Talonrakennus- ja remonttiketju

[ParkTudor]

Minulla on hieman ongelmaa, johon toivoisin löytäväni täältä apua.
Sovimme kaupat rivariosakkeesta, valmistettu 1987, yksitasoinen, yhtiössä on kuusi osaketta ja mihinkään ei ole valmistuksen jälkeen tehty kylppäriremonttia, mutta PTS:ssä on suunnitelmissa niiden teko parin vuoden aikana, mahdollisesti yhdessä. Mitään ei olla päätetty, on vain mietitty.

Teemme kaupat syyskuun puolessa välissä, ja ymmärrän, että sen jälkeen voin vasta esittää asiani hallitukselle vai yhtiölle jne... Ostamme tuon osakkeen hallituksen pj:ltä ja sinänsä meillä on hyvä tuuri, että hallituksessa on siis pj:n lisäksi kaksi henkilöä, joista toisen tunnemme (kaikesta samat ajatukset) ja toinen on vissiin puolisolle sukua. Soittelinkin jo isännöitsijälle, siitä että voisimmeko tehdä kylppäriremontin sinne ennen muuttoa ja mitä pitää ottaa huomioon. Isännöitsijä juuri ja juuri antoi suunvuoroa minulle kun hän päpätti kuinka ei voida tehdä kun on SOVITTU, että se tehdään yhdessä, vaikkei sitä ole edes päätetty.

Soittelin sitten tuolle tulevalle naapurilleni, hallituksen jäsenelle, ja hän oli heti myös sitä mieltä, että haluaisi itse tehdä rempan kylppäriin eikä kootusti yhtiönä. Itselläni on niin paljon rakennusalalla kontakteja, että haluaisin teetättää rempan itse kylppäriin ja on myös tiedossa sertifikoituja tekijöitä, mikä on tietysti ehtona.

Minun täytyy ilmeisesti nyt esittää asiani hallitukselle ja pitääkö tuosta saada yhtiön päätös vai riittäkö hallituksen, että voinko sen tehdä? Isännöitsijä sanoi, että voin joutua sen kahdesti maksamaan, mutta saisin kyllä JOTAIN sitten hyvityksinä jos se muihin tehdään yhtäaikaisesti.

Miten tässä pitäisi järkevästi toimia, että saisimme tehdä sen ennen muuttoa, ja etten joudu kahdesti maksamaan? Mietin, että ehdottaisin sellaista, että meidän kylppäriä voitaisiin pitää ns. ennakkotapauksena, jolloin nähtäisiin, mitä se kylppäri on syönyt ja mitä sen kunnostus vaatii. Näin muutkin osaisivat varautua sitten tulevaan remonttiin ehkä hieman paremmin.

Oisko mitään neuvoa? Miten te olette toimineet keiden rivariyhtiöihin olette itse tehneet kylppärirempan?

 

[Näkkäri]

Ainakaan Gyprocin asennusohjeet eivät märkätilojen osalta tuota saumanauhaa tunne. Ohjeissa puhutaan ainoastaan vahvikekankaasta, joka luonnollisesti asennetaan aina levysaumoihin.

Juuri sitä tarkoitin, sanavalinta oli väärä. Olisiko oikea termi sitten nurkkavahvikenauha.

Itse asiassa tuota samaa venyvää nauhaa kannattaa laittaa myös betonielementtien saumakohtiin kuivissakin tiloissa estämään halkeilua. Mennään jo vähän ohi aiheen, mutta menköön.

 

[Yläpesä]

Minun täytyy ilmeisesti nyt esittää asiani hallitukselle ja pitääkö tuosta saada yhtiön päätös vai riittäkö hallituksen, että voinko sen tehdä? Isännöitsijä sanoi, että voin joutua sen kahdesti maksamaan, mutta saisin kyllä JOTAIN sitten hyvityksinä jos se muihin tehdään yhtäaikaisesti.

Miten tässä pitäisi järkevästi toimia, että saisimme tehdä sen ennen muuttoa, ja etten joudu kahdesti maksamaan?

Päätöksen yhteisestä rempasta tekee yhtiökokous. Kuuden osakkeen yhtiössä kolmen osakkaan (?) hallitus voi toki melko pitkälle suunnitella asiat. Isännöitsijä on vain hallituksen palkkaama "neuvonantaja", vaikka toki usein kuvitteleekin pääomistajan kruunun ohimoilleen.

Riski sille että joudut maksamaan rempan kahteen kertaan on todellinen vaikkakin epätodennäköinen. Yhtiö voi myös halutessaan hidastaa omaa remppaasi merkittävästi vaatimalla niitä uusien määräyksien mukaisia suunnitelmia ja todistuksia. Jos kemiat siis synnyttävät eripuraa. Hyvitysten saaminen itse tehdyistä rempoista on sitten jo korkeampaa matematiikkaa enkä suosittele kovin suuria odotuksia sen varaan laskemaan. Hyvitykset rajautuvat vain "alkuperäis/perustason" mukaisiin ratkaisuihin. Pienessä yhtiössä rahaan liittyvät kateudet ovat erinomainen muhimisalusta pitkillekin riidoille. Varsinkin jos "uudet"ja "alkuperäiset" asukkaat päätyvät eri kasteihin.

 

[benicio]

Minulla on hieman ongelmaa, johon toivoisin löytäväni täältä apua.

Sinua ei voida kieltää kylppäriremppaa tekemästä, sen on mielestäni selvää, mutta vaatimuksia sille voidaan toki asettaa, ja se on toisaalta etusikin. Jotta vältyt remontin maksamiselta kahdesti, on tärkeää että remontti tehdään nyt tarkasti taloyhtiön ohjeiden ja vaatimusten mukaisesti, tästä on varmasti hyötyä jos taloyhtiö tosiaan päättää kylppärit yhteisremonttina uusia, ja sinulla on vastuu osoittaa, että olet omalta osaltasi jo remontin tehnyt siten, että taloyhtiön vastuulle olevat rakennusosien kunnossapito on samalla tasolla kuin yhteisesti rempatuksi tulevissa kylppäreissä. Toisin sanoen, sinun tulee osoittaa aikanaan paljonko taloyhtiö säästää kun sinun kylppäriäsi ei tarvitse rempata, ja sen voit tehdä vain hyvällä remontin dokumentoinnilla. Saamasi - yhtiökokouksen päättämä - hyvitys on sitten korkeintaan konkreettisten taloyhtiölle rempatusta kylppäristäsi koituvien säästöjen suuruinen. Sitä en tiedä, otetaanko tässä huomioon esim ikävähennykset, ja minkäsuuruinen osa yhteisremontin kokonaiskustannuksista on yleiskuluja tms, jotka syntyvät rempattavien kylppäreitten määrästä riippumatta, ja kuka tämän puolueettomasti määrittää. Mielenkiintoinen viidakko kaikenkaikkiaan.

Yleensä riitaa ja katkeruutta tulee silloin jos joku on remontoinut kylpuhuoneensa hiljattain ja sitten tulee putkiremontti, ts uudet pinnat joudutaan repimään pois että putket saadaan uusittua ja rempatusta kylppäristä ei käytännössä ole mitään säästöä taloyhtiölle, mutta 25-vuotiaassa talossasi ei pitäisi vielä olla tarvetta muulle kuin tosiaan vesieristeiden ja -kalusteiden uusimiselle. Tuo PTS vastaa todennäköisesti hallituksen kunnossapitotarveselvitystä, joka on periaatteessa vain hallituksen näkemys korjaustarpeista, ei välttämättä sen enempää.

Kaikenkaikkiaan tämä hyvityskäytäntö on uuden asunto-osakeyhtiölain vasta pari vuotta sitten mukanaan tuomaa, joten ennakkotapauksia ei yksittäisellä isännöitsijällä tai hallituksella välttämättä ole, ja siksi vastarintaa saattaa esiintyä, kun opitaan uutta ja siirrytään mukavuusalueen ulkopuolelle.

Mutta yhteistyötä suosittelisin.

Uusi laki - Taloyhtiön osakas voi saada hyvitystä kaikista remonteista

edit: Hallitus tosiaan antaa luvan sinun kylppäriremontillesi, yhtiökokous sitten päättä aikanaan yhteisremontista ja hyvityskäytännöistä.

 

[FASlapsi]

Nyt kävi näin, että ostimme vahingossa tontin Espoosta ja siihen pitäisi nyt sitten joku talokin vissiin pykätä. Koska omat taidot on mitä on, ja hermojen hallinta ei ongelmallisissa erimielisyystilanteissa oikein pelaa minulla ja vaimolla, emme helvetissä ala itse tekemään yhtään mitään. Talopakettia siis pitäis tässä nyt hankkia.

Ykkösvaihtoehto meille olisi ehdottomasti Kannustalon muuttovalmis ratkaisu, jossa kuitenkin täytyy mm. perustukset, salaojitukset ja pihatyöt järkätä/järkkäyttää itse. Onko täällä kenelläkään moisen paketin rakennuttamisesta kokemuksia? Sen mitä itse olen näistä asioita pyrkinyt selvää ottamaan, niin tuon rakennusluvan kokoaminen ei ole ihan yksinkertainen asia tällaisessakaan talopaketissa ja kohtalaisen suoraviivaisella tonttiratkaisulla. Jos jollain on tietoa/kokemusta, olisi kiva tietää kuinka paljon jeesiä tähän lupa-asiaan noilta Kannustalon rakennuttajilta voi saada?

Kaikkeen sitä ryhtyykin.

 

[Yläpesä]

hermojen hallinta ei ongelmallisissa erimielisyystilanteissa oikein pelaa minulla ja vaimolla,
....
Talopakettia siis pitäis tässä nyt hankkia.

Ensinnäkin, onnittelut tontista ja syntyneestä päätöksestä!

Toisekseen, miten nämä kaksi lainaamaani kohtaa sopivat yhteen?
Ongelmallisten erimielisyystilanteiden tilauskirjanne täyttyi juuri, joten hermot kannattaa syväjäädyttää siihen asti kunnes Nunnauuni-takassa tuli räiskii Teboililta tuotuja kuusipilkkeitä.

Ei se talopaketti ole mikään hermovapaa universumi, sitä mää vaan. Joskus jopa päinvastoin, sanovat herkät korvani.

 

[FASlapsi]

Ensinnäkin, onnittelut tontista ja syntyneestä päätöksestä!

Toisekseen, miten nämä kaksi lainaamaani kohtaa sopivat yhteen?
Ongelmallisten erimielisyystilanteiden tilauskirjanne täyttyi juuri, joten hermot kannattaa syväjäädyttää siihen asti kunnes Nunnauuni-takassa tuli räiskii Teboililta tuotuja kuusipilkkeitä.

Ei se talopaketti ole mikään hermovapaa universumi, sitä mää vaan. Joskus jopa päinvastoin, sanovat herkät korvani.

Kiitos vain kauniista sanoistasi. Siis noista ensimmäisen lauseen muodostavista.

Talopaketti on siinä mielessä hermovapaampi, että siinähän enimmäkseen vaan valitaan mimmoset kaapit tulee keittiöön ja onko seinän väri luonnonvalkoinen vai neonoranssi. Näissä asioissa me ollaan vaimon kanssa samaa mieltä, eli sitä mieltä mitä vaimo. Sillä on niin hyvä maku - jo aviomiesvalintakin sen osoittaa - ja mä oon niin hyvä nyökyttelemään ettei tommosista pikkuasioista tulla toisiltamme päitä irti repimään. Hermot lähtisi telakalle sitten siinä vaiheessa, kun niitä kaappeja pitäisi itse omin kätösin ruveta sinne seinille heittelemään ja väriä seinään sutimaan, kaikki mikä menisi päin vittua vyörytettäisiin toisen niskoille vaikka syy olisi itsessä, ei siitä mitään tulisi. Rakentelun kun joku tekee meidän puolesta, ja voidaan sitten yhdessä sille onnettomalle nalkuttaa kun kaapin ovessa on millin naarmu ja lista on epämiellyttävän suora niin ei hätää.

Toivon. Kyllähän tässäkin touhussa varmaan vielä useampikin ärräpää lentää ja mykkäkoulua ja lasinsirpaleiden peittämää lattiaa nähdään, mutta jos meillä meinaa asumusero syntyä jonkun taulun ripustamisen kanssa niin ihan turha lähteä vasara kädessä mökkiä kasaamaan.

 

[Andi]

...Rakentelun kun joku tekee meidän puolesta, ja voidaan sitten yhdessä sille onnettomalle nalkuttaa kun kaapin ovessa on millin naarmu ja lista on epämiellyttävän suora niin ei hätää.

Toivon. Kyllähän tässäkin touhussa varmaan vielä useampikin ärräpää lentää ja mykkäkoulua ja lasinsirpaleiden peittämää lattiaa nähdään, mutta jos meillä meinaa asumusero syntyä jonkun taulun ripustamisen kanssa niin ihan turha lähteä vasara kädessä mökkiä kasaamaan.

Ihan turhaan huolehdit noin paljoa. Rakentaminenhan on ihan helppoa. Jokainen Suomessa, joka on vähintään kesämökin rappuset tehnyt uusiksi, osaa kyllä yhden talonkin rakentaa, ja siinä sivussa neuvoa naapureita miten olisi kannattanut tehdä. Joten ainakin sinulle varmasti apua löytyy joka lähtöön projektisi kanssa.

 

[Näkkäri]

FASlapselle sanoisin, että etsi itsellesi kunnollinen ja hyvä vastaava mestari sinne työmaallesi. Se on ainoa ja varmin tapa selvitä urakasta vähimmällä hermojen menetyksellä ja stressillä. Älä siis missään nimessä säästä tässä asiassa ja varmista, että kyseessä on moisista projekteista kokemusta omaava kaveri, joka ottaa asian tosissaan.

 

[ParkTudor]

Koko teksti.

Kiitokset Benicolle ja Yläpesälle.

Asia alkoikin nyt tulla enemmän selväksi ja siis isännöitsijähän on tässä renkinä.

Ilmeisesti yhtiössä halutaan tehdä rempat kylppäreihin kootusti, jolloin myös muutamat ne tekisivät, ketkä eivät välttämättä muuten niitä tekisi. Tämä taas pienentäisi vesivahinkojen määrää.

Jos rivarissa yhdessä asunnossa tapahtuu vesivahinko, missä on alkuperäinen -87 kylppäri niin meneekö korvaukset näin? -Jos esimerkiksi pesutilassa on lattialaattojen alla kosteutta niin rakenteisiin menevät vauriot korvaa yhtiön vakuutus ja yhtiö maksaa vain vesieristyksen? Asukas itse sitten pinnat?

 

[Yläpesä]

Ilmeisesti yhtiössä halutaan tehdä rempat kylppäreihin kootusti, jolloin myös muutamat ne tekisivät, ketkä eivät välttämättä muuten niitä tekisi. Tämä taas pienentäisi vesivahinkojen määrää.

Tämä on hyvä periaate. Omatoimisuuden varaan laskeminen rakennuksen kiinteisiin rakenteisiin asti vaikuttavissa asioissa on hankaluuksien kerjäämistä tulevaisuudessa. Aina löytyy se yksi ja kaksi joka ei vaan saa asiaa hoidetuksi ja pahimmassa tapauksessa löytyy vielä sekin, joka ensin odottaa että muut tekevät omansa itse ja sen jälkeen vaatii että yhtiö hoitaa hänen kylppärinsä.

Uusi laki velvoittaa yhtiöt myös pitämään kirjaa tehdyistä remonteista ja kun ne tehdään hallitusti yhdellä kertaa, on tämäkin helpompaa. Voi niitä kaikenkarvaisia itse hoidettuja remppoja, joita asukkaat ovat taaksensa jättäneet myytyään asuntonsa. Ovat sitten yhtiön riesana vaikka yhtiöllä ei olisi ollut osaa eikä arpaa niiden tekemisessä.

Tämä näin yleisellä tasolla, sinuun mitenkään kohdistumatta.

 

[benicio]

Jos rivarissa yhdessä asunnossa tapahtuu vesivahinko, missä on alkuperäinen -87 kylppäri niin meneekö korvaukset näin? -Jos esimerkiksi pesutilassa on lattialaattojen alla kosteutta niin rakenteisiin menevät vauriot korvaa yhtiön vakuutus ja yhtiö maksaa vain vesieristyksen? Asukas itse sitten pinnat?

Nopeasti ajateltuna tuollainen kosteusvaurio ei ole äkillinen, eikä vakuutus sitä korvaa. Voin olla väärässäkin.
Taloyhtiö yleensä maksaa rakenteet vesieristykseen asti, pinnat sitten osakas, mutta menettely on vähän taloyhtiökohtaista, vaikka kaikissa (jos ei yhtiöjärjestyksessä muuta määrätä) yhtiöissä samojen vastuujakojen ja lakien mukaan periaatteessa mennäänkin.

 

[Torsti]

Taloyhtiö yleensä maksaa rakenteet vesieristykseen asti, pinnat sitten osakas, mutta menettely on vähän taloyhtiökohtaista, vaikka kaikissa (jos ei yhtiöjärjestyksessä muuta määrätä) yhtiöissä samojen vastuujakojen ja lakien mukaan periaatteessa mennäänkin.

Periaatteessa kyllä, mutta yhtiöjärjestyksen vastuunjakoa tarkentavat pykälät kannattaa lukea tarkkaan. Voi löytyä joskus mukavia yllätyksiä.

 

[benicio]

Periaatteessa kyllä, mutta yhtiöjärjestyksen vastuunjakoa tarkentavat pykälät kannattaa lukea tarkkaan. Voi löytyä joskus mukavia yllätyksiä.

Niinhän mä just (suluissa) sanoin?

 

[Torsti]

Niinhän mä just (suluissa) sanoin?

Ei kaikkea suluissa olevaa aina huomaan.

 

[ParkTudor]

Tämä on hyvä periaate. Omatoimisuuden varaan laskeminen rakennuksen kiinteisiin rakenteisiin asti vaikuttavissa asioissa on hankaluuksien kerjäämistä tulevaisuudessa. Aina löytyy se yksi ja kaksi joka ei vaan saa asiaa hoidetuksi ja pahimmassa tapauksessa löytyy vielä sekin, joka ensin odottaa että muut tekevät omansa itse ja sen jälkeen vaatii että yhtiö hoitaa hänen kylppärinsä.

Uusi laki velvoittaa yhtiöt myös pitämään kirjaa tehdyistä remonteista ja kun ne tehdään hallitusti yhdellä kertaa, on tämäkin helpompaa. Voi niitä kaikenkarvaisia itse hoidettuja remppoja, joita asukkaat ovat taaksensa jättäneet myytyään asuntonsa. Ovat sitten yhtiön riesana vaikka yhtiöllä ei olisi ollut osaa eikä arpaa niiden tekemisessä.

Tämä näin yleisellä tasolla, sinuun mitenkään kohdistumatta.

Totta turiset. Noh, täytyy nyt vain tehdä ilmoitus hallitukselle, että teemme kylppärirempan omilla rahoillamme nyt. Jos yhtiö päättää tehdä kootusti loput, niin yhdenvertaisuuspykälään vedoten meidän osakkeen kylppäriremppaa ei vain oteta mukaan tarjouspyyntöihin. Ei siinä sen kummallisempaa.

Maksaako yhtiöt yleensä nuo vesieristykset? Tässäkin tapauksessa me maksamme itse kuitenkin yhtiön kautta toistemme vesieristykset kuten tietysti joka yhtiössä. Jos yhtiö ei nyt maksa meille mitään, voimme sitten takautuvasti _Ehkä_ saada jotain takaisin. Pienessä yhtiössä luulisi asioiden olevan helposti sovittavissa.

 

[Yläpesä]

Maksaako yhtiöt yleensä nuo vesieristykset? Tässäkin tapauksessa me maksamme itse kuitenkin yhtiön kautta toistemme vesieristykset kuten tietysti joka yhtiössä. Jos yhtiö ei nyt maksa meille mitään, voimme sitten takautuvasti _Ehkä_ saada jotain takaisin. Pienessä yhtiössä luulisi asioiden olevan helposti sovittavissa.

Kyllä ne kuuluvat yhtiölle. En tiedä millaisia poikkeuksia tuohon edes olisi. Pidä huoli että työkuiteissakin on eritelty/erillinen kuitti nimenomaan yhtiön vastuulle kuuluvista osatöistä, niin on mahdollista joskus aikanaan saada niistä hyvitystä. Ja hallituksen määrämän valvojan (pienessä yhtiössä isännöitsijä tai jopa pj) on hyväksyttävä työn laatu.

Pienessä yhtiössä voi parhaimmillaan hoitaa yhteisiä asioita joustavasti ja järkevästi, mutta kääntöpuolena helposti suhteiden solmuuntuminen yhdenkin mätämunan tai riitapukarin osuessa (10% ääniosuus ylittyy eli yhtiökokouskutsu lähtee vaikka yhden osakkaan vaatimuksesta) kohdalle. Siksi kannattaa satsata alusta asti hyvään yhteishenkeen ja joustaa varsinkin uutena jäsenenä tiukoista periaatteista ja vaatimuksista. Mutta rempan tekeminen muuton yhteydessä nyt luulisi olevan kaikkien näkökulmasta hyväksyttävää ja järkevää, joten toivotaan että saat asiasi etenemään. Tärkeintähän yhtiön näkökulmasta on, että remppa tulee tehtyä ja että työn laatu on hyvää.

 

[benicio]

Kyllä ne kuuluvat yhtiölle. En tiedä millaisia poikkeuksia tuohon edes olisi.

Kuten sanottu, jos yhtiöjärjestyksessä toisin määrätään. Tällaisia kyllä on, esimerkiksi vanhoissa puutaloyhtiöissä ala- ja yläkerta voivat olla osakkaan itse asuinkäyttöön ottamia ja osakkaan kunnossapitovastuulla. Mutta on näitä poikkeuksellisia yj:iä ihan tavan kerrostaloissakin.

Toinen vaihtoehto on sitten se, että jonkin taloyhtiön kanta on perinteisesti ollut, että osakas maksaa vesieristeremonttinsa itse, niin viitsitkö olla se mätämuna joka maksattaa vesieristeensä muilla, itse remonttinsa kiltisti maksaneilla?

Sitten voi tietysti olla, että taloyhtiö on juuri uusinut kys. vesieristeen, jolloin ei varmaan kauhean innoissaan ole sitä uudelleen maksamassa, jos esim uusi osakas haluaa laatat vaihtaa. Ja muutenkin jos vesieristeessä on käyttöikää jäljellä, ja se menee uusiksi vain osakkaan omien muutostöiden takia.

Ja jos on vaikka vanha taloyhtiö, jossa ns. hellahuoneita, niin niihin tehtävien uusien kylppäreiden vesieristeet saattavat kuulua osakkaalle, enovarma.

Tämä niinkuin asianvierestä, mutta kuitenkin.

 

[Yläpesä]

Kuten sanottu, jos yhtiöjärjestyksessä toisin määrätään. Tällaisia kyllä on, esimerkiksi vanhoissa puutaloyhtiöissä ala- ja yläkerta voivat olla osakkaan itse asuinkäyttöön ottamia ja osakkaan kunnossapitovastuulla. Mutta on näitä poikkeuksellisia yj:iä ihan tavan kerrostaloissakin.

OK. Itse on tullut asuttua sellaisissa rivareissa joissa yhtiöjärjestykset on ajalta missä kielletään myymästä mustalaisille ja muille ulkomaalaisille. Ei niissä juuri vesieristyksistä puhuttu.

Toinen vaihtoehto on sitten se, että jonkin taloyhtiön kanta on perinteisesti ollut, että osakas maksaa vesieristeremonttinsa itse, niin viitsitkö olla se mätämuna joka maksattaa vesieristeensä muilla, itse remonttinsa kiltisti maksaneilla?

Jep, tämä on tuttu. En ollut se mätämuna vaan se pj joka joutui nokikkain mätämunan kanssa. Ja mätämuna voitti, laki on hänen puolellaan. Tänä päivänä niitä minäminä-tyyppejä vaan liikkuu enemmän niin työelämässä kuin vaikkapa urheilujoukkueiden taustajoukoissa, joten ei se kohdalle osuminen taloyhtiössäkään enää huonoa tuuria ole. Loistavinta onkin että jonkin tuollaisen pikkurahaluokkaa olevan erimielisyyden myötä sitten koko yhtiön ilmapiiri voi mennä happamaksi. Toisaalta kiitän joka päivä sitä mätämunaa koska hänen pullikointinsa oli meikäläiselle viimeinen pisara ja silloin tein päätöksen hankkia omakotitalon.

 

[RuuhkaTukka]

Putkimiehet apuanne tarvitaan.

Pitäisi vaihtaa Oraksen hanaan uusi patruuna. Patruuna on ostettu, sekoittajan vipu poistettu, sellainen muovinen rinkula myös ja nyt edessä komeilee vanha patruuna. Valitettavasti tuon vanhan patruunan poistaminen vaatii messinkisen kiristysmutterin poistamista. Oraksen oma avain on ja tekniikka sinällään on hallussa. Valitettavasti tuo ei suostu irtoamaan millään. Muutama pienempi meisseli on jo kierossa ja sekoittaja irtoaa lavuaarista jos käytän yhtään enempää voimaa.

Onko mitään vinkkejä millä tuon pirulaisen saisi hellittämään, vai pitääkö suosiolla ostaa uusi kraana?

Mikä muuten vaivaa Jatkoajan hakua? Tätäkään ketjua ei löytynyt vaikka kokeilin etsiä otsikosta mm. talo, talon, talonrakennus, remontti ja remonttiketju?

 

[Kontiovaara]

Putkimiehet apuanne tarvitaan.

Koitappa puristaa pihdeillä sitä mutteria eri kohdista kasaan. Tuohon sitten kylkeen vielä rost-off icea tai vastaavaa.

 

[Rööri]

Putkimiehet apuanne tarvitaan.

Muutama pienempi meisseli on jo kierossa ja sekoittaja irtoaa lavuaarista jos käytän yhtään enempää voimaa.

Putkimiehethän yleensä operoi ainoastaan vähän muhkeimmilla meisseleillä, mutta nekin tahtovat tanassa kaartua aina vähän vasenpaan, joten älä huoli. Se on ihan normaalia pienemälläkin kalustolla.

Perusjutuista, joita nyt toki on kätevältä teeseitsemieheltä edes turha kysyä, niin tottahan olet ennen patruunan poistoa sulkenut vedet vähintään ballofixeistä ja että yrität vääntää sitä messinkimutteria auki vastapäivään?

Vastauksien ollessa : "joo", kannattaa tosiaan käyttää Karhuvaaran mainisemia konsteja. Toimii, tosin hampaat jää joksikin aikaa vähän öljyisiksi, mutta kauniin kiiltäviksi ja vettä hylkiviksi.

 

[MunkADunk]

Kevyttä ongelmaa vessassa. Nimittäin wc-pönttömme on aika kova hikoilemaan, koko säiliö on kostea lähes päivittäin. Tästä johtuen onkin wc-istuimen takana (n. 5cm päässä) oleva tapetoitu seinä alkanut ottamaan pientä pintahometta vastaan, vieläpä ainoastaan tulovesiputken ja vesisäiliön kohdilta. Vessan seinän sisäpuolella ei kulje minkäänlaisia vesiputkia, joten en usko, että kosteus seinän sisäpuolelta pyrkii ulos tapetin läpi, vaan epäilen juuri tämän vesisäiliön hikoilemisen olevan syypää. pönttö on uudehko (-09 hafa), ja toimii muuten ihan loistavasti, ei jää valuttamaan vettä vedon jälkeen eikä muutenkaan temppuile. Onko tähän ainoa lääke jaksaa vaan kuivata pönttöä päivittäin, muistaa olla vetämättä pönttöä jokaisen räkäpaperin jälkeen (kylmä, uusi vesi säiliössä edesauttaa hikoilua) ja tuulettaa vessaa kunnolla?

 

[Yläpesä]

Kevyttä ongelmaa vessassa. Nimittäin wc-pönttömme on aika kova hikoilemaan, koko säiliö on kostea lähes päivittäin.

Eiköhän ongelman lähde ole kosteassa ilmassa joka kondensoituu siihen viileän posliinin pintaan. Ilmanvaihto kuntoon tai kosteuden kondensoija puhisemaan (tai iso kasa silica-pusseja johonkin kangaskassiin roikkumaan ja sitten sopivin välein kuivaa ne uunissa miedolla lämmöllä).

 

[Aces High]

Eiköhän ongelman lähde ole kosteassa ilmassa joka kondensoituu siihen viileän posliinin pintaan. Ilmanvaihto kuntoon tai kosteuden kondensoija puhisemaan (tai iso kasa silica-pusseja johonkin kangaskassiin roikkumaan ja sitten sopivin välein kuivaa ne uunissa miedolla lämmöllä).

Juurikin näin. toinen vaihtoehto on hommata wc-pytty missä on posliinisen säiliön sisällä muovisäiliö (varmaankin kaikissa "normimerkeissä" näin jo on). Pytty maksaa tosin enemmän kuin 99€, mutta on varmasti halvempi ratkaisu kuin ilmankuivaaminen, varsinkin jos muuta ongelmaa kondenssivedestä ei ole...