Kyllä Dixonille mun mielestäni pitää antaa parhaat laiturit käyttöön. En olisi vielä kuukausikaan sitten pystynyt kuvittelemaan tilannetta, jossa 200 päivää toivottu ykkössentteri, joka lopulta olikin jopa "vain märissä unissa" haaveiltu Stephen Dixon, jäisi Malisen taakse kannattajien ketjuhaaveiluissa, mutta osaamme aina tasaisin väliajoin yllättää toisemme! :)
Mielestäni Malinen pääsee nyt framille nopeista tilanteista tulleista, Kuusela-Palola-yhteistyöhön tukeutumattomista maaleista johtuen. Havainnollistamiseksi kyseisen koossa olleen ketjun tasakentällispisteet tämän vuoden puolelta: Palola ei ole vielä tehnyt yhtään pistettä, Kuusela sai syöttöpisteen Ipa-pelin Tömmernesin maalille nousun jälkeiseen Malisen maaliin ja Malinen itse on netonnut tasakentällistehot 2+1, joista ainoa ns. ketjun sisäinen piste tuli tuosta Ipa-pelin maalista.
Vaikka pienoinen Malis-fani olenkin, näen edelleen, että Dixon saisi parhaat laiturit rinnallensa eli Kuuselan ja Palolan. Kuukausi sitten ei tosiaankaan osannut kuvitella, että tasokkaista senttereistä tulisi runsaudenpulaa ja roolitusongelmia, mutta kyllä semmoiset ongelmat nyt näyttäisivät olevan päällänsä!
Ajatus siitä, että pelipaikat olisivat puhtaasti kilpailun alaisia, on tietysti sinänsä järkevä. Olemme kuitenkin nähneet Dixonin ja Malisen pelaavan ja siinä, osin Dixonin Ässät-historiaan pohjautuvassa, valossa näkisin Dixonin edelleen ajavan Malisen edelle. Kuuselassa ja Palolassa olisi vain sellainen laituripari, että Dixonin kanssa kyseisen kolmikon yhteistyöstä voisi tulla kaunis tarina.
Luonnollinen sentterinelikko olisi Dixon-Järvinen-Malinen-Green. Peliaika saataisiin tasaiseksi erikoistilanteiden kautta ja tasaamalla hieman tasakentällisvastuita ketjujen välillä.
- Dixonille suuri rooli tasakentällisin ja ylivoimalla: Kuusela - Dixon - Palola
- Järviselle samansuuntainen kuormitus hivenen pienemmällä tasakentällisvastuulla: Haapala - Järvinen - Jormakka
- Maliselle erityisesti alivoimavastuu, mutta parantuneen vireen myötä voidaan odottaa vastuunottoa tasakentällisinkin: Peltola - Malinen - Erkinjuntti
- Greenille erikoismiehen status ja vastuuta erityisesti sekä yli- että alivoimalla hivenen muita pienemmällä tasakentällisvastuulla: Kaksonen - Green - Karjalainen + Rauhala, Marjamäki, Da Costa
Kaksi ensimmäistä ketjua näkisin noin, mutta kolmos-nelosketjut ovat epävarmempia. En ole tuota Greenin sentteröimää kolmosta ihan niin säkenöivänä ole huomannut, ja Malisen tuloskunto puoltaisi paikkaa hierarkiassa Greeniä ylempänä, olisiko paikka jopa Järvistä ylempänä?
Huomioon täytyy ottaa myös kevään lähestyminen ja varmuuden hakeminen joukkuetasolle sitä kautta, että vakiinnutetaan ketjukoostumukset sen mukaan, mitä kannattaa realistisesti tulevalta odottaa (mahdollsimman pienellä riskillä). Malisen viimeaikaiset näytöt kovemmasta tuloskunnosta puoltaisivat paikkaa sentterihierarkian kakkosena, mutta kuinka tulevaisuudessa? Kolmossentterin rooli ainakin onnistuisi ja jos saa ylläpidettyä piristynyttä peli-ilmettään, niin oikeiden laiturien kanssa voidaan tasakentällisinkin odottaa pisteitä.
Mutta onhan tämän rosterin tilanne poikkeuksellisen hyvä ja pelaajat näyttävät sittenkin kehittyvän. Jotkut muut sitten hiipuvat, mutta vielä on aikaa korjata kurssia yksittäisenkin pelaajan kohdalla luomalla pysyvät koostumukset kevättä varten ja saada kasaan yhteisiä kokemuksia.