolupa ja moni muu vastaava asia.

Hiukan aina ihmetyttävät vanhemmat, jotka ostavat 12-vuotiaalle lapselleen K18-pelin, kun tämä sitä pyytää. Ostavat sitten varmaan kuudesluokkalaiselleen myös korin keppanaa, kartsan Norttia sekä haulikon ja päästävät tämän tekemään pornoelokuvaa naapurin kuusikymppisen Jammu-sedän kanssa, kun tämä kerran pyytää ja muutkin lapset saavat mennä.

 

[Footless]

Ikärajat on aila suhteellisia. Nuoruudessani ei peleissä ollut rajoja ja ylivoimaisesti pelottavin juttu nuoruuden peleistä, elokuvista ja tv-ohjelmista oli Karvinen-piirretty, missä musta pantteri vaani Karvista ja ärjyi myös kohti katsojaa.

Mun nuoruudessa ei grafiikka peleissä ollut ihan samaa luokkaa kuin nykypäivänä.

Kyllä noi ikärajat ihan aiheesta on noista peleistä, en mä ymmärrä miten jotain K-18 GTA:ta annetaan pelattavaksi ihan pikkulapsille. Melko yksityiskohtaisesti uudemmissa peleissä kuvataan väkivaltaa, eikä se ole sopivaa nähtävää kehitysiässä olevalle lapselle.

 

[#76]

Mun nuoruudessa ei grafiikka peleissä ollut ihan samaa luokkaa kuin nykypäivänä.

Pitää täysin paikkansa. Kun pelit aikanaan laajemmin alkavat ilmestyä muksujen harrastuksiin, niin eiköhän pelejä tule yhdessä pelattua ja samalla testattua onko pelistä muksuille.

Hauska miten tässäkin ketjussa kyseenalaistetaan räiskintäpelit ajatuksella "mitä hyötyä tai järkeä?", mutta harva kyseenalaistaa dekkarit, vakoojaromaanit tai thrillerit. Onko niissä jotain järkeä tai hyötyä vai ovatko ne viihdettä?