No kysymyshän se olikin. Luulisi enemmänkin mätkittävän, jos tuosta hyötyä olisi.
Härkälä sai jatkoajan, Nickerson kilahti
Tämä yksittäinen ottelu nyt ensimmäisenä tuli itselläni mieleen. Uskoisin että tuossa kyseisessä ottelussa tuo spontaanius oli se tekijä, joka vaikutti vastustajaan niin, että ottelun pystyi kääntämään voitoksi. Tässä ehkä selitys siihen, miksei sitä useammin näe, eli suunniteltuna toimena tuskin olisi samanlaista vaikutusta.
Eikä sillä, tuo kyseinen tapaus oli kyllä kaikin puolin epäurheilijamainen päällekarkaus, josta on urheilullisuus kaukana, eikä sinänsä siis varsinaisesti kuulu tähän kontekstiin. Mutta vaikuttipa nyt kuitenkin melko vahvasti kyseisen ottelun lopputulokseen, näin paikalla olleena uskallan väittää.
Tuon
@Kafka esimerkin mukaillen muistan myös yhden tapauksen, josta tuskin löytyy todistusaineistoa enää. Jos löytyy, niin linkittäköön löytäjä sen tänne. Tapaus sattui ysärillä Kokkolassa. Vastassa olivat paikallinen Hermes ja oululainen Kärpät. Tämä oli siis siinä main kun Kärpät oli noussut konkurssin jälkeen takaisin divariin.
Hermeksen paidassa pelasi venäläinen kiekkovirtuoosi Igor Vjazmikin, josta voinee sanoa hieman subjektiivistenkin lasien läpi, että oli ehkä tuolla kaudella divarin paras pelaaja. Ainakin yksi parhaista. Hermeksen rosteri oli divariin ihan hyvä, mutta Vjazmikin oli aivan ehdoton herra ja hidalgo, jonka johdolla joko voitettiin tai hävittiin.
Peli pelattiin Kokkolassa, ja Kärpät pääsivät ottelussa 0-5 -johtoon rehellisesti sanoen sillä, että pelasivat niin paljon paremmin. Oikein mitään ei ollut tehtävissä kokkolalaisittain. Tässä tilanteessa ottelu oli noin puolivälissä. Sitten tapahtui Kärppien kannalta yksi pieni huolimattomuusvirhe. Toki virhe on siinä mielessä väärä termi kuvaamaan asiaa, kun tapauksen tehneellä osapuolella ei ollut mitään hajua, mihin tie vie. Nimittäin yksi Kärppien pelaaja purki vahingossa kiekon katsomoon, ja se kiekko sattui osumaan (tai tulemaan kohti) Vjazmikinin vaimoa, joka oli seuraamassa miehensä peliä.
Vjazmikin veti täydellisen irtioton tuon seurauksena ja lähti mätkimään tätä oululaista turpaan kunnolla. Igor oli iso mies, kuulemma kämmen sellainen lapion kokoinen, joten siinä jäi Kärppien pelaaja heti altavastaajaksi. Onneksi tuomarit olivat heti tilanteen päällä ja ohjasivat venäläisen pukuhuoneen puolelle. Ilmeisesti tästä muut Hermeksen pelaajat saivat jonkun älyttömän adrenaliinibuustin päälle. Hermes alkoi viedä peliä, ja kavennus toisensa jälkeen tuli lähes liukuhihnalta. Kaikki huipentui ajassa 59:54 aloitukseen Kärppien päädyssä tilanteessa 5-5. Hermeksen sentteri voitti aloituksen ja Mika Viljanen kilautti kiekon verkkoon kolme sekuntia myöhemmin. Tuosta pelistä voittoa Hermekselle en olisi koskaan veikannut pelin ollessa puolessa välissä. Niin vain kävi.
Noin yleismaallisesti: kysymys ei ole mielestäni siitä, auttaako tappelu vai ei. Kyse on siitä, voidaanko sellaisella vaikuttaa positiivisesti oman joukkueen toimintaan ja/tai haitallisesti vastustajan toimintaan. Esimerkkini tapaus liittynee siihen, että sillä saatiin positiivinen kierre omaan toimintaan ja negatiivinen kierre vastustajan toimintaan.