Oli kyllä todella erikoinen matsi, kun ainoat tilastomerkinnät olivat Goodrown jäähy ja Gourden maali. Toisella erätauolla oli aika pahasti pelko persiissä kun ei saatu toista maalia tehtyä lukuisista paikoista huolimatta, mutta kyllähän tuo Islandersin kiri jäi todella nuhaiseksi. Bolts pelasi kolmannessa erässä todella viileästi ja saivat kulutettua sekä saarelaisia, että kelloa pitkillä hyökkäyksillään.
Pelaajista saarelaisten puolelta jäi mieleen etenkin Barzal. En tiedä, olenko yksin mielipiteeni kanssa, mutta tuntui että tämä kaveri oli 9 kuukauden aikana kasvattanut itselleen kivekset. Viime syksyltä oli muistissa tilanteiden ulkopuolella näppäriä pikkukyniä viljellyt, ja jatkuvasti turvallaan ollut kynäniska. Nyt mies oli koko ajan ytimessä ja sellainen vaaran tuntu oli läsnä aina, kun mies tuli kiekon kanssa vauhdilla alueelle. Ajoittain Boltsin pakit näyttivät ihan pujottelukepeiltä miehen kanssa painiessaan.
Sitten kaveri nimeltä Matt Martin. Jumalauta mä (salaa) diggaan tätä jätkää. Äijä näyttää filmitähdeltä, taklaa kun tukkirekka, pieksee suutaan ja sutii maalin silloin, toisen tällöin minkä lisäksi hanskatkin lähtevät käsistä melko lyhyellä varoajalla. Vaihtaisin koska vaan päittäin Marooniin.