Vaikka tällä veskarilla ei olekaan yhtään peliä Kerhon riveissä tällä kaudella on kyseessä ilman muuta kova vahvistus Kilpureiden maalivahtiosastolle. Kun ottaa huomioon KOOVEE:n viimeaikaiset hankinnat etenkin Pellisen siirron Lempäälästä, niin Tampereen kolmosjoukkue näyttää tosissaan tähtäävän nousuun.
Pitää paikkansa. Ja lisäksi jos seuran nettisivujen uutiseen 20.9.2011 on luottaminen, on seurajohto todella asettanut tavoitteeksi nousun Mestikseen alkaneen kauden päätteeksi.
KOOVEE Jääkiekko ry | Tampere - Uutisia
Olisi mielenkiintoista tietää onko siellä tällä kertaa talouspuoli paremmissa kantimissa kuin viime kerralla, jolloin KOOVEEN:n Mestis-taival oli lähes yhtä surullista taaperrusta kuin Rovaniemellä.
Palataan ajassa kevääseen 2006, jolloin Koovee nousi Mestikseen. Silloisen seurajohdon asettama tavoite nousulle oli 2007, joten nousu tuli vuotta ”liian aikaisin”.
Tietojen mukaan syy, miksi Kooveen seurajohto siunasi nousun Mestikseen 2006, oli voimassa ollut yhteistyösopimus SM-liigan Ilveksen kanssa. Yhteistyösopimus olisi taannut sekä taloudellista apua että vahvistanut Kooveen kokoonpanoa. Kyseinen sopimus oli tehty vuonna 2001 Ilveksen toimitusjohtaja
Risto Jalon aloitteesta ja astuisi voimaan Kooveen noustua Mestikseen.
Yksityiskohtien hiominen Ilvekselle tarjolla olleesta Mestis-mahdollisuudesta aloitettiin ja valmistautuminen kauteen käynnistyi. Yllättäen huhtikuussa 2006 kuitenkin seurojen välit viilenivät siihen pisteeseen, että Ilves irtisanoi yhteistyösopimuksen.
Kooveen johto neuvotteli uudesta sopimuksesta Ilveksen kanssa aina joulukuulle saakka, mutta tuloksetta. Sopimuksen laatija Risto Jalo oli jo aiemmin siirtynyt jääkiekkobusineksesta painoalan yrityksen palvelukseen eikä Ilveksen vuosimallin 2006 johdossa nähty Kooveen tarjoamaa mahdollisuutta kuin lähinnä turhana kulueränä. Toisaalta Koovee-johto ilmeisesti piti viimeiseen saakka kiinni alkuperäisen sopimuksen sisällöstä, ja erityisesti taloudellisesta avusta.
Viitaten Koovee-johdon asettamaan nousutavoitteeseen keväälle 2007, ei seuran edustusjääkiekosta silloin vastannut ja oman työn ohessa toiminut amatööriorganisaatio ollut millään tasolla valmis Mestiksen haasteisiin. Liian paljon laskettiin yhden kortin varaan: yhteistyösopimukseen Ilveksen kanssa.
Myöskään yhteydenotot Tapparaan ja muihin liigaseuroihin eivät edenneet puhelinsoittoa pidemmälle, joten tammikuussa 2007 Koovee-johdolla oli edessään totuuden hetki: olemme yksin. Tämä oli liian myöhään ajatellen sen hetkisiä puitteita tai tekijöitä. Viimeinen niitti oli neljän runkopuolustajan poissaolo Mestiksen karsintasarjasta, mikä johti sarjasta putoamiseen yhden pisteen erolla.
Mitä tulee tämän päivän Kooveen edustusjääkiekosta vastaavaan organisaatioon (KOOVEE Jääkiekko ry) ja talouspuoleen, on aito tavoite nousta 2012. Siksi taustoja sekä taloudellista pohjaa on rakennettu kuntoon nousua silmällä pitäen.
Toisaalta marraskuussa 2011 julkaistu Mestis-lisenssijärjestelmä pitää huolen siitä, että Suomen Jääkiekkoliitolla on sanansa sanottavanaan mahdollista nousua ajatellen.
Joten, jos Koovee sattuu keväällä saavuttamaan nousumahdollisuuden, pitää seuran ennen kaikkea pystyä vakuuttamaan Suomen Jääkiekkoliiton hallitus Mestis-kelpoisuudestaan.
Kuka näitä viime aikojen hankintoja rahoittaa vai pelaavatko jätkät rakkaudesta lajiin?
Käsittääkseni seuran edustuskiekosta vastaava organisaatio on pystynyt tällä kaudella huolehtimaan siitä, että joukkuetta on rakennettu ja viime aikoina myös vahvistettu valmennusjohdon toiveiden mukaan ja tukemaan asetettua nousutavoitetta.
