Viime aikoina nuoret tehneet esiinmarssia vanhaan hyvään tyyliin. Ikävuosina 1989-1994 syntyneet melkolailla menetettyjä tapauksia muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, jotta näistä enää moninkertaisia GS-voittajia kasvaisi, mutta on väärin vielä ainakaan dissata 1990-luvun jälkimmäisellä puoliskolla syntyneitä. Heillä vielä kaikki saumat laittaa kovat pippalot käyntiin. Zverev on 20v-kaudella toistaiseksi ollut melkolailla yhtä hyvä kuin samassa iässä kymmenen vuotta sitten olivat Djokovic ja Murray. Saman ikäluokan vielä 19v Venäjän Andrey Rublev voitti juuri ATP-tittelin ja vertautuu puolestaan tilastollisesti toistaiseksi 1988 syntyneisiin Ciliciin ja Del Potroon, joista kummastakin kasvoi US Openin voittaja. 1996 syntyneetkin ovat vielä varsin nuorta porukkaa.
2000 ikäluokasta kasvamassa hurja. Nyt jo kaksi ATP-challengerin turnausvoittaja. Vielä 16v Felix Auger-Aliassime ja 17v täyttänyt Espanjan Nicola Kuhn nyt jo ATP200+ sijoilla ja tänään Hampurin ATP500 kisassa esiintyvä Saksan vielä 16v Rudolf Molleker, joka karsi turnaukseen sisään kovilla voitoilla.
1998-1999 ikäluokissakin on mielenkiintoisia nimiä, Tiafoe, Tsitsipas, Shapovalov muun muassa.
Kokonaiskuva nuorten pelaajien suhteen on varsin erinlainen nykypäivänä kuin esim. 5-8 vuotta sitten, kun 1990-1994 syntyneet olivat U21 iässä. Joten toivoa on uusista legendoista.
Melko valjuksi jäi aikoinaan myös syntymävuodet 1973-1979. Saman vuosikymmenen alkuvuosina syntyneissä oli lukuisia isoja legendoja, mutta 70-luvun puolivälin tietämillä ja sen jälkeen syntyneistä ei tullut Kuertenin kolmen Ranskan avointen voittoa suurempaa legendaa ja toinen merkittävä nimi samalta ajanjaksolta Yevgeny Kafelnikov, kaksi GS-voittoa + olympiakultaa. 1990-luvun alkupuolella syntyneet uhkaavat jäädä vieläkin valjummaksi kuin 1970-luvun jälkipuolisko, mutta saapa nähdä, kyllä 1993 Thiem vielä kerkiää kolmesti RG:n voittamaan, ellei Zverev ja kumppanit Rafan ohella sitä estä.
1980-luvulla syntyneet laittaneet riman ennätyskorkealle tuleville sukupolville, mutta kun laskee tilastollisesti, että samaan aikaan markkinoilla on pelaajia keskimääräisesti noin 15:sta ikäluokasta ja esim. kymmenen vuoden aikana on jaossa aina ne 40 GS-titteliä. Sula mahdottomuus, etteikö saataisi tulevaisuudessa Murrayta kovempia legendoja, sillä tuollainen 4-6 GS-tittelin pelaaja tulee väistämättä silloin kun ei ole muita kovempia nimiä esteenä.
Jos joku 1997-2000 syntynyt voittaa esim. 22-32 vuotiaana joka neljännen tarjolla olevan GS-tittelin, keskimääräisesti yhden per vuosi, niin plakkarissa 10 GS-voittoa ja esteenä tuolle tuskin on yksikään nelikosta Federer, Nadal, Djokovic, Murray.
Povaan siis jollekin 1997-2000 syntyneelle väistämättä ainakin 10 GS-voittoa. Se olisikin hurja asetelma, jos saataisiin yksi multitalentti ja ei muita varteenotettavia kilpailijoita, niin silloin olisi mahdollista naistenniksen S.Williamsin kaltainen GS-voittomäärä, vaikka kovasti monet rummuttaa, ettei Federerin tittelimääriä pystytä jatkossa lyömään.
Epätodennäköisempää se on, että tulevaisuudessa kymmenen vuoden ajanjaksolla 40 turnausvoittoa jakaantuisivat yli 20:lle eri pelaajalle.
Montako GS-voittajaa on 1980-luvulla syntyneissä?
1988 Del Potro, Cilic
1987 Djokovic, Murray
1986 Nadal
1985 Wawrinka
1982 Roddick
1981 Federer, Hewitt
1980 Safin, Ferrero
11kpl. Jos tulevaisuuden mestarit voittavat vain puolet nykylegendojen tittelimääristä, niin silloin toki mahdollista saada joltain kymmenen vuoden syntymäajanjaksolta peräti 20 eri GS-voittajanimeä.
