Joku JYP-kannattajista jo mainitsikin Ramstedtista, itse olisin hyvinkin paljon samaa mieltä: ehdottomasti yksittäisistä pelaajista vaarallisimman oloinen pelaaja vastustajajoukkueessa. Mielestäni Blues hallitsi kahta ensimmäistä erää, ja pelasi hyvää kiekkoa. Ei sinänsä yllätä enää, että joukkue löytyy runkosarjan kakkospaikalta tällä hetkellä. Mielenkiintoisesti saivat JYPin keskialueen karvauksen auki heittämällä varsin riskejä poikkikentän syöttöjä omalta siniseltä hyökkäyssiniselle useamman kerran, joita JYP ei kyennyt katkaisemaan. Niistä tuli hyviä paikkoja useita, joskaan ei maaleja. Minä pidin kyllä Bluesin pelityylistä, mielestäni kovin joukkue, jota vastaan JYP on tällä kaudella pelannut.
JYP oli hiukan aneeminen kaksi ensimmäistä erää, ja Blues oli selvästi luisteluvoimaisempi nuo erät. Sen sijaan kolmannessa erässä nämä kääntyivät päälaelleen, ja JYP nosti karvaustaan sekä pelitempoa. Kuten Häppöläkin Urhon kommentaattorina totesi, oli hyvin kuvaavaa se, että JYPin tasoituksen jälkeen se ei lopettanut pelaamistaan eikä näyttänyt lainkaan tyytyväiseltä tasapelitilanteeseen. Mielestäni lopulta ansaittu voitto, lähinnä osoituksena siitä, kumpi lopulta pisteitä enemmän halusi - kolmannen erän esityksellään.
Sanottava on, että on tuo JYPa kyllä ihan käsittämätön joukkue. Ei siis siinä mielessä, että se olisi mitenkään ylivoimainen, vaan se vain kääntää näitä pelejä peräjälkeen voitoiksi. Tulee mieleen viime kevät, toivottavasti tämä nyt ei vain tule liian aikaisin ja peli myös kehittyisi kauden edetessä. Sillä peli ei edelleenkään kovin valmiilta näytä, ehjää 60-minuuttista täälläkin päässä haetaan, mutta jos näemmä 3 pojon voittoja näinkin saadaan - mikäs siinä.
Lisäksi: kuinkakohan monta peliä JYP on voittanut siten, että se ei ole tehnyt ensimmäistä maalia tai ei olisi ollut takaa-ajoasemassa?
No, kiitos JYP!