Mainos

Terveys

  • 10 833
  • 56

peksa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Crystal Palace, Tappara ja HIFK
Paljon kiitoksia tsempistä, tosiaan onneksi glaukoomaan viittaavia vaurioita ei tarkemmissa kuvauksissa löydetty, joten näön suhteen ollaan siinä vielä melko turvassa. Onneksi ehdin armeijan käydä juuri ennen diagnoosin saamista, muuten olisi napsahtaneet todennäköisesti B-paperit. Ja tosiaan olen miettinyt monesti, mitä jos en olisi sinne optikolle silloin mennyt? Mitään oireita ei nimittäin ollut. Minun tapauksessa paineet olivat lääkärin mukaan niin korkeat, että näköhermon vaurioitumisen riski on yli 40-kertainen normaaliin verrattuna. Parhaassa tapauksessa voisin edelleen olla täysin tietämätön tästä välitöntä hoitoa vaativasta asiasta.

Tsempit... Jänniä asioita ihmiselle tapahtuu. Varmaan jotain epäilit näössä kun optiolle menit, no oli syy mikä tahansa niin hyvä että löyty vastaus.

Itse sain diabetesmerkin vahingossa kun lekuri sai päähänsä että katotaan mun sokeriarvot.
 

Pottakameli

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Itselläni on koko tämä vuosi mennyt ihan pilalle terveysvaivojen takia.

Lääkärissä on tullut rampattua, jotta jotenkin edes saisi selitystä näihin vaivoihin ja hommaa mahdollisesti eteenpäin.

Tuli myös huomattua, että lääkäristä riippuen he keskittyvät aina tiettyyn oireeseen ja sivuuttavat muut...siis oikeastikin vaan unohtavat ne samantien. Eikä tuotakaan oiretta tutkita kuin pintapuolisesti.

Ja sitten perus labrat päälle ja hyvää matkaa.
No kohta taas joutuu ääkärillä käymään.

Pari sellaista lääkäriä Olen tavannut, jotka paneutuvat työhönsä oikeasti ja vaikuttavat siltä, että yritystä tilanteen selvittämiseksi on.

Toinen oli sairaalan päivystyksessä ja toinen omassa terveyskeskuksessa.

En tiedä johtuuko monien lääkäreiden erikoisuus siitä, että ammatti on haluttu ja opiskelupaikka tiukemmassa, niin tuollaiset pökkelöt pääsee läpi ilman, että edes olisivat oikeasti kaikista soveltuvimpia ammattiinsa.
 

Jupe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
Tuli myös huomattua, että lääkäristä riippuen he keskittyvät aina tiettyyn oireeseen ja sivuuttavat muut...
Tämä on ongelma, eikä mene mun jakeluun. Todella pätevätkin erikoislääkärit pesevät kätensä kaikesta muusta kuin siitä omasta asiantuntija-alueesta, tavallaan ymmärrän tavallaan en. Ennen kuin tiedät varmaksi diagnoosiasi niin pitäisi mennä maan parhaalle yleislääkärille, missä ne piileskelee.
Itse olen löytänyt muutaman erikoislääkärin jotka vastaanottavat myös yleislääkäreinä, sieltä yleensä homma etenee hyvin.
 

-pasi-

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Tuli myös huomattua, että lääkäristä riippuen he keskittyvät aina tiettyyn oireeseen ja sivuuttavat muut...siis oikeastikin vaan unohtavat ne samantien. Eikä tuotakaan oiretta tutkita kuin pintapuolisesti.

Tähän tullut myös monesti törmättyä ja todella vaikea lyhyellä ajalla jos lääkäri keskittyy johonkin epäolennaiseen, varsinkin jos sattuu olemaan vaikka tätä pientä kielimuuria, sen muurinkaan ei tarvitse olla siis iso että ongelmat alkaa. Viimeksi juuri kun olin käynnyt yksityisellä ottamassa labroja niin sivutti ne kolesterooli arvot joiden takia tulin ja ihan epäolennaiseen tarttui sairaskertomuksesta, piti inttää varmaan 10 kertaa että edes katsoi niitä lopulta ja heti sanoi että ne oli ok kunnolla edes katsomatta, ei oikein luottamusta herätä, ne arvot siis oli :

kokonaiskolesteroli 5,0 mmol/l, (viite <5,0 mmol/l)
H,L-kolesteroli (fp-Kol-H,L) 0,9 mmol/l (viite >1,0 mmol/l)
L,L-kolesteroli (fp-Kol-L,L) 2,5 mmol/l (< 3,0 mmol/l)
Triglyseridit (fp-Trigly) 3,64 mmol/l (<1,7 mmol/l)
D vitamiini 43 nmol/l (<75nmol/l)

Se kun itse ei tiedä arvoista mitään ja sitten lääkäri sivuttaa täysin, ensin oma kaveri maalailee piruja seinille miten voi olla verisuonet tukossa ja saan kohta sydänkohtauksen ja sitten lääkäri katsoo pari sekunttia ja sanoo että arvot oli ok. Sitten pyytää sitä palaan aiheseen niin saa sentään puolenvuoden päähän tarkkailuajan. Vaikea sitten suhtautua tosissaan kun aina pitää itse kaikki yrittää googlettaa.
 

UnenNukkuja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aika moni, kunhan on turkulainen
Todella pätevätkin erikoislääkärit pesevät kätensä kaikesta muusta kuin siitä omasta asiantuntija-alueesta, tavallaan ymmärrän tavallaan en.

Tämä kyllä totta, näkyy meidänkin yliopistollisessa. Itseä hoitaa lääkäri, joka ottaisi kontolleen aika monta muutakin murhettani, mutta sitten se muu taho ei tykkääkään tuosta taktiikasta. Yksityisellä tässä huomasi hyödyn siinä, että maksaa palveluista enemmän. Erikoislääkäri lupasi ruokatauolla selvittää toisen erikoislääkärin kanssa ongelmaani ja tekstasi perään. Tällaisesta oppii sen, että laittaa myös kiitoksia noille tahoille.
 

Jupe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
Yksityisellä tässä huomasi hyödyn siinä, että maksaa palveluista enemmän. Erikoislääkäri lupasi ruokatauolla selvittää toisen erikoislääkärin kanssa ongelmaani ja tekstasi perään. Tällaisesta oppii sen, että laittaa myös kiitoksia noille tahoille.
Totta, itsellä paljon hyviä kokemuksia ykstyiseltä puolelta ja silloin kannattaa pitää siitä hoitosuhteesta kiinni.
Sanottakoon vaikka sellainen että olin yksityisen yleislääkärillä ja tutkittiin silmää, katseli sitä muutaman minuutin ja sitten soitti kollegan paikalle, tutkivat yhdessä sitä. Sen jälkeen passittivat erikoislääkärille joka olikin tehnyt jo väitöskirjoja aiheesta. Kyseinen erikoislääkärikin sitten vielä kommentoi että nämä kaksi lääkäriä hoitaa hommansa hyvin ja perusteellisesti, eikä heti delegoi asiaa eteenpäin taikka jätä puolitiehen. Veikkaan että moni kiireinen yleislääkäri olisi jättänyt asian kesken kun ei ollut helpoiten havaittavissa mun ongelma.
 

Vuokralainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerho! Arsenal
Kyllä terveys on kaikki kaikessa. Vituttaa taas aika rankasti, kun on taas omilla toimilla tullut aiheutettua itselle ongelmia.

Mä olen painonhallinta- ja depressioketjussa aiemmin kertonut tarinaani.
Vedetään tähän lyhyesti: vuonna 2017, kun täytin 50 vuotta, painoin yli 150kg ja olin ihan saatanan sairas. Olin jo luovuttanut, mutta jokin sai mut pistämään itseni kuntoon ja laihdutinkin vuodessa 50kg eli muutin elämäntapani täysin. Paino putosi alle sadan kilon hiukan myöhemmin. Sairaudet hävisivät myös.
Tässä vaan oon pikkuhiljaa lipsunut ja paino on nyt hiukan yli 110kg. Liikuntaa harrastan paljon, mutta alkoholi saapui taas mukaan kuvioihin. Mullahan menee myös syöminen täysin perseelleen sinä päivänä, kun otan olutta, kuten myös seuraavana päivänä.

Viime perjantaina iski uusi stoppi, kun iski kunnon rytmihäiriöt, mitkä jatkuvat edelleen. Noi todettiin eteisvärinäksi ja sähköllä ei voitu vielä korjata, koska oireita oli ollut jo parina edellisenäkin yönä. Nyt syön helvetin kalliita verenohennuslääkkeitä, jotta rytminsiirto voidaan tehdä joskus kolmen tai neljän viikon päästä.
Sinänsä toi eteisvärinä ei ole kauhean vaarallista, mutta mitään ei jaksa tehdä ja lisää se aivoinfarktin vaaraa, miksi noita verenohennuslääkkeitä pitää ainakin hetki syödä.
Eilen kävin kävelemässä lenkin, missä mulla yleensä menee muutaman minuutin päälle tunti ja nyt meni lähes kolme tuntia.

Tällä kertaa aion laittaa itseni lopullisesti kuntoon ja myöskin pysyn siinä, sillä on tää sairastaminen aivan perseestä.
 

eriatarka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Ilmaisia vinkkejä, miten voi edistää omaa terveyttään:

- älä tupakoi
- älä käytä runsaasti alkoholia
- vältä stressiä
- vältä ylipainoa
- nuku riittävästi
- harrasta liikuntaa
- syö terveellisesti (runsaasti kasviksia, kuituja, vältä liiallista suolaa, tyydyttynyttä rasvaa ja sokeria)
 

Jupe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
vältä stressiä
Tämä on vittumainen vaiva, toiset on herkempiä kuin toiset. Itsekin luullut etten stressaa mistään ,niin asiantuntijat sitten olivat toistamieltä ja oireet meni aika yksiin. Paljon pahaa saa stressi aikaiseksi vaikka kaikki muu tuosta listasta olisi kohdillaan.
 

eriatarka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Tämä on vittumainen vaiva, toiset on herkempiä kuin toiset. Itsekin luullut etten stressaa mistään ,niin asiantuntijat sitten olivat toistamieltä ja oireet meni aika yksiin. Paljon pahaa saa stressi aikaiseksi vaikka kaikki muu tuosta listasta olisi kohdillaan.

Stressitila on kova rasitus elimistölle. Isän vaimo kuoli alle 60-vuotiaana nojatuoliin, yksi varmasti ratkaiseva syy oli stressi. Toki oli kaikki muutkin mahdolliset riskitekijät: ylipaino, tupakoi, ei syönyt kovin terveellisesti eikä todellakaan harrastanut liikuntaa.

Edit. Itselläni on selvät keinot välttää/poistaa stressiä: lenkille tai salille nostamaan rautaa. Samaten perheen kanssa puuhastelu vie ajatukset muualle stressaavista asioista. Joitain vuosia sitten töissä oli stressaava viikko, pitkiä palavereja ym. Perjantaina olisi heti töiden jälkeen alkanut pikkujoulut. Vitut, ajattelin, lähdin kotiin, vaimon kanssa lätkämatsiin, pari tuoppia olutta, niin kylläpä teki terää.
 

Jupe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
Itselläni on selvät keinot välttää/poistaa stressiä: lenkille tai salille nostamaan rautaa. Samaten perheen kanssa puuhastelu vie ajatukset muualle stressaavista asioista. Joitain vuosia sitten töissä oli stressaava viikko, pitkiä palavereja ym. Perjantaina olisi heti töiden jälkeen alkanut pikkujoulut. Vitut, ajattelin, lähdin kotiin, vaimon kanssa lätkämatsiin, pari tuoppia olutta, niin kylläpä teki terää.
Olisikin näin helppoa. Ja jos tuo olisi ratkaisu niin me monet liikkujat jotka käydään lätkämatseissa oltaisiin täysin stressittömiä.

Mutta iso asia sekin että toimii sulle.
 
Syöpä, tuo vitsaus on nyt piinannut miestä vuoden. Yhtään positiivista uutista ei ole matkanvarrella tullut. Tauti jatkaa eteenpäin ja on vallannut maksan ja keuhkot. Loppu häämöttää mutta johonkin on aina uskottava. Uusi lääke kokeilussa ja toivo ohuen ohuena siinä. Näillä näkymin syksyllä ollaan jo niin heikoilla että saapa nähdä vieläkö kauden avauksen näkisi, koko kausi on utopiaa. Näillä mennään, monen kanssa on täälläkin tullut kinasteltua ja suurinpana syyllisenä inttohalukas luonteeni. Kaikille hyvää/parempaa kesää ja syksyä.
 
Viimeksi muokattu:
K

Kiekkokatsoja

Syöpä, tuo vitsaus on nyt piinannut miestä vuoden. Yhtään positiivista uutista ei ole ullut. Tauti jatkaa eteenpäin ja on vallannut maksan ja keuhkot. Loppu häämöttää mutta johonkin on aina uskottava. Uusi lääke kokeilussa ja toivo ohuen ohuena siinä. Näillä näkymin syksyllä ollaan jo niin heikoilla että saapa nähdä vieläkö kauden avauksen näkisi, koko kausi on utopiaa. Näillä mennään, monen kanssa on täälläkin tullut kinasteltua ja suurinpana syyllisenä inttohalukas luonteeni. Kaikille hyvää/parempaa kesää ja syksyä.
Olen pahoillani, että tilanne näin. En oikein tiedä, mitä nyt sanoa..
Mutta teehän ainakin kaikkea sitä, mitä ikinä haluat/voit.
Ja kiva jos kävisit täällä joskus "moikkaamassa".
Tsemppiä!
 

Pottakameli

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Tää seuraava juttu on perseestä, ihan kirjaimellisesti.
No aluksi.. kyllä me ihmiset ollaan tyhmiä. Pidetään yllä perusasioita oletuksella, että niissä ikäänkuin ei voisi olla ongelmaa, ja valitetaan turhista pikkuasioista. Niinkuu terveyttä pidetään vakio ok toimintana.
No se juttu. Mulla kävi niin, että n. 3kuukautta ei tullut kiinteää ulostetta, joo siis kakkaa hanurista. Usein ei tullut mitään, vaikka tuntui vessahädältä. Kipujahan siinä oli mahassa usein. Tai sitten lääkkeillä ja vahvoilla ruoka/juomajutuilla sai välillä tulemaan vesiruikulia.
Mut nyt oon onnellinen. Tänään ensimmäistä kertaa kiinteää tyhjennystä oli. Lääkärin kanssa neuvoteltiin jo tähystyksestä, ja että on epäily, että mahaan voi olla kasvanut (kasvainko?) jotain tukkeeksi.
Joku voi siis olla iloinen, myös wessakäynnistään.

Joo, allekirjoittanut yrittää vakavistakin jutuista joskus vääntää edes vähän huumoria. Siis omista asioistani pääasiassa.
No muutakin terveysvaivaa on, mutta tässä yksi. Näillä mennään, sanoisi valmentajakin.

Itse havahduin siihen ettei vatsani ole toiminut normaalisti vuosiin. Katsoessani lasteni jäätäviä pökäleitä se tosiaan avautui.
Lisäksi viimeinen puolivuotta vatsakipua on ollut aika usein ja paska voi olla mitä vaan paitsi tuollaista normaalia pötköä.
Yleensä pienempää hyvin pehmeää pökälettä, pehmeä pieni pökäle jossa jatkeena kirkasta limaa tai sitten sellaista puuroa ja ajoittain ihan ripuliakin. Ummetusta ei ole ollut, vaan vatsa toimii yleensä seuraavana aamuna tai siten yksi päivä välissä ettei toimi.

No miksen ole sitten asiaa huomannut aiemin? Olen ollut noin 10 vuotta innokas chilien ja chilikastikkeiden harrastaja. Pehmeä paska on mennyt aina "chiliripulin" piikkiin. No nyt kun olen ollut puolivuotta syömättä chiliä, niin paska on ihan samaa muhjua kuin ennenkin, mutta mahaan sattuu lisäksi.


Kävin lääkärissä ja tämä teki perus tutkimukset eli tunnusteli vatsan päältä ja tutki peräsuolen käsikopelolla. Seuraavaksi verikokeet ja sitten mahdollisesti tähystystä. Siskoillani on keliakia, mutta itse en ole asiaa aiemin pohtinut.
Toivottavasti joku ratkaisu löytyisi tähänkin asiaan...
 
Itse havahduin siihen ettei vatsani ole toiminut normaalisti vuosiin. Katsoessani lasteni jäätäviä pökäleitä se tosiaan avautui.
Lisäksi viimeinen puolivuotta vatsakipua on ollut aika usein ja paska voi olla mitä vaan paitsi tuollaista normaalia pötköä.
Yleensä pienempää hyvin pehmeää pökälettä, pehmeä pieni pökäle jossa jatkeena kirkasta limaa tai sitten sellaista puuroa ja ajoittain ihan ripuliakin. Ummetusta ei ole ollut, vaan vatsa toimii yleensä seuraavana aamuna tai siten yksi päivä välissä ettei toimi.

No miksen ole sitten asiaa huomannut aiemin? Olen ollut noin 10 vuotta innokas chilien ja chilikastikkeiden harrastaja. Pehmeä paska on mennyt aina "chiliripulin" piikkiin. No nyt kun olen ollut puolivuotta syömättä chiliä, niin paska on ihan samaa muhjua kuin ennenkin, mutta mahaan sattuu lisäksi.


Kävin lääkärissä ja tämä teki perus tutkimukset eli tunnusteli vatsan päältä ja tutki peräsuolen käsikopelolla. Seuraavaksi verikokeet ja sitten mahdollisesti tähystystä. Siskoillani on keliakia, mutta itse en ole asiaa aiemin pohtinut.
Toivottavasti joku ratkaisu löytyisi tähänkin asiaan...
Tähystykseen mahdollisimman pian ja jos ulosteessa verta niin sitäkin nopeammin. Itsellä syöpää tutkittiin peräpukamina kunnes tähystyksessä totuus selvisi muutamassa minuutissa. Olkaa tarkkana ja vaatikaa, ihan kaikki kenellä noita oireita ilmenee.
 

UnenNukkuja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aika moni, kunhan on turkulainen
Hiljaisuuteni palstalla.

Niin.

Aivoni vei minut kesällä sairaalaan, sairaalaan ja vähän kuntoutukseen. No, tässä olen. Ajatukseni onneksi rullaa vanhaan tapaan.
 

Jupe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
Hiljaisuuteni palstalla.

Niin.

Aivoni vei minut kesällä sairaalaan, sairaalaan ja vähän kuntoutukseen. No, tässä olen. Ajatukseni onneksi rullaa vanhaan tapaan.
Et liittynyt Kadonneisiin, hyvä niin ja kadonneethan voi olla eri tavalla kadonneita tai mielenkiinto vain lopahtanut Jatkoaikaan syystä tai toisesta.

Ei tänne paljoa sairauksista kirjoitella, itselläkin muutama perussairaus sekä vamma jotka vaativat erikoislääkärikontrollia parin kk välein. Pysyneet hallinnassa.

Tsemiä kaikille terveytensä kanssa kamppaileville, elämää on Jatkoajan ulkopuolellakin, liikkukaa ja nauttikaa elämästä.
 

UnenNukkuja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aika moni, kunhan on turkulainen
Et liittynyt Kadonneisiin, hyvä niin ja kadonneethan voi olla eri tavalla kadonneita tai mielenkiinto vain lopahtanut Jatkoaikaan syystä tai toisesta.

Ei tänne paljoa sairauksista kirjoitella, itselläkin muutama perussairaus sekä vamma jotka vaativat erikoislääkärikontrollia parin kk välein. Pysyneet hallinnassa.

Tsemiä kaikille terveytensä kanssa kamppaileville, elämää on Jatkoajan ulkopuolellakin, liikkukaa ja nauttikaa elämästä.

Itselläkin perussairautena tosiaan epilepsia, joka toki määritellään hyvin hankalaksi, mutta tuon kanssa olen varsin sinut. Tämä toinen vaiva vei minut varsin huonoihin väleihin sairaalani kanssa, mutta löysin onneksi hienon kuntoutustahon.

Itsekin väitän, että moni, joka terveyden kanssa kamppailee osaa ajatella elämän perusasioita paljon laajemmin kuin terveet puhtaat pulmuset.
 
K

Kiekkokatsoja

Terveys on jo mennyt. Yhdeksää lääkettä menee.
Tästäpä olikin aikaisemmin mielessä, että laittaisin tänne kysymyksen. Eli kysymys kaikille:
Montaako reseptilääkettä käytät päivittäin?
Ja montaako reseptilääkettä lääkettä tarvittaessa?
 

UnenNukkuja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aika moni, kunhan on turkulainen
Eli kysymys kaikille:
Montaako reseptilääkettä käytät päivittäin?
Ja montaako reseptilääkettä lääkettä tarvittaessa?

Päivittäin menee kolmea. Yksi noista kahdessa kahdella eri vahvuudella, eli tavallaan neljää. Onneksi noista täydet korvaukset, halpoja apteekkireissuja.

Tarvittaessa taitaa olla lähinnä pari tujumpaa särkylääkettä, jotka nekin unohtuu usein kaappiin vuodeksi.
 
K

Kiekkokatsoja

Päivittäin menee kolmea. Yksi noista kahdessa kahdella eri vahvuudella, eli tavallaan neljää. Onneksi noista täydet korvaukset, halpoja apteekkireissuja.

Tarvittaessa taitaa olla lähinnä pari tujumpaa särkylääkettä, jotka nekin unohtuu usein kaappiin vuodeksi.
Okei.
Mulla puolestaan on lääkkeiden määrä kasvanut, viimeisen vuoden aikana.
Päivittäin 5, tarvittaessa 6.
 

UnenNukkuja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aika moni, kunhan on turkulainen
Okei.
Mulla puolestaan on lääkkeiden määrä kasvanut, viimeisen vuoden aikana.
Päivittäin 5, tarvittaessa 6.

Joo olen ehkä hieman onnekas, että lähinnä epilepsiani tarvitsee tuota lääkitystä. Tämän kesän ongelma vaatii kirurgista operaatiota, mikään lääke ei tuohon tehoa.
 

Steril

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kivikovat liiganousijat
Tämä ei liity suoranaisesti koronaan, mutta ketjun aiheeseen eli terveyteen kyllä.

Viime syksystä alkaen olen elänyt glaukoomadiagnoosin kanssa. Ei sinänsä mikään henkeä uhkaava sairaus, mutta näköä uhkaava kyllä. Löytyi sattumalta, kun menin sovittamaan optikolle piilolinssejä, likinäköinen kun olen. Silmänpaineet huiteli neljässäkympissä, kun normaalin yläraja on kahdenkympin paikkeilla. Siitä sitten pikapikaa lähete silmälääkärille, josta tämä lääkäri- ja lääkitysrumba alkoi ja jatkuu edelleen, mahdollisesti koko loppuelämän ajan.

Selvennykseksi en verran, että glaukoomahan on todella harvinainen sairaus nuorilla. Itse olin juuri täyttänyt 20, kun sain diagnoosin. Monille samanikäisille koko sana ei edes kerro mitään. Vittumaisen glaukoomasta tekee se, että se reagoi hoitoihin usein melko hyvin, mutta ei aina. Oli aika pysäyttävää tajuta, että sokeutuminen uhkaa mahdollisesti suht nuorella iällä. Näköaistia kuitenkin pitää itse kaikkein arvokkaimpina. Tosin onneksi suurempaa vauriota ei ainakaan vielä omalla kohdallani ole havaittu ja toistaiseksi silmätipat ovat riittäneet pitämään paineet normaalin ylärajoilla.

Terveydestä ylipäätään, kyllä oma suhtautuminen on tässä viimeisen puolen vuoden aikana muuttunut jo ennen koronaepidemiaakin. Ja kliseisesti kyllä sitä osaa arvostaa enemmän tämmöisen jälkeen, eikä todellakaan pidä itsestäänselvyytenä.
Tälllaista kirjoittelin viime keväänä. Tilanne on nyt päässyt sellaiseksi, että tämänpäiväisessä kontrollikäynnissä silmänpaineet olivat taas nousseet neljäänkymppiin saakka, vaikka olen käyttänyt tippoja aamuin illoin. Veti melko sanattomaksi. Lääkkeistä on siis kadonnut teho aivan täysin jostain kumman syystä.

No, nyt otetaan uudet tipat mukaan tehostamaan lääkitystä ja katsotaan lähtevätkö paineet laskuun. Jos eivät lähde niin ruvetaan laseroimaan. Glaukooman syy on selvillä, värikalvosta irtoaa runsaasti pigmenttiä joka tukkii silmänesteiden ulosmenokanavat. Harvinainen muoto ainakin Suomen mittakaavassa. Silmät vain eivät kestä tällaisia paineita kauhean kauaa. Tuli vain sellainen vittumainen deja vú viime vuodesta, taas ollaan samassa pisteessä. Vielä onneksi on kuitenkin näkö tallella.
 
K

Kiekkokatsoja

Jaahas, ovat (ilmeisesti) laittamassa osatyökyvyttömyys eläkkeelle. Toisaalta olisipa kesällä enemmän aikaa ajaa moottoripyörällä, ja muina aikoina matkustella. Jos olisi rahaa.
Näillä mennään.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös