Nyt täällä ei oikein ymmärretä asian merkittävyyttä. Kaikkitietävät levy-yhtiöt ja heidän edustajansa ovat toitottaneet meille vuosia, että kukaan ei maksa, jos saa ilmaseksikin. Taitaapa olla niin, että tähänkin ketjuun on jaettu samaa viisautta. Nyt näillä tietäjillä onkin oiva tilaisuus tulla selittämään, miksi sitten lähes 40% käyttäjistä maksoi keskimäärin 6 dollaria tuotteesta, jonka olisi saanut täysin ilmaiseksi?
Toinen merkittävä huomio löytyi varjon mainitsemasta hesarin artikkelista, mutta se on jostain syystä nyt editoitu pois. Meni näin: "Erään johtajan mukaan moni ei olisi koskaan päätynyt ostamaan levyä, vaikka he kävivätkin nappaamassa sen netistä ilmaiseksi."
Siis hetkinen! Eikös se tähän asti ole ollut niin, että jokainen ilmaiseksi ladattu tekele on suoraan levymyynnistä pois? Ja nyt sitten saammekin kuulla eräältä kaikkitietävältä johtajalta, että kaikki ei olekaan myynnistä pois. Tämähän on suorastaan hämmentävää. Veikkaanpa, että kun seuraavan kerran ilmaislatailua puidaan oikeudessa, silloin taas latailu onkin kiltisti myynnistä pois.
Sitten vielä yksi hauska yksityiskohta. Nyt hesarin jutun otsikko on muutettu muotoon "Radiohead nettosi verkossa julkaistulla levyllä". Hesari taisi tajuta vasta ihmisten kommenteista, mistä tässä oikeasti oli kyse.
Olisi mukava tietää, millaisia määriä levyn olisi pitänyt myydä perinteisellä tavalla levy-yhtiön kanssa tehdyllä sopimuksella, jotta Radiohead olisi netonnut yhtä paljon kuin tällä kampanjallaan. Luultavasti moninkertaisesti.
Kyllähän tässä täytyy tietysti ottaa huomioon, että Radiohead on jo tunnettu bändi, jolle levy-yhtiö on aikoinaan tehnyt promootiotyötä. Eivät tuntemattomat bändit taida vastaavalla tempauksella juurikaan netota. Silti tässä on kyse merkittävästä asiasta, sillä levy-yhtiöiden sijaan artistit voivat palkata promoottereikseen esim. mainostoimistoja ja kilpailuttaa niitä. Miksi suostua levy-yhtiön asettamiin ehtoihin?
