Hyökkäys
Haapala-Lajunen-Karjalainen
Savinainen-Järvinen-Peltola
Luoto-Jasu-Repo
Røymark-Rauhala-Nurmi
Varalla: Honkanen (kh/lh), Levtchi (lh), Heikkilä (lh)
Hyökkäys on mielestäni varsin hyvällä mallilla. Lajunen on selkeä kärki keskushyökkääjäosastolla, joka on mahdotonta paikata. Samaan rooliin kykenevää pelaajaa ei Tapparassa toista ole. Jasu on erinomainen 3-4 ketjun sentteri, joka on tuikitärkeä palanen myös alivoimalla. Rauhala on osoittanut pystyvänsä rakentavampaankin rooliin saadessaan loukkaantumisten myötä mahdollisuuden ylemmissä ketjuissa.
Materiaali laituriosastolla on Tapparalla erityisen vahva. Savinainen ja Haapala ovat toki olleet omaa luokkaansa, mutta heidän takanaan on monia ratkaisukykyisiä pelaajia. Tästä kertoo paljon se, että Tapola on peluuttanut koko kauden pistepörssissä sijalla 16 olevaa Nurmea 3-4 ketjuissa (olkoonkin, että valtaosa Nurmen tehopisteistä on tullut ylivoimalla). Lisäksi erityismaininnan ansaitsevat Repo ja Peltola. Repo pisteiden lisäksi myös taklaa, repii ja raastaa hyökkäyspäässä. Peltola taas tehtailee pisteitä, tappaa alivoimat, pelaa ylivoimaa ja taistelee hyvällä tasolla illasta toiseen.
Hyökkäyspäähän jos vahvistus on tulossa, niin mieluusti saisi sitten olla hyvätasoinen keskushyökkääjä. Järvisen viime kevät ei ollut aivan vakuuttavin näyte miehen uralta, vaikka sai paljon peliaikaa mm. samassa kentässä muuan Patrik Laineen kanssa.
Puolustus
Elorinne-Rantakari
Bonsaksen-Kemiläinen
Saravo-Salonen
Parlett
Varalla: Sammalkangas, Rouhiainen
Puolustuksessa on Parlettin tulon myötä sopivasti kaikkea osaamista. Kemiläinen ja Rantakari ovat todella kova kaksikko tähän sarjaan pyörittämään ylivoimaa. Heidän takanaan kiekollista osaamista tuo hienosti kauden mittaan kehittynyt Salonen. Bonsaksen on monipuolinen pelaaja kentän molemmissa päissä, mielestäni varmaotteisin Tapparan puolustajista. Saravo ja Elorinne ovat korkeantason puolustavia puolustajia. Parlett täyttää puolestaan Kankaanperän lähdön myötä tyhjäksi jääneen isännän roolin omassa alakerrassa.
Sammalkangas oli hyvässä vireessä ennen loukkaantumistaan. Realistisesti häneltä on kuitenkin turha odottaa mitään erityistä. Rouhiaiselle ei alkukauden perusteella vielä uskalla kovin suurta roolia pedata. Tästä kertoo paljon myös se tosiseikka, että pahimman puolustajapulan aikaan (2017-27-01 Tappara-hinki) Rouhiaista peluutettiin seitsemäntenä puolustajana, Peltolan kellottaessa enemmän minuutteja puolustajan tontilla.
Maalivahdit
Hrachovina
Lassila
Varalla: Heljanko
Tapparalla on melko tasainen maalivahtikaksikko. Molemmat ovat suorittaneet koko kauden hyvällä tasolla, ja torjuntavastuu on jakautunut suurinpiirteinen 2:1 "Hasekin" hyväksi. Mielestäni näistä kahdesta maalivahdista Hrachovina on kuitenkin ollut aavistuksen tasaisempi. Lassilalla taas ollut muutaman kerran jumalmoodi päällä, jota on saattanut seurata hieman heikompi peli.
Hrachovina sai jo pudotuspelikokemusta viime keväänä, torjuen Tapparalle voitot - ja niiden myötä jatkopaikan - peleissä 4 ja 5 Lukkoa vastaan. Saldona 4 päästettyä maalia, joista yksi pahemman luokan lipsahdus (2016-03-24 Lukko-Tappara 4. puolivälierä). Lassilalla puolestaan on kokemusta vaikka muille jakaa niin Liigan pudotuspeleistä kuin aivan MM-tasolta.
Kaikenkaikkiaan maalivahtiosasto on Tapparalla erinomaisessa kunnossa. Kovan haasteen kuitenkin keväällä heittävät sekä TPS:n Georgiev-Setänen -kaksikko sekä KalPa:n Kilpeläinen-Godla -duo.
