Selailin ketjua hiukkasen läpi, kun sain viimein oman tahtini tämän ketjun puitteisiin sopivaksi. Pakko nyt ensin ottaa kiinni tuohon ZayWestin sivutolkulla jatkuneeseen jankkaamiseen viherpiiperryksestä ja kodin leikkimisestä, notta se kai on ihmisluonnolle mitä ominaisin tapa pitää polla kasassa. Ei ihmiskunnan tapahtumista hirveän kovalla työllä tarvitse etsiä esimerkkejä siitä, miten katastrofien keskellä rutiinit ja pieni muistutus siitä, että elämä saattaa jatkuakin, pitää pään kasassa. Ja olisihan jostain viljelystä ihan käytännön hyötyäkin ruoan muodossa.
Mutta itse sarjasta sen verran, että ihan kepeää viihdettähän tuo on. Tykitin tässä syysloman kunniaksi neloskauden Netflixistä läpi ja ehdin tuohon Foxin eiliseen uusintaan mennessä hoitaa sen, notta nyt sitten uskaltaa ihan tämänkin ketjun avata. Tasaisesti tulee lievästi häiritseviä epäloogisuuksia ja helppoja juonikuvioita, mutta kyllä välillä ihan yllätyksiäkin, kuten Hershelin kuolema ja ehkä vielä kovempana paukkuna sen pikkulikan sekoaminen sekä sisarensa tappo. Se oli aika kylmä pätkä jaksoa kaikkinensa. Sitten taas esim. tämn tuoreimman jakson teurastuskohtaus alussa kliseisine keskeytyksineen ja varsinkin päähenkilöiden selviämisineen oli aika tylsästi toteutettu. Ei mulla sinänsä mitään verenhimoa ole hahmoja kohtaan, mutta vähän turhan ennalta-arvattavaa on se, että vanhoja hahmoja tippuu lopulta aika harvakseltaan ja uusia tulee mukaan, kun tarvitaan tappaa joku hyvis. Ei liene vaikea arvata, että esim. se katseenkestävä armeijamuija tipahtaa piakkoin. Mutta joo, kuten joku edellä totesikin, ei sarja lähtökohdiltaan olekaan mitään raskasta sarjaa, joten siihen nähden koukuttaa hyvin ja annan anteeksi nämä epäkohdat.
Kuvernööri oli kieltämättä liki Joffrey Lannisterin kaltainen mulkku, vaikka hänestäkin saatiin parin jakson aikana ihminen esiin. Tykkään kyllä siitä, että maltetaan syventää hiukan henkilökuvia, eikä vaan tapeta koko ajan kaikkia ja kaikkea silmittömästi.