Kirjoittelinkin pelistä jotain jo tuonne Ilves-forumille, kopioidaanpa kylmästi tänne. Tämä nyt on tietysti aika Ilves-juttua kun Ipan voorumille alunperin kynäilin, mutta tässähän tätä silti olisi.
----------
En haluaisi sanoa, että kausi on ohi, mutta kausi on ohi. Ainakin pelillä, jota tänään näimme. Nyt kun tulin kotiin Hervantaan, voin kokislasista juomaani siemaillen kirjoitella ottelusta joitakin pieniä ajatuksia. Varoitus: Voit tulla pahalle tuulelle!
Okei, ennustin voittoa, mutta koko illan takaraivossa jyskytti pelko siitä, että Rölli-peikko siirtyi vieraskaukalosta Hakametsään. Ja tällä hetkellä tuo pitää paikkansa. Ja se ei oikein natsaa.
Maaleista sen verran, että TPS:n ensimmäiseen johtanut tilanne oli Ilveksen pakkien ansio, itse maali taas enemmän tai vähemmän Toivosen piikkiin. Vähän taisi mies olla unosilla, täysin napattavissa oli lätkä kyseisessä tilanteessa. Ipan maali taas oli kiva väläytys Matilta (kyllä, Suomen Matilta), jossa Salak sylkäisi aika herkullisen riparikiekon suoraan Uusiksen lapaan ja jäi itse pötkölleen jään pintaan. No mikäs siinä, kiekkoa sisään. Ottelun viimeistä en nähnyt kovinkaan hyvin, vitutti niin armottomasti.
Sitten muita hajahuomioita.
- Peli oli liikkeeltään 90% ajasta aivan naurettavaa. Kertakaikkiaan huonoimpia tällä vuosituhannella näkemiäni kiekkokarkeloita. Pelin taso oli - jos vain mahdollista - vielä huonompaa kuin Ilves - Tappara-ottelussa vajaa viikko takaperin. Aika paljon oli pitkiä kiekkoja ja munatonta surffailua. Taklailu oli sen sijaan melko pirteää oikeastaan koko ottelun, vähän hiipui päätöserään.
- Tuomarilinja haisi kuin härski silli. Selviä jäähyn paikkoja jäi puhaltamatta, kun taas joitakin pikkurikkeitä vihellettiin. Ilvekselle kyllä annettiin mahdollisuuksia rankaista, kuin myös Turun suuntaan, mutta hieman oudoista paikoista silloin tällöin. En ole varmaan ikinä hallissa kuullut noin montaa "Nuija!"-huutoa yhden pelin aikana. Selvä maali hylättiin. Omasta mielestäni selvä, yläkantista en tilannetta nähnyt, on siis mahdollista että olen väärässä. Jokatapauksessa tilanteessa hätiköitiin.
- Ilveksen YV oli todella syvältä sieltä. Miten voi saada kahden minuutin 5 vs 3-ylivoiman, kuin lahjan taivaasta, ja sitten sössiä sen totaalisesti? Sakke suihkuun, jos ei muutosta tapahdu!
- Toivonen oli perusvarma, ei mikään uskomaton, mutta ei ollut Hasek toisessakaan päässä. Allu oli siitä hauska veräjänvartija, että hapuili perustorjunnoissa, mutta tosipaikan tullen piti portit kiinni kuin tiiliseinä. No, korjataan Hannusta väitettä vähän. Ihan hyvin se otti kiekot rukkaseen. Vähän kiehahtaa minullakin.
- Rangaistuslaukauksia ei näköjään viime pelien huonosta rankkariannista huolimatta ole otettu harkkoihin reenattavaksi vieläkään. Geoffin isäkin laukoi toisella erätauolla paremmin kuin poikansa Salakia vastaan. Onnea vaan sinne uuden kännykän omistajalle! Ei paljon meikäläistä lohduta.
- Turun tuuri oli aikamoista. Sen, mitä Salak ei saanut kiinni, taisi saada "jumalan käsi" eli toisinsanoen rouva Fortuna. Hyvänä esimerkkinä muistaakseni päätöserän maalipaikka, jossa oli käytännössä tyhjä maali kun Allu lepäili jään pinnassa, mutta sitten Tepsin pelaajia kaatui hiivatinmoinen rypäle suoraan maalin eteen. Johonkin sinne ryppääseen se lätyskä sitten jäi, silloin oli lähellä. Ja tämä oli vain esimerkki.
- Jotain positiivistakin: Totesin Uusivirran todella pirteäksi veikoksi jo ennen maalia. Hyvin pääsi tilanteista kiinni ja taklasi hyvään sävyyn. Otti todella turhan jäähyn yhdessä vaiheessa (kiekko katsomoon), mutta siitä ei seuraamuksia, onneksi. Muuten miekkosen hyvä peli oltaisiinkin sitten voitu unohtaa.
Kyllä tämä oli jokatapauksessa juuri se painajaisten kierros - kaikki pahimmat kilpakumppanimme voittivat ottelun, mutta me ei. Nyt ei näytä hyvältä. Hämätään kohtaloa vähän ja huudetaan yhteen ääneen maailmalle, että Blues voittaa torstaina. Ehkä napsahtaa?
Kyllä tuli ankea fiilis. Mistä minä maksoinkaan?
