Kauden paras matsi Tapparalta kokonaisuudessaan. Nyt tuli niitä maalejakin kerralla vähän enemmän ja Malisella oli paikka naulata peli valmiiksi mutta siitä yli ja loppu meinasikin mennä tiukaksi.
Kyllä se ehkä hiljalleen alkaa avautua mitä Rautakorpi on hakemassa ja nythän peli toimi hyvin oikeastaan reilut kaksi erää, ei TPS:llä ollut oikein mitään järkeviä hyökkäystekoja, vaan Tappara vei pelin virtausta ihan sata-nolla. Avainasia on tempo ja se tarkoittaa siis sekä luistelutempoa, että pelinopeutta ja siinähän näkyi positiivisia signaaleja.
Se, että missä määrin tuollainen kuluttaa sitten matsien loppupuolelta jää tietenkin nähtäväksi mutta toisaalta se puolustuspeli hiottiin kyllä viime kaudella sellaiseeen kuosiin ettei pitäisi minään shokkina tulla.
Tuo pystysuunnan peli tietysti tekee sen mitä lopussakin nähtiin, eli jos vastustaja pääsee pelin päälle niin ongelmia on luvassa ja TPS oli lähellä tehdä sen kolmannenkin vielä. Voi kuitenkin sanoa, että onneksi eivät tehneet, kyllähän se selvästi huonompi joukkue oli.
Yksilöistä täytyy sanoa, että Philip McRae pelasi aika lupaavasti tässä pelissä. Vähän edelleen arveluttaa se luistelu ja varsinkin luistelukunto, mutta katsotaan nyt ajan kanssa. Se yksi vastataklaus näytti, että voimaa kropassa on, sen sijaan kaksinkamppailuihin kaipaisin kovempaa voittoprosenttia.
Palola oli taas yritteliäs, Erkinjuntilta loistava kassi (suoraviivaisesti maalille!) ja Juha Metsola tietysti mainio. Kaiken kaikkiaan voi sanoa, että ensimmäisen kerran tällä kaudella siellä alkoi olla oikein joukkue kentällä.
Kyllä minä silti sanon, että jos paras skenaario toteutuu niin fanit hykertelevät tällä kaudella, ainakin runkosarjassa, se mihin tämän tyyppinen peli lopulta riittää on sitten toisen keskustelun paikka.