Pakko sananen sanoa, kun katson jotakin Tapparan maalivahtivalmennuksesta tietäväni. Nyt esiin tulleet asiat ovat juuri niitä, joitka toin esille viime viikolla, mutta poistin viestini tuolloin tietystä syystä. Nyt voin tuoda asioita esiin uudelleen. Kaikkea en voi vieläkään kirjoitttaa, mutta tässä niitä olennaisimpia tällä hetkellä.
Se, että Markkanen nousi liigan eliittiin, on hyvin pitkälle Sirenin Jaskan ansiota. Toki SaiPan Innanen on myös tehnyt hyvää työtä Markkasen kehityksen eteen. Mutta edelleen pidän tätä lappeenrantalaisten äkkinäistä Markkas-ihailua huvittavana, sillä Tapparalle ja Jussille itselleen naureskeltiin silloin, kun mies suuntasi toistamiseen Tampereelle.
Jaska halusi Jussin ja sai miehen valmennettavakseen. Jussi ei omien sanojensa mukaan ole ikinä ollut niin kovassa rääkissä kuin Sirenin koulussa. Jaska puuttui miehen mailapeliin, liikkumiseen ja pelin lukemiseen ja saikin lyhyessä ajassa merkittäviä tuloksia aikaan. Tämä on sekä minun että monien ammattilaisten mielipide. Sen menestyskauden jälkeisenä kesänä, ennen rapakon taaksen lähtöä, Jaska teki valtavasti töitä Jussin kanssa, tähtäimessä liigan tulevat finaalit. Jaska itse on sanonut tuon kesän treeneistä, että silloin mentiin niin kovaa, ettei Jussille tullut loppukesästä enää edes hiki. Valitettavasti tie kulki Tapparasta muualle. Valitettavasti mm. siksi, että Jaskan sanojen mukaan edelliskauden nollapeliennätys olisi ollut muisto vain. Ja tällä hetkellä luotan Tapparan valmennusportaan sanomisissa yksinomaan Sirenin sanomisiin ja ammattitaitoon.
Mikseivät herrat Lehto ja Hovi ole onnistuneet Tapparassa? Ensinnäkin Hovi on lupaavampi näistä kahdesta. Lehto on hyvä molari, mutta hänellä on valtavasti puutteita, jotka hän on edelliskausina onnistunut korjaamaan omintakeisella tyylillä. Tällä kaudella Jaska on tarttunut noihin puutteisiin ja lähtenyt rakentamaan miehen torjuntatyöskentelyä kokonaan uudelleen, ehkä hiukan mielivaltaisestikin. Tuo ei voi olla näkymättä miehen otteissa. Esimerkiksi pelin lukeminen ja liiikkuminen on keskeneräistä, ts. hyvin epävarman näköistä, kun tietyt asiat eivät ole vielä alitajunnassa. Peli ja menestysmättömyys ei kuitenkaan yksilöidy pelkästään maalivahtiin, joten kannattaa lukea kirjoitus loppuun. Jäljempänä asiaa käsitellään muistakin näkivinkkeleistä.
Hovi on ollut pari kautta Jaskan valmennuksessa ja on Lehtoa tavallaan edellä, siitä luonnolllisesta syystä, että hänellä on ollut mahdollisuus sisäistää uudet opit pidempään. Tiedän, että Jaska olisi ollut jo viime kaudella valmis ottamaan Hovin ykkösveskariksi ja jättämään Draperin sinne missä mies olikin. Sitä mahdollisuutta ei annettu, ja tälläkin kaudella hommista mitäänymmärtämättömät tahot puuttuvat maalivahtien peluutukseen. Seurauksena umpimähkäinen hankinta ulkomailta.
Mutta maalivahtien vaihtumisen lisäksi Tapparassa on muutettu muutakin: On muutettu pelityyliä, mikä ei ihan äkkiä näy katsomoon. Suoraviivaiset hyökkäyksiinlähdöt on korvattu uudella pakki-pakki -avauksella. Tämä hidastaa valtavasti Tapparan peliä ja olen tätä järjettömyyttä kritisoinut koko alkukauden. Sen lisäksi, että pelitapa hidastaa Tapparan hyökkäyspeliä ja tekee Koskenkorvan ja Uhlbäckin tyylisistä pelaajista arvottomia, se heijastuu maalivahtipeliin. Vastustajan on helppo iskeä karvaajiensa avulla alhaalla roikkuviin puolustajiin ja pakottaa peli Tapparan päätyyn. Puolustajat eivät saa avattua pitkiä syöttöjä ja peli konkretisoituu paniikkitilanteina omassa päädyssä. Varsinkin hyökkäjien tonteilta on tehty maaleja, kun peli on puuroutunut omaan päähän.
Henkilökohtaisesti minä olisin sitä mieltä, että Rautakorven aika Tappara päävalmentajana saisi päättyä mahdollisimman pikaisesti. Organisaatiossa mies on kuitenkin todella tärkeä. Hän on erittäin hyvä pelaajien ja yksilöllisten harjoitusten kehittäjä. Taktinen osaaminen on puolestaan sanalla sanoen surkeaa, ja tämä on huomattu ainakin kahden edelliskauden finaaleissa. Tällä kaudella konkretisoituu miehen eväiden rajallisuus, ei ole uutta annettavaa, ja kun uudeksi, kauden 2002-2003 ohjenuoraksi kaivettu taktiikka osoittaa ontumisen merkkejä, kiukkuinen kieli lipaisee milloin mihinkin, etupäässä kuitenkin maalivahtien suuntaan. Älytöntä.
Tulee mieleen Ilves ja Jursinovin päävalmentajakausi, kun mies itse ilmoitti Ilveksen johdolle, ettei ole enää mitään annettavaa. Jonkun Tapparan johdossa pitäisi tehdä tuo huomio hyvissä ajoin, sillä Jukka ei sitä itse tee.
Vuodatus hiukan kimpoilee, mutta pointtina kaikelle tälle on se, että maalivahtisekoilut ovat Rautakorven henkilökohtainen missio, taistelua aikaa vastaan. Huomataanko Rautakorven taktiikan puutteet nyt vai vasta kauden loputtua, ei selviä kuin ajan kanssa. Tällä taktiikalla ja päämäärättömällä sinkoilulla Tappara putoaa pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella, oli vastassa mikä joukkue hyvänsä. Maalivahtia vaihtamalla ei peli parane.