Tavoitteena nousu Liigaan

  • 192 559
  • 1 714

The Nikkari

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo, BJR, Keijo Kaarisade
Nimenomaan pitää joka kevät kertoa missä mennään. Koronat yms. muuttaa pelikenttää ja kaikilla pitää olla tavoite kirkkaana tulevalle kaudelle.
Olen tästä ehkä kuitenkin samaa mieltä. Kevät on vaan aika aikainen siinäkin mielessä, että tulevan kauden myynti pitää saada liikkeelle, nähdä päättyneen kauden tulos jne.

Tavoite on laitettu ja on ihan normaali käytäntö, että edistymistä mitataan ja analysoidaan. Järkevä päivitysajankohta on mielestäni loppukesä/syksy. Päivityksen voi sitten osittain julkaista, jotta saadaan pöhinää pönttöön. Nythän toki julkisesti on kerrottu vain, että tavoitteena on liigakelpoisuus sen tarkemmin määrittelemättä tai erittelemättä sitä, miten kelpoisuutta mitataan. Tämä tarkoittaa sitä, että julkitulo voi olla tuskasuttavan ympäripyöreä tyyliin, "olemme aikataulussa tietyiltä osin ja koronan vuoksi jäljessä toisista tavoitteista". Tämä ei tällaiselle rivikatsojalle hirveästi tilannetta avaa.

Mestiksen katosta sen verran, että ihan vielä en lähtisi siitä huolestumaan. Vielä ei olla kovin lähellä sitä. Kukaan ei oleta, että Mestistä operoidaan Liigabudjetilla. Ennemmin pitäisi saada käsitys kuinka nykyinen kassavirta skaalautuu Liigaan. Se, että Jokerit mahdollisesti vie "meidän paikan", ei sekään ole ongelma. Siellä on mennyt seuroja nurin ja tulee menemään jatkossakin. Laajennuksia on tehty ja niin poispäin. Paikka kyllä aukeaa, jos vaan ollaan valmiita ottamaan vastaan. Tärkein tieto Jokerien mahdollisen Liigapaikan jälkeen on se, että nousumahdollisuus on edelleen olemassa. Tämän tiedon pitää olla julkinen.

Tarkennuksena vielä. Liigakelpoisuus oli tavoite kolmessa vuodessa. Nyt aikaa on kaksi vuotta. Kelpoisuus ei tarkoita paikkaa, joten eiköhän toimistollakin ole varauduttu siihen, että ekalla soitolla ei olla sisällä.
 

starcat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
SM-liiga ei liity ymmärtääkseni mitenkään Suomen Jääkiekkoliittoon, ja on täysin Liigassa pelaavien joukkueiden oma puuhastelukerho. Eli Liiga päättänee itse, kenet kelpuuttaa mukaan hiekkalaatikolleen.

1. SM-Liiga on olemassa sopimuksella joka on tehty Jääkiekkoliiton ja SM-Liigan välillä.
2. SM-Liigan joukkueet ovat Jääkiekkoliiton alaisia jäsenseuroja. Näin siksi että
3. Kansainvälisessä jääkiekkoliitosa voi olla vain yksi jäsen kustakin jäsenmaasta. Suomen tapauksessa siis Jääkiekkoliitto.

Toisin sanoen SM-Liiga tarvitsee aina päätöksilleen varsinkin liigalaajennukselle myös Jääkiekkoliiton siunauksen asia pitää siis sopia liigan ja liiton kesken. Tuskinpa siitä suurta draamaa saadaan kylläkään aikaiseksi.

Jos SM-Liigan seurat eivät olisi Jääkiekkoliiton jäsenseuroja eivätkä siten olisi IIFH:n alaisia. Ei SM-Liigan pelaajat voisi mm osallistua tuleviin koti MM kisoihin.

Että näin.
 

Canis Lupus

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kajaanin Hokki, LuPo
Toisin sanoen mietin että onko nykyisessä Mestiksessä pelaamalla mahdollista lainkaan saavuttaa liigakelpoisuutta? Ero näiden sarjojen välillä on kasvanut hyvin suureksi.
Jos vastakkain laitetaan normaalirosterinen liigajoukkue ja Mestis-joukkue, ei ole Mestis-seuralla mitään palaa. Jos laitetaan vastakkain viimeisen runkosarjapelin rosterinen SaiPa ja mikä tahansa välieriä pelaava Mestis-joukkue, ollaan aivan samalla pallokentällä jo.

Suljettu liiga mahdollistaa tämän. Liigaan ei nousta pelaamalla. Taustaorganisaation ja hallin toimivuus ovat ainoat asiat, mihin todellisuudessa tarvitsee ja kannattaa panostaa.
 

Potku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet, Kivikova
Itse en ole enään varma kannattaako Liigaan kenenkään hakeutua.

Ja vaihtoehtoinen ehdotuksesi olisi mikä?

Mestis on osoittautunut äärimmäisen viihdyttäväksi sarjaksi.

Mestiksen viihdyttävyyttä - tai sen slogania - on haastava kiistää. Mestis kuitenkin on kakkostason urheilua. Eli parhaat ja taitavimmat urheilijat ovat muualla. Tai siis monessa muussa paikassa (Liiga, ulkomaat). Isossa kuvassa Mestis varmasti toimii viihdyttävänä tuotteena monella pienemmällä paikkakunnalla. Siellä se on oikeasti Juttu. Matsiin mennään viihtymään. Espoossa homma on hankalampi, kun ihmiset voivat mennä viihtymään Sellosaliin, Kulttuurikeskukseen tai Helsinkiin käytännössä päivittäin. Siellä on lähes päivittäin kuluttajalle tarjolla maan huippuartisti tai huippu-urheilun urheilutapahtuma. Pienimmillä Mestispaikkakunnilla näitä kilpailevia viihdetilaisuuksia saattaa olla muutama ilta puolessa vuodessa. Mestistapahtuma on tällöin alueella merkittävä tapahtuma.

Vaikka Espoo jäisi ikuiseksi Mestis-joukkueeksi, niin varmasti muutamia satoja katsojia halliin löytää. Heitä kiinnostaa kiekko tai espoolainen kiekko. Syitä halliin tulemiselle voi olla muitakin, mutta massoittain Espoossa pelattava Mestiskiekko ei tule saavuttamaan suuria yleisökeskiarvoja. Pk-seudulla ihmisten vapaa-ajasta kilpailee todella monia tapahtumia, mutta myös monipuolisia harrastuksia. Vaikea uskoa, että pelkkä mestistasoinen jääkiekko saisi tuhansittain espoolaisia jäähalliin. Voin toki olla väärässäkin.

Kiinnostavan ja viihdyttävän Mestisjoukkueen kokoamista ei myöskään helpota se, että Liigan joukkuemäärä kasvaa. Käytännössä mitä enemmän joukkueita on liigassa, sitä enemmän huonompia pelaajia pääsee myös liigaa pelaamaan. Kun liigassa oli vähemmän joukkueita, Mestispelaajien parhaimmisto kärkkyi liigapaikkaa. Nyt kun joukkueita liigassa on enemmän, nämä tämäntasoiset pelaajat saavat suoraa liigapaikan. Tällä hetkellä osa pelaajista suuntaa Mestiksen sijasta ulkomaiden divareihinkin. Mestikseen tasokkaan ja kiinnostavan joukkueen kokoaminen ei ole helppoa, sillä (Mestikseen) hyviä pelaajia vedetään tällä hetkellä moniin suuntiin.
 
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Rahan puute lienee tosiaan tällä hetkellä se suurin este nousulle, mutta en muutenkaan näe että tämän kanssa pitäisi kiirehtiä vielä. Tämä on tietysti ihan henk. koht. mielipide, mutta mielestäni seuran pitäisi olla nousuhetkellä siinä tilanteessa että Mestis alkaa käydä liian pieneksi. Eli toisinsanoen organisaation, pelillisen menestyksen ja yleisömäärien perusteella K-Espoon pitäisi olla sarjan kärkijoukkue tai vähintään ihan kärjen tuntumassa.
Olen vieläkin katkera siitä, yettä yksi maan suurimmista toimijoista (Nokia) lähti tukemaan tamperelaista kiekkoilua kotokaupunkinsa sijaan.

*Viestin ulkoasun viilailua
 
Viimeksi muokattu:

Physical Edge

Jäsen
Suosikkijoukkue
Espoo
Asia on juuri näin. Oma juniorituotanto on laajaa ja pärjää hienosti omissa SM-sarjoissaan, mutta terävin kärki lähtee poikkeuksetta vuosittain liigaseuroihin C, B tai viimeistään A -ikäisenä tai opiskelu-uralle Jenkkeihin. Ja tämä terävin kärki on se, josta voisi olla apua nopeammalla tähtäimellä Liigaan. Mutta niin kauan kuin ei ole liigajoukkuetta, ei ole myöskään liigauran kynnyksellä olevia omia junioreita.
Tämä on olennainen pointti, ja yksi keskeinen ero siihen Kiekko-Espoon ensimmäiseen nousuun.
 

boerje

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo, Tampereen Ilves
Olen vieläkin katkera siitä, yettä yksi maan suurimmista toimijoista (Nokia) lähti tukemaan tamperelaista kiekkoilua kotokaupunkinsa sijaan.

*Viestin ulkoasun viilailua
Nokia Aktiebolag perustettiin muutama vuosi sitten (1865) Tampereen Tammerkoskelle, eli ehkä firma vain päätti palata takaisin kotiin?
 
Viimeksi muokattu:

Blågula

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo, Blues, Kiekko-Espoo
Hyviä pohdintoja yllä. Itselläni suurin pessimismin aihe on, että Mestiksen katto voi tulla vastaan ikävän matalalla. Katolla tarkoitan sitä, minkä verran Mestispeleihin on mahdollista saada maksavaa yleisöä tai seuralle sponsoreita. Toisin sanoen mietin että onko nykyisessä Mestiksessä pelaamalla mahdollista lainkaan saavuttaa liigakelpoisuutta? Ero näiden sarjojen välillä on kasvanut hyvin suureksi.
Juuri näin. Mestiksen katto tulee vastaan nopeasti ja ikävän matalalla, kuten totesit. Ja kun se katto on saavutettu, alkaa todennäköisesti taantuminen. Jos K-Espoo pelaa mestiksessä yhä edelleen vaikkapa kymmenen vuoden kuluttua liigan ollessa yhä suljettu, tarkoittaa se sitä, että seura on taantunut K-Vantaan kaltaiseksi toimijaksi, joka on jollain tasolla farmiseura ilman toivoa paremmasta. Sellaiselle seuralle ei myöskään rakenneta mitään uutta fanipohjaa tai vastaavaa, vaan palataan käytännössä 80-luvun tilanteeseen, jossa espoolaiset pikkujannut valitsevat IFK:n ja Jokerien välillä.

K-Espoo pelasi Suomi-sarjan läpi kahdessa vuodessa. Tarkoittaen, että sen jälkeen siinä sarjassa ei enää ollut uutta saavutettavaa, eikä juurikaan mahdollista rakentaa enää vankempia pohjia. Mestis on tasokkaampi sarja, joten aikajänne on siksi hiukan pidempi, mutta kaikki harhat jostain vuosikausien "pohjien" rakentamisesta voidaan kyllä unohtaa, sillä rakennusympäristö on yksinkertaisesti niin heikko.

Jos tavoitteena kerran on liigapaikka, niin sinne pitää pyrkiä mahdollisimman pian. Nyt kun Jokerit on menossa kabinetteihin pesemään selkiä, niin kyllä K-Espoon kannattaa muistutella olemassaolostaan ja tahdostaan.
 

Steril

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kivikovat liiganousijat
Juuri näin. Mestiksen katto tulee vastaan nopeasti ja ikävän matalalla, kuten totesit. Ja kun se katto on saavutettu, alkaa todennäköisesti taantuminen. Jos K-Espoo pelaa mestiksessä yhä edelleen vaikkapa kymmenen vuoden kuluttua liigan ollessa yhä suljettu, tarkoittaa se sitä, että seura on taantunut K-Vantaan kaltaiseksi toimijaksi, joka on jollain tasolla farmiseura ilman toivoa paremmasta. Sellaiselle seuralle ei myöskään rakenneta mitään uutta fanipohjaa tai vastaavaa, vaan palataan käytännössä 80-luvun tilanteeseen, jossa espoolaiset pikkujannut valitsevat IFK:n ja Jokerien välillä.

K-Espoo pelasi Suomi-sarjan läpi kahdessa vuodessa. Tarkoittaen, että sen jälkeen siinä sarjassa ei enää ollut uutta saavutettavaa, eikä juurikaan mahdollista rakentaa enää vankempia pohjia. Mestis on tasokkaampi sarja, joten aikajänne on siksi hiukan pidempi, mutta kaikki harhat jostain vuosikausien "pohjien" rakentamisesta voidaan kyllä unohtaa, sillä rakennusympäristö on yksinkertaisesti niin heikko.

Jos tavoitteena kerran on liigapaikka, niin sinne pitää pyrkiä mahdollisimman pian. Nyt kun Jokerit on menossa kabinetteihin pesemään selkiä, niin kyllä K-Espoon kannattaa muistutella olemassaolostaan ja tahdostaan.
Tämä on tullut mieleen täälläkin. Kiire ei vielä ole, mutta ennen pitkää tietynlainen näivettyminen on uhkana jos edistysaskelia ei oteta eteenpäin. Kuten todettu, niin Espoo ei ole kuitenkaan (sijainniltaan tai kulttuuriltaan) mikään Rovaniemi tai Kajaani jossa Mestis on paikallisella tasolla jotenkin erityisen merkittävä juttu. Etenkin nyt vielä jos Jokerit palaa HIFKin seuraksi Liigaan lähivuosina.

Sillä tavalla vähän pieni noidankehä, että fanipohjaa pitäisi edelleenkin kasvattaa runsaasti Liigaa silmällä pitäen, mutta silti se on Mestiksessä vaikeampaa kuin siellä Liigassa. Rehellisestihän Kiekko-Espoo on tälläkin hetkellä, valitettavasti, häviävän pienessä osassa katukuvaa tai mitään muutakaan täällä jos katsotaan isoa kokonaisuutta. Ehkä se mahdollinen Liiganousu itsessään sitten tuo uusia ja uusvanhoja kasvoja mukaan touhuun, mene ja tiedä.
 

E

Jäsen
Suosikkijoukkue
K-Espoo
Kiekko-Espoo aikanaan ei myynyt Matinkylääkään säännöllisesti täyteen, mutta LänsiAuto-areenan alkuvaiheessa yleisömäärät huiteli yli 5000 katsojassa.

Uutuudenviehätys ja tietty uteliaisuus ei ole ihmisistä kadonnut mihinkään. Uskoisin uuden tulemisen herättävän ihmisiä katsomaan, mikä tämä juttu on. Pitäisin hyvin mahdollisena, että K-Espoon yleisömäärät ensimmäisellä uudella Liigakaudella olisi yllättävän hyviä. Haastavampaa on luoda yhteisö ja tapahtuma, jotka saavat ihmiset jatkuvasti pitkällä aikavälillä areenalle.

Yleisön riittämistä alkuvaiheelle en siis pitäisi ongelmana.

Oikeastaan haasteita on kolme.

1. Areenaan liittyvät seikat. Pystyykö Areena tarjoamaan pitkälle tulevaisuuteen sellaiset käyttöehdot, jotka ovat vakaat ja ennustettavat - ja luovat tukevan perustan toinnalle. Saattaa edellyttää areenan omistuksessa isoja muutoksia. En usko, että nykyorganisaatiolla on muita käsittämättömiä sopimuksia kuten Bluesilla oli, joten areenakuvio on ainoa, jonka mainitsen.

2. Päätöksen riittävän suuri valmistautumisaika. K-Espoo ei voi nousta Liigaan, jos päätökseen ei saa riittävää aikaa laajentaa organisaatiota ja rakentaa Liigakelpoinen joukkue. Jos päätös esimerkiksi tulisi nyt, vielä ensi kausi olisi pakko pelata Mestiksessä, ei muutamassa kuukaudessa kiinnostava joukkue rakennu millään. Samoin yhteistyökumppanien myyntiin pitää satsata heti enemmän.

3. Lisenssin rahoitus. Ei mitään sugardaddya, mutta kyllä se raha pitää jostain saada muuten kuin lainarahana.

Nuo kolme asiaa kun on selvät, ei ole mitään ylitsepääsemätöntä estettä nousulle.
 

Potku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet, Kivikova
Nuo kolme asiaa kun on selvät, ei ole mitään ylitsepääsemätöntä estettä nousulle.
Tästä samaa mieltä. Hoppuilu saattaa kostautua, joten suunnitelman tulee olla selkeä.

Ikävässä raossa tässä kuitenkin todellisuudessa saatetaan olla. Samaan aikaan ei saisi eikä pitäisi kiirehtiä nousun kanssa, mutta jos yksikin ovi on raollaan, eikä siitä silloin mennä sisään, voi seuraavan oven aukeaminen olla liian kaukana (ellei karsinnat palaa tai suljettu sarja poistu). Täysin keskeneräisenä liigaan ei kuulu mennä, mutta mikäli liiga jatkuu suljettuna, voi sinne suhteellisen helposti mennä myös "harjoittelemaan". Putoamisuhkaa ei ole, ja joukkueen voisi rakentaa omien junioreiden ja edullisten hankintojen varaan. Se ei tarkoita, että menestystä ei voisi tulla, jos joukkueesta muodostuu Joukkue, sillä espoolainen junnuputki tiedetään ja tunnetaan. Mitään syytä ei ole hankkia riskillä kalliita hankintoja ensimmäisille vuosille. Vasta sitten, kun talous varmasti kestää.

Espoolaisen kiekon kannalta olisi ehdottomasti vältettävä tilanne, jossa espoolaiset lapset ajautuvat valitsemaan IFK ja Jokerien väliltä omaa joukkuettaan. Kiekko-Espoosta pitää onnistua tekemään espoolaisten juttu, joka näkyy ja kuuluu. Kuten te muut edellä totesitte, ei espoolaisen kiekon kannalta ole mitään järkeä ajautua KiVan tielle, jossa K-Espoo houkuttelee pk-seudun sijaintinsa vuoksi pelaajia syksyllä markkinoilta, mutta vuosittain talven aikana parhaat pelaajat siirtyy Jokereiden tai IFK:n kolmoskenttään tai reserviin. Keväisin on eri joukkue kuin syksyllä. Yritäpä siinä rakentaa seuraan sitoutuvaa yhteisöä.
 

Espoonmies

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Itse mietiskelin tuossa juuri tuota kiinnostavuusasiaa. Suomi-sarja tosiaan tavallaan pelattiin läpi. Välierien voitto oli yhden voiton päässä tilanteessa 2-0 kun kausi laitettiin pakettiin. Käytännössä siinä sarjassa toisella kaudella oli jo voitettu kaikki mahdollinen sarjan sisällä. Siellä olisi kuitenkin ollut karsinnat edessä ja niissä olisi ollut vielä paljon voitettavaa. Jos silloin ei olisi noustu olisi seuraavalle kaudelle jäänyt parannettavaa.

Nyt Mestiksessä Kiekko-Espoolla on vielä mestaruus voittamatta. Eli tavoitetta on. Mutta entäs sitten kun se on voitettu kerran? Mitä sitten? Sitten seuralla olisi maan toiseksi korkeimman sarjatason Mestaruus, eli maan seitsemänneksitoista parhaan seuran titteli? Ketä Espoossa enää kiinnostaisi pelata siitä uudestaan ja uudestaan? Pahoin pelkään että homma näivettyisi hyvinkin pian. Meillä on reilu kymmenen vuotta takaperin pelattu kuitenkin Liigan finaaleita pariinkin otteeseen.
 

E

Jäsen
Suosikkijoukkue
K-Espoo
Mun mielestäni K-Espoo on tietyllä tavalla osoittanut jo nyt, että urheilullisesti on Mestiksen kärkitasoa. Kaksi kautta, runkosarjan voitto ja kakkospaikka. Tällä kaudella saatiin mitapelitkin pleijareissa. Ei Mestistä ole vielä "pelattu läpi" lähellekään, mutta on osoitettu se, että sarjan kärkijoukoissa ollaan. Alla on prinsiipit, miten Mestis "pelataan läpi" niin nopeasti kuin mahdollista:

Ensi kaudelle pitää ottaa selkeät tavoitteet seuraavasti:

1. Urheilullisesti olemme Mestiksen paras joukkue, joka koostuu vahvasta omien sopimuspelaajien rungosta.

2. Kiinnostamme yhteisössä niin paljon, että meistä puhutaan ja houkuttelemme Areenalle säännöllisesti noin tuhannen katsojan yleisömääriä. Saamme myös kiihdytettyä yritysmyyntiä sekä yhteistyötä tukijoiden kanssa entistä paremmin ja tiiviimmin molempia osapuolia palvelevaksi.

3. Valmistamme taustaorganisaatiota seuraavalle tasolle niin, että toimintaa on mahdollista skaalata Liigan vaatimusten tasolle yhden kauden pituisen siirtymäajan aikana. Mestikseen ei kuitenkaan kannata Liigaorganisaatiota rakentaa suoraan.

4. Luomme uskottavan ja realistisen suunnitelman paperille siitä, miten olemme kauden 2024-25 alussa Liigakelpoinen ja jätämme hakemuksen sarjapaikasta Liigaan kaudelle 2024-25 vuoden 2023 Q1 aikana.

Tämä kaikki on mahdollista, jos vain areenaan liittyvät epävarmuudet saadaan ratkaistua.
 

Espoonmies

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Mun mielestäni K-Espoo on tietyllä tavalla osoittanut jo nyt, että urheilullisesti on Mestiksen kärkitasoa. Kaksi kautta, runkosarjan voitto ja kakkospaikka. Tällä kaudella saatiin mitapelitkin pleijareissa. Ei Mestistä ole vielä "pelattu läpi" lähellekään, mutta on osoitettu se, että sarjan kärkijoukoissa ollaan. Alla on prinsiipit, miten Mestis "pelataan läpi" niin nopeasti kuin mahdollista:

Ensi kaudelle pitää ottaa selkeät tavoitteet seuraavasti:

1. Urheilullisesti olemme Mestiksen paras joukkue, joka koostuu vahvasta omien sopimuspelaajien rungosta.

2. Kiinnostamme yhteisössä niin paljon, että meistä puhutaan ja houkuttelemme Areenalle säännöllisesti noin tuhannen katsojan yleisömääriä. Saamme myös kiihdytettyä yritysmyyntiä sekä yhteistyötä tukijoiden kanssa entistä paremmin ja tiiviimmin molempia osapuolia palvelevaksi.

3. Valmistamme taustaorganisaatiota seuraavalle tasolle niin, että toimintaa on mahdollista skaalata Liigan vaatimusten tasolle yhden kauden pituisen siirtymäajan aikana. Mestikseen ei kuitenkaan kannata Liigaorganisaatiota rakentaa suoraan.

4. Luomme uskottavan ja realistisen suunnitelman paperille siitä, miten olemme kauden 2024-25 alussa Liigakelpoinen ja jätämme hakemuksen sarjapaikasta Liigaan kaudelle 2024-25 vuoden 2023 Q1 aikana.

Tämä kaikki on mahdollista, jos vain areenaan liittyvät epävarmuudet saadaan ratkaistua.
Tässä on kyllä kiteytettynä se mitä itse ajattelen tilanteesta. Etenkin tuo että mitään liigaorganisaatiota ei ole järkevää Mestikseen rakentaa. Mestiksessä mennään Mestiksen realiteettien mukaan, mutta samalla osoitetaan että kyky ja valmiudet kasvattaa toimintaa Liigan mittapuulle on olemassa.

Urheilullisesti ne kriteerit on käsittääkseni aikalailla täytetty tällä menestyksellä kunhan samalla tasolla jatketaan tuo pari vuotta minkä kuluttua on tavoite olla liigakelpoinen.
 

Everton

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
3. Valmistamme taustaorganisaatiota seuraavalle tasolle niin, että toimintaa on mahdollista skaalata Liigan vaatimusten tasolle yhden kauden pituisen siirtymäajan aikana. Mestikseen ei kuitenkaan kannata Liigaorganisaatiota rakentaa suoraan.

Totta, mutta jos ihan vaan pelkästään talouspuoltakin katsoo, niin tuohon seuraavaan tasoon taitaa olla vielä aika paljon matkaa. Kiekko-Espoon budjetti/liikevaihto lienee jossain puolen miljoonan paikkeilla?

Sportilla, KooKoolla ja Jukureilla liikevaihdot olivat 1,5-2,0 miljoonan välillä viimeisillä Mestis-kausillaan. Jonnekin tuonne tasolle olisi varmasti saatava budjetti kasvatettua muuallakin, jos mielivät liigaan, sillä muuten hyppäys liigabudjettiin on ihan liian suuri. Toki nykymuotoisessa Mestiksessä liikevaihdon kasvattaminen tuollaisiin lukemiin taitaa olla "helpommin sanottu kuin tehty" -osaston juttuja.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: E

Potku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet, Kivikova
Sportilla, KooKoolla ja Jukureilla liikevaihdot olivat 1,5-2,0 miljoonan välillä viimeisillä Mestis-kausillaan.

Jos en väärin muista, niin silloin Mestiksen voitolla sarjanousu oli käytännössä varma. Mikäli näin oli, on silloin joukkueeseen järkevämpi panostaakin, kuin silloin, jos mestaruus ei varmuudella tuo käytännössä mitään.
 

penaz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toverit, Inter, Pohjoiskaarre
Jos en väärin muista, niin silloin Mestiksen voitolla sarjanousu oli käytännössä varma. Mikäli näin oli, on silloin joukkueeseen järkevämpi panostaakin, kuin silloin, jos mestaruus ei varmuudella tuo käytännössä mitään.
Kabinetissahan nuo nousut päätettiin.
 

The Nikkari

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo, BJR, Keijo Kaarisade
Totta, mutta jos ihan vaan pelkästään talouspuoltakin katsoo, niin tuohon seuraavaan tasoon taitaa olla vielä aika paljon matkaa. Kiekko-Espoon budjetti/liikevaihto lienee jossain puolen miljoonan paikkeilla?
Aika lähellä. Olisko ollut 570k€?
 

Everton

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Jos en väärin muista, niin silloin Mestiksen voitolla sarjanousu oli käytännössä varma. Mikäli näin oli, on silloin joukkueeseen järkevämpi panostaakin, kuin silloin, jos mestaruus ei varmuudella tuo käytännössä mitään.

Periaatteessa joo. Meni kai niin, että liiga ja nousua tavoittelevat seurat olivat jo pidempään yhteyksissä, missä käytiin läpi mitä kriteereitä on ja millaisia suunnitelmia vaaditaan siihen, että hakemus liigapaikasta voisi mennä läpi. Ja sen hakemuksen pystyi sitten KooKoo ja Jukurit jättämään sen jälkeen, kun olivat voittaneet mestaruuden.

Sport sen sijaan nostettiin suoraan, eikä kukaan ulkopuolinen taida vieläkään tietää, että mitä ja ennen kaikkea milloin siitä noususta oli salassa sovittu.

Päälle miljoonan budjeteilla nuo seurat vetivät joka tapauksessa silloinkin, kun mistään kabinettinousuista ei ollut vielä tietoakaan. Toki joillain kausilla oli liigakarsinnat.

Mutta merkittävämpiä näille seuroille oli panostukset ihan muuhun kuin pelaajiin. Liigapelaajia saa rahalla, mutta organisaatio pitäisi saada sellaiseen kuosiin, että saavat kasaan rahat niihin pelaajiin.
 
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
K-Espoo kaipaisi yritysmyyntiin rautaista B2B-osaajaa. Hirson aika ei vain voi riittää kaikkeen. Kuten ketjussa on aiemminkin todettu, pitäisi ensi kautta silmälläpitäen ottaa lakki nöyrästi käteen ja lähteä kiertelemään "Kaisan kukkakauppa" ja "Maken Pub" -tyylisiä paikkoja. Ihmetyttää, jos esim. Suomen parasta pihviravintolaa, Toroa ei ole kysytty sponsoriksi.
 

E

Jäsen
Suosikkijoukkue
K-Espoo
@Everton , en ole kanssasi oikeastaan mistään eri mieltä.

Tuon Sport/KooKoo/Jukurit -ajan Mestiksen budjetteihin kuitenkin pitää suhtautua vähän varauksella. Miksi?

1. Mestiksessä oli silloin isompia organisaatioita isommissa kaupungeissa... ja nyt ne pelaavat Liigaa. Mestiksen sisäinen kilpailu oli kovempaa, Sportin ja Ässien välinen sarja nosti hetkellisesti tasoa.

2. Korona on pakottanut pitämään menot pieninä, koska lipputulorahoitus on riskinen. Pakko vetää säästöliekillä kuluissa.

Tässä esittämässäni nopeimmassa mahdollisessa tiessä on tuohon kohtiin 2 ja 3 leivottu sisään se ajatus, että yhteistyösopimukset tehdään jo Mestiksen aikana Liiga-optiolla monivuotisiksi niin, että sopimuksen arvo seuralle on ennen Mestiksessä x, siirtymäkaudella 2x ja Liigassa tyyliin jotain 5-10x. Nyky-Mestiksessä ei Espoossa pysty miljoonien kulubudjettia kattamaan, jos ei ole millään tavalla varmaa, että Liiga on edessä.

Samoin organisaation kehittymisen pitää perustua siihen, että se budjetti viimeisellä Mestis-kaudella on reilusti yli miljoonan, jopa lähellä kahta. Se on eri asia, miten se pystytään toteuttamaan. Kuitenkin 1,5 miljoonan kulubudjetti olisi järjetön riski, jos se ei olisi esimerkiksi vaade jo myönnetyn Liigapaikan toteutumiseen. Ja sitten rahat pitää olla myös osakkeeseen kasassa.
 

Everton

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Tuon Sport/KooKoo/Jukurit -ajan Mestiksen budjetteihin kuitenkin pitää suhtautua vähän varauksella. Miksi?

1. Mestiksessä oli silloin isompia organisaatioita isommissa kaupungeissa... ja nyt ne pelaavat Liigaa. Mestiksen sisäinen kilpailu oli kovempaa, Sportin ja Ässien välinen sarja nosti hetkellisesti tasoa.

Ehdottomasti samaa mieltä. Sarjan näkyvyys oli parempi, sillä aina silloin tällöin joku valtakunnallinen mediakin kirjoitti Mestiksestä / jostain seurasta. Yleisömäärissä mitattuna sarja taisi olla parhaimmillaan koko Suomen kolmanneksi tai neljänneksi seuratuin urheilusarja.

Ns. isot seurat kilpailivat keskenään, joten yhden satsaaminen pakotti muutkin niistä satsaamaan. Ja siinä perässä sitten tulivat TuTot ja muut omilla satsauksillaan, vaikka eivät liigaan välttämättä tähdänneetkään.

Takavuosien kärkiseurojen budjetteihin vertaaminen on siis vähän epäreilua, mutta mielestäni kuitenkin valitettavan relevanttia. Vastaavan budjetin kerääminen nykyisessä sarjassa on huomattavasti vaikeampaa. Hyppy Mestiksestä Liigaan ei tule kuitenkaan onnistumaan niin, että budjetti kymmenkertaistettaisiin vuodessa tai edes kahdessa. Vaan kyllä sitä rakoa tosiaan pitää saada kurottua vähän kerrallaan pienemmäksi. Aiemmilla nousijoilla budjetti nousi noin 2,0-2,5-kertaiseksi ekalle liigakaudelle.

Espoon liigahaaveille olisi onni, jos joku toinen Mestis-seura alkaisi satsaamaan kunnolla ja ottaisi tavoitteekseen kehittymisen kohti liigaorganisaatiota. Tämä ruokkisi sekä sarjan kiinnostavuutta, mutta pakottaisi myös Kiekko-Espoon kehittämään toimintaansa.

Ainoa nopea skenaario voisi kai olla se, että Jokerit tulisikin jostain syytä Mestikseen, ja sen myötä mestarille annettaisiin mahdollisuus anoa liigapaikkaa. Ja sitten K-Espoo yllättäisi, veisi mestaruuden Jokereiden nenän edestä ja saisi jonkun buumin myötä tai mesenaatin avulla kasattua nopeasti talouspuolenkin kuntoon.
 

E

Jäsen
Suosikkijoukkue
K-Espoo
Nyt olen eri mieltä @Everton kanssa yhdessä asiassa. Budjetti on mahdollista kymmenkertaistaa kahdessa vuodessa, jos verrokkivuosi on koronavuosi. Töitä se vaatii ihan hitosti, mutta se on mahdollista. Pitää vaan tänään myydä tulevaisuutta, ei nykyisyyttä.

Jokereihin vertaaminen tai rinnastaminen ei ole relevanttia, jos vertailukohta on nykyinen Jokeriorganisaatio. Eri tilanne olisi, jos Jokerit menisi konkurssiin ja toiminnalle perustettaisiin uusi yhtiö. Jokereilla on täysin Liigakelpoinen organisaatio jo nyt, jos ei taloudellista painolastia ole liikaa - ja vielä KHL:n miljoonatappipioiden syyt blokattu (pelaajabudjetti ja matkustuskulut). Jokerien ongelma on tosin areena... mutta vielä potenssiin kaksi, jos meihin peilaa.

Ja toivon syvällä sisälläni, että ensi vuonna tehtävä Mehtimäen peruskunnostus tuo Joensuuhun olosuhteet, joissa voi myös puhua Liigasta ihan selkänojan kanssa.
 

Espoonmies

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Tässä esittämässäni nopeimmassa mahdollisessa tiessä on tuohon kohtiin 2 ja 3 leivottu sisään se ajatus, että yhteistyösopimukset tehdään jo Mestiksen aikana Liiga-optiolla monivuotisiksi niin, että sopimuksen arvo seuralle on ennen Mestiksessä x, siirtymäkaudella 2x ja Liigassa tyyliin jotain 5-10x. Nyky-Mestiksessä ei Espoossa pysty miljoonien kulubudjettia kattamaan, jos ei ole millään tavalla varmaa, että Liiga on edessä.
Toki nytkin mukana on paljon pieniä yrityksiä joilla ei ole resurssia panostaa moninkertaisesti nykyiseen verrattuna kun omakin liikevaihto on pieni. Näiden kohdalla se tietysti menee siten että mahdollisen liigaan siirtymisen (en halua puhua noususta kun se tapahtuu kabinetissa) jälkeen niiden maksama summa pysyy, mutta näkyvyys pienenee. Esimerkiksi jäämainos muuttuu laitamainokseksi tai mainos pelipaidassa vaihtuu pienempään. Tämän tietysti korvaa liigan tuoma suurempi näkyvyys ko mainospaikoilla.

Se ei kuitenkaan kasvata Kiekko-Espoo Oy:n liikevaihtoa, joten jostain sitä ihan rahaakin on haalittava. Tämä tarkoittaa sitten uusien yhteistyökumppaneiden hankintaa. Työtä siinä varmasti on, mutta liigan näkyvyys kansallisissa medioissa toki helpottaa sitä verrattuna nykyiseen.

Isompien yritysten kanssa tuo liigaoptio sopimuksiin voisi olla ihan realistinen koska ne saavat liigan myötä myös ihan erilaista näkyvyyttä vastineeksi kasvavasta panostuksesta.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: E
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös