Kolmen päivän katselun jälkeen pientä mutua kotimaisista joukkueista.
Tappara: Maalivahdit pelasivat kokonaisuudessaan hyvin lukuunottamatta Lehdon Magnitogorsk-ottelun avausmaalin imurointia. Tuokkola tulee saamaan nyt nähdyillä otteilla näyttömahdollisuuksia myös liigassa. Pakisto on ihmeen pienikokoinen Rautakorven joukkueeksi ja välillä omassa päässä oli suuria vaikeuksia. Mäntylä oli pakiston parasta antia koko turnauksen, pakkipari Grönvallista ei voi sanoa samaa. Kulttipelaaja Pukka esitti yllättävän positiivisia otteita - harjoituspeleissä. Uudet miehet Kauppinen ja Halme olivat kokonaisuudessaan eniten vaikeuksissa omassa päässä. Yksi kovaluinen pakki tarvitaan ehdottomasti nyt nähtyjen otteiden perusteella. Hyökkäys oli tässä turnauksessa todella tehoton. Lukuisista avopaikoista kiekkoa ei saatu maaliin, vaan suurimmaksi osaksi laukauksen suuntautuivat vastustajan maalivahdin rintapanssariin. Positiivisin yllätys oli Quinn Hancock. Ei näytä mieheltä, jonka kaikki haluavat Jokerileirissä unohtaa. Tapparan paras hyökkääjä turnauksessa yhdessä hurjasti kehittyneen Teemu Nurmen kanssa. Nurmen on pakko saada näyttöpaikka ykkös- tai kakkosketjussa liigan alkaessa. Suurinpana tilanteiden tuhlarina kunnostautui Teemu Virkkunen. Positiivista sentään että mies ja koko joukkue pääsivät tasaisesti hyviin maalipaikkoihin.
Ilves: Paransi turnauksen loppua kohden ja esitti materiaaliinsa nähden avauspelin jälkeen melko hyvää peliä. Kertonee valmennuksen hyvästä tasosta. Maalivahdeista Rask pelasi ihan kelpo pelin Tapparaa vastaan, mutta yhden pelin perusteella on vaikea johtopäätöksiä tehdä. Uskoisin kuitenkin hänen syrjäyttävän Pitkämäen kauden kuluessa (jos pysyy Suomessa). Pakistossa ulkomaalaisheikennys Chris Allen muistuttaa erehdyttävästi erästä Tapparassa kunnostautunutta D-miestä. Miehet aina hukassa ja luistelu näyttää siltä kuin housuissa olisi jotain ylimääräistä. Potkuja tuskin saadaan odottaa kovin kauan. Jyrki Lumme oli yleisön ykkössuosikki. Jatkuva pikkusikailu ja mailalla hakkaaminen huipentui Tappara-pelin typerään keihästämiseen. Hyökkäyspäässä voi olla liigassa hyvä vahvistus, mutta vastustajan maalin takaa harvoin ehtii oman pään tilanteisiin. Positiivisimman vaikutuksen allekirjoittaneeseen teki Toni Niemi, jonka läpimurto liigatasolla saatetaan nähdä talven aikana. Hyökkäyksessä Jonas Anderssonin esityksillä saadaan varmasti sopimus, mutta miten käy Tampere Cup-onnistujan liigassa? Varoittavia esimerkkejä on paljon. Hyökkäyksen junnut pelasivat kokonaisuudessaan hyvin, mutta tuskin heidän varaan voi liigassa paljoa laskea? Hyökkäys kaipaa ehdottomasti paria täsmähankintaa.
Blues: Maalivahdeista Neil Little pelasi finaaliin asti vakuuttavan rauhallisesti ja varmasti, mutta Magnitogorskin avausmaalin imurointi heikensi hieman sädekehää. Vaikuttaa hyvältä hankinnalta. Puolustuksen kärki on Eskelisen ja kumppaneiden myötä terävä, mutta Juha Gustafssonin ja Tero Määtän saadessa peliaikaa taso romahtaa. Kuinka paljon avainmiehiä aiotaan kuormittaa, vai onko tiedossa vielä pakkivahvistuksia? Juha näytti ainakin samoja otteita, joihin Hakametsän yleisö ehti tottua kahden kauden aikana. Hyökkäyksestä löytyy potentiaalia ja laajuutta, jota tosin NHL-mörkö uhkaa heikentää. Pirneksen pysyminen joukkueessa olisi lottovoitto. Timo Hirvonen esitti huomattavasti parempia otteita, mihin aikaisemmilla Espoon kausilla on totuttu. Kokonaisuudessaan Bluesin paketti vaikuttaa taas siltä, että menestymisen eväät ovat todellakin olemassa. Mutta kyseessä on kuitenkin Blues.