Näin eräässä helsinkiläisessä kantakaupungin taloyhtiössä
Pitkään on pitänyt avautua aiheesta, mutta olen hillinnyt itseni. Nyt ei enää pysty.
Meidän taloyhtiössä on vatvottu putkiremonttia reilu vuosi. Kaikki ovat yksimielisiä siitä, että se pitää tehdä, mutta menetelmästä (pinnoitus vai perinteinen) on kiistelty. Reilu vuosi sitten kun asiasta piti päättää, jätettiin se pyödälle ja perustettiin hankeryhmä, mikä sinänsä oli ihan fiksua. Hankeryhmän piti kertoa tuloksista kuukauden sisällä. Noo, kuukauden päästä tuli ilmoitus, että hankeryhmä tarvitsee lisäaikaa syksyyn. Liityin itse kyseiseen ryhmään toukokuussa ja ajattelin että minullakin on panokseni annettavana. Hankeryhmästä tuli valtaisa hiekkalaatikko, jossa kiistelivät pinnoitusmenetelmän ja perinteisen menetelmän kannattajat ja vastustajat. Menipä touhu jopa niin härskiksi, että iltaisiin käytiin pudottelemassa lappuja postilaatikosta.
No. Erinäisten vaiheiden jälkeen ennen joulua kutsuttiin koolle ylimääräinen yhtiökokous, jossa oli tarkoitus äänestää kummalla menetelmällä putkiremppa tehdään. Alkoi valtaisa riitely, jossa pääosaa esitti taloyhtiöömme muuttanut lakimies/naispariskunta, jotka uhkailivat hallituksen jäseniä raastuvalla ja kertoivatpa kovaan ääneen, miten eräs hallituksen jäsen oli todettu ulosotossa varattomaksi. "Tietäähän kaikki tämän?" - asiaa painotettiin. Keskustelussa oli myös esityslistan sanamuoto "Putki- ja lvi-laitteiston saaneeraus", joka lakimiehen mielestä ei kertonut, mistä oltiin äänestämässä. Sinänsä ihmeellistä koulutetulta mieheltä, sillä kyseistä termiä oltiin käytetty jo yli vuosi kaikissa kokouksissa ja esityslistoissa. Isännöitsijä myös totesi, että ko. temin on virallisesti käytössä kaikkialla. Päästiin viimein äänestykseen. Pinnoitusmenetelmä voitti reilulla enemmistöllä, jolloin lakimies kertoi varaavansa moiteoikeuden. Tässä vaiheessa ymmärtänette, että ko. lakimies oli perinteisen putkiremontin kannattaja. Moitetta ei koskaan tullut, joten arvasimme hänen hautovan uusia juonia. Syykin on selvä, hän on ostanut asunnon, remontoinut kaiken muun paitsi vessat ja keittiön, ja ajatteli tietenkin että taloyhtiö maksaa ne.
Hallitus teki töitä pinnoitusmenetelmän toteuttamiseen ja taloyhtiöön palkattiin ulkopuolinen rakennusvalvoja. Kaikki oli kunnossa, kun marssimme kohti varsinaista yhtiökokousta viime perjantaina. Alkoi taas sama vyörytys lakimiehen suunnalta ja yhtiökokous keskeytettiin, koska kyseinen lakimies onnistui todistamaan ettei kokousta oltu kutsuttu koolle laillisesti. Kokous keskeytettiin ja sitä päätettiin jatkaa "infotilaisuutena", olihan paikalla tämä ulkopuolinen rakennusvalvojakin. Kun nuija lyötiin pyötään kokouksen päätökseksi, nousimme vaimoni kanssa ylös ja poistuimme, koska vaimoni hallituksen varajäsenenä oli kuullut jo rakennusvalvojan jutut ja meillä oli perjantai-iltana parempaakin tekemistä kuin kuunnellä tuntikausia kestävää aikuisten ihmisten lapsellista riitelyä.
Eilen sunnuntaina, kun olimme lähdössä vaimoni kanssa ulos, jäin sulkemaan kotiovea vaimoni ollessa menossa kerrosta alempana jo ulos. Alkoi kuulua kaamea pajatus, ja kun sain oven suljettua, portaissa vastaan tuli lakimiehen vaimo (lakimies hänkin). Alaovella oma vaimoni oli kauhusta kalpea ja kertoi juuri saaneensa solvausten, haukkumisten ja uhkailujen tulvan päin naamaa. Raastuvalla ja maksuilla uhkailua oli ryyditetty nyrkillä, joka heilui 10 sentin päässä naamasta. Olimme kuulemma olleet ääliöitä, kun poistuimme infotilaisuudesta, emme kykene ajattelemaan omilla aivoillamme ja joudumme kuulemma maksamaan erinäisiä summia ja heidän putkiremontinsa. Näin siis rouva lakimies.
Tämä oli minulle liikaa. Soitin hänen miehelleen ja sanoin, että putkiremontista ja sen toteutustavasta asiallisesti, mutta fyysiset ja verbaaliset uhkailut saa jättää. Herra totesi, hyvin asiallisesti, että ikävää että asiat ovat menneet riitelyksi. Hänelle asia on kuitenkin "periaatteellinen kysymys" ja kuulemma hän "voi heittää 30 000 euroa vaikka kankkulan kaivoon, kunhan asiat menevät hänen haluamallaan tavalla". Toisin sanoen, hänelle putkiremontin toteutustapa on periaatteellinen kysymys, ei taloyhtiön edun mukainen kysymys. Sanoin, että yhtiökokouksissa ja muissa virallisissa tilaisuuksissa asiasta voidaan toki keskustella, mutta käytävässä tapahtuvat verbaaliset ja fyysiset uhkailut pitää jättää pois, ne eivät ole fiksun ihmisen käytöstä. Herra lupasi viedä terveiset vaimolleen.
Tarina jatkuu. Puhelustani herra lakimiehen kanssa ehti kulua pari tuntia, kun rouva lakimies soitti vaimolleni. Edellisten uhkailujen lisäksi hän uhkasi haastaa meidät oikeuteen kunnianloukkauksesta, kun olimme kehdanneet väittää hänen uhkailleen fyysisellä väkivallalla (nyrkin heiluttaminen 10 sentin päässä naamasta ei ilmeisesti ole sitä). Sen lisäksi hän kertoi, että he tekevät kaikkensa jotta taloyhtiömme hallituksen jäsenet joutuisivat kärsimään.
Vaimoni on siis hallituksen varajäsen. Tässä nyt sitten mietitään, että millaisiinhan korvauksiin nämä lain ammattilaiset hallituksen saavat. Mitään varsinaista rikettä ei ole tehty, mutta nämä pikku pykäläveijarit kyllä onnistuvat Taloyhtiömme on ollut erittäin viihtyisä 18 asunnon taloyhtiö, kunnes tämä lakipariskunta muutti taloon.
Asuminen tällä hetkellä talossamme on yhtäaikaa kauheaa, pelottavaa ja surullista. Poiskaan ei haluaisi muuttaa, koska pidämme todella asunnostamme ja alueesta, jolla asumme. Ja samallahan taipuisimme tuon uhkailun ja solvauksen edessä.
Palstaveljet ja -siskot. Hyvät neuvot ovat tarpeen.