Kyseisessä 2-1 tilanteessa laukaus oli ehdottomasti oikea ratkaisu. Jos pilkkuja viilataan, niin EJ hakee vetoaan mielellään ylös, jolloin mahdollinen ripari tuskin tippuu takatolpalle ajavalle pelaajalle - toisaalta, siellä oli tilaa minne Juntti kiekkoa laittoi, mutta valitettavasti meni ohi.
Erkinjuntti on suunnilleen ainoa Tapparan hyökkääjä jolla on kykyjä haastaa 1-1 tilanteessa. Myös nurkkapyörähdykset ovat ajoittain toimivia. Vertaus Luceniukseen on varsin osuva, sillä molemmat pystyvät monipuolisuudessaan syöttämään, harhauttamaan tai laukomaan itse, joka tekee heistä hankalia vastustajalle. Lucenius tosin oppi Lehterän kentässä erittäin tehokkaaksi pelaajaksi parin metrin säteellä maalista, josta hän kauhoi ison osan maaleistaan - näkemissäni peleissä Juntti ei ole osoittanut tällaista pelisilmää.
Erkinjuntti, ei kuitenkaan ole synnynnäinen pelintekijä, joten kiekko ei saisi olla hänellä liikaa, aivan kuten Lucenkin tapauksessa. Nyt vaan on niin, että vieressä pelaa työhevonen Makkonen ja nykyään melkoisen puukätinen Venäläinen. Tämän takia pelin teko on liikaa Juntin pyörähdysten ja harhautusten varassa. Syöttelijänä ja YV-pelin pyörittäjänä hän ei ole ollenkaan omalla vahvuusalueellaan, joka oli esimerkiksi Marko Kivenmäen parasta osaamista (ns. playmaking winger).
KalPa-pelissä Makkonen oli loistava ja koko kenttä pelasi aika vahvan ottelun, pystyen pelaamaan peliä enemmän hyökkäyspäässä kuin omissa puolustaen.