Mainos

Talonrakennus- ja remonttiketju

  • 930 783
  • 4 368

Eikka86

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Haha. Luulen, että talon myyjä on enemmän ”persreikä” eikä heidän suunnalta todennäköisesti tappelematta yhtään goodwilliä löydy. Eli siis oman henkisen hyvinvoinnin vuoksi mua ei huvittaisi yhtään olla sinne yhteydessä.
Nyt on todennäköisesti ensimmäinen routatalvi teidän omistusaikana ja seuraava voi olla ensi talvena tai joskus myöhemmin. Sinällään tuolle ei oikein mitään voi kaivamatta koko putkiston osuutta auki ja parantamalla eristystä, se lienee selvää tuon tapahtuvan sinun kustannuksella ja voit ehkä käräjä/hovioikeuden jälkeen saada maksajan myyjästä. Tuossa on sen verran paljon muuttujia että en viitsisi lähteä vapaaehtoisesti useammaksi vuodeksi painimaan.

Lyhennät kaivon juhannuksen aikaan oikeaan pituuteen jos ei ole itsestään laskenut, siihen voi tehdä vaikka liukupalan lyhennyksen jälkeen jos lähtee nousemaan joskus uudestaan.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tuossa on sen verran paljon muuttujia että en viitsisi lähteä vapaaehtoisesti useammaksi vuodeksi painimaan.
No joo ja aina on riski, että itselle lankeaisivat jotkut 50 000 euron oikeudenkäyntikulut maksettavaksi, ja itse työ olisi lopulta vain murto-osa tuosta.

@Simolainen tokihan voisi olla fiksua kutsua joku kuntotarkastaja paikalle kertomaan oma mielipiteensä. Nopea keikka.
 

Bob Rambo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät, AC Oulu
5 vuotta ja talvea ollut maassa.

Me ollaan ostettu 3 vuotta sitten. Pitäisikö alkaa tappelemaan edellisen omistajan kanssa?

Tuskin maksaa vaivaa, mutta ainahan sitä voi koettaa rutista. Todennäköisesti et tule kuitenkaan saamaan mitään hyvityksiä ja riski omille lisäkuluille on ihan todellinen. Hammasta purren korjailet vain itse tuon ja hyväksyt kuluvat eurot ja tunnit. Sitä se on omistusasuminen nyt ja tulevaisuudessa.

Persreikä.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Tadu

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tuskin maksaa vaivaa, mutta ainahan sitä voi koettaa rutista. Todennäköisesti et tule kuitenkaan saamaan mitään hyvityksiä ja riski omille lisäkuluille on ihan todellinen. Hammasta purren korjailet vain itse tuon ja hyväksyt kuluvat eurot ja tunnit. Sitä se on omistusasuminen nyt ja tulevaisuudessa.

Persreikä.
Jep. Näin itsekin sen järkeilen.

”Ostetaan uusi tai uudehko talo niin ei tartte stressata” Jepujee!

Noh. On tässä omakotitaloasumisessa puolensakin. :) En mä tästä pois muuttaisi.

Kiitos muuten kaikille erinomaisista kommenteista ja mielipiteistä!
 

Kaukalonreuna

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
En keksinyt parempaakaan ketjua tälle kysymykselle. Mulla ei ole talossa ulkovesihanaa ollenkaan ja haluttaisi kesällä kumminkin pestä autoja ja täyttää pihasaunan pataa yms yms. niin mitenkäs jos ottaa puutarhaletkulle pyykinpesukoneen hanasta vettä? Onko riskejä jos puutarhaletkun päässä on sulkeva pää? Painepesurin käyttö?

Voiko laittaa pyykinpesukoneen hanaan liitinnipan ja laittaa pesukoneen tuloletkun päähän liitinpesällä olevan palikan jolloin voi nopeasti vaihtaa puutarhaletkun ja pesukoneen letkun välillä? Kuvassa esimerkkituotteet joita meinasin.
 

Liitteet

  • Screenshot_2024-03-23-14-20-08-65_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12~2.jpg
    Screenshot_2024-03-23-14-20-08-65_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12~2.jpg
    134,8 KB · kertaa luettu: 115

Janatuine

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pohjoinen
En keksinyt parempaakaan ketjua tälle kysymykselle. Mulla ei ole talossa ulkovesihanaa ollenkaan ja haluttaisi kesällä kumminkin pestä autoja ja täyttää pihasaunan pataa yms yms. niin mitenkäs jos ottaa puutarhaletkulle pyykinpesukoneen hanasta vettä? Onko riskejä jos puutarhaletkun päässä on sulkeva pää? Painepesurin käyttö?

Voiko laittaa pyykinpesukoneen hanaan liitinnipan ja laittaa pesukoneen tuloletkun päähän liitinpesällä olevan palikan jolloin voi nopeasti vaihtaa puutarhaletkun ja pesukoneen letkun välillä? Kuvassa esimerkkituotteet joita meinasin.
Meillä oli tolleen ja pelitti jees. Toki jatkokehitin ja laitoin suihkun letkuu noi pikapalikat. Ei tarvinnu pesutornin takaa vaihdella.
 

anthax

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Ketterä
En keksinyt parempaakaan ketjua tälle kysymykselle. Mulla ei ole talossa ulkovesihanaa ollenkaan ja haluttaisi kesällä kumminkin pestä autoja ja täyttää pihasaunan pataa yms yms. niin mitenkäs jos ottaa puutarhaletkulle pyykinpesukoneen hanasta vettä? Onko riskejä jos puutarhaletkun päässä on sulkeva pää? Painepesurin käyttö?

Voiko laittaa pyykinpesukoneen hanaan liitinnipan ja laittaa pesukoneen tuloletkun päähän liitinpesällä olevan palikan jolloin voi nopeasti vaihtaa puutarhaletkun ja pesukoneen letkun välillä? Kuvassa esimerkkituotteet joita meinasin.
Pikaliittimet toki kestää vesijohdon paineen, mutta väliaikaisesti. Jos tuossa virityksessä käy vesivahinko, niin takuulla joku on sitä mieltä, että tuollainen liitos ei ole hyväksyttävä. Jos tuon laittaa, niin kannattaa ainakin jotenkin kannakoida liitos, että ulkopuolelle menevä letku ei revit mitään irti.

Tekisin itse vesipostin ulos. Se on noin 100x kätevämpi ja merkittävästi turvallisempi tapa viedä vettä ulos. Kovin paljon tuollainen ei lopulta luultavasti maksa, mikäli sopivan paikan jossain lähistöllä on sisällä vesiputkisto.
 

Niño

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
En keksinyt parempaakaan ketjua tälle kysymykselle. Mulla ei ole talossa ulkovesihanaa ollenkaan ja haluttaisi kesällä kumminkin pestä autoja ja täyttää pihasaunan pataa yms yms. niin mitenkäs jos ottaa puutarhaletkulle pyykinpesukoneen hanasta vettä? Onko riskejä jos puutarhaletkun päässä on sulkeva pää? Painepesurin käyttö?

Voiko laittaa pyykinpesukoneen hanaan liitinnipan ja laittaa pesukoneen tuloletkun päähän liitinpesällä olevan palikan jolloin voi nopeasti vaihtaa puutarhaletkun ja pesukoneen letkun välillä? Kuvassa esimerkkituotteet joita meinasin.
Meillä oli rivarissa keittiön hanassa pikaliitin. Kasteltiin sillä tuija-aitaa ja täytettiin matkailuauton vesisäiliötä. Sulkevasta päästä joku varoitteli, että saattaa hajottaa sekottajan niin ei laitettu sellaista.
 

anthax

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Ketterä
Katto vuotaa. Tänään huomattiin autotallin yhteydessä olevassa sisävarastossa katosta tiputtelevan vettä. Plääh.
Voimia. Meikäläinen teetti kattorempan pari vuotta sitten ja vuosi sitten keväällä tuli ekan talven jälkeen kylppäriin vedet sisään matalan osan huopakatosta. Onneksi ei maksanut itselle mitään ja lopulta ei tarvinnut purkaa kuin kylppärin sisäkatto, eristeet ja yksi seinä autotallin puolelta, joka kastui kylppärin ja autotallin välillä. Vittumainen juttu, kun joutui kuitenkin raivaamaan autotallia ja tutkimaan kylppärin katosta, että mistähän sitä vettä on nyt tullut. Mitään ei kuitenkaan löytynyt ja syyksi todettiin lopulta huovan asennusvirhe, jonka myötä vesi pääsi jään aiheuttaman paineen myötä läpi jostain saumasta.
 

Dino

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Katto vuotaa. Tänään huomattiin autotallin yhteydessä olevassa sisävarastossa katosta tiputtelevan vettä. Plääh.
Sama juttu, että pari viikkoa sitten kuului vintille menevän luukun kohdalta tiputtelun ääni ja sieltähän sitä hiljalleen tiputteli kun kiipesin vintille katsomaan. Meilläkin vanhahko katto ja kattoremontti lähivuosille ollut suunnitteilla, joten ajattelin että pitänee alkaa nyt pikaisesti jouduttamaan tuota suunnitelmaa. Mutta tuo tiputtelu loppuikin aika lailla saman tien ja tarkastelu kertoi että vintillä oli täysin kuivaa, joten kyse ei ollut mistään kovin isosta vuodosta. Kävin sitten ulkona tutkailemassa asiaa ja totesin, että vesi oli hyvin todennäköisesti päässyt sisään harjakaistan alta. Eli kun lumiesteiden takia lumet ei pääse putoamaan pois, ja sopivat sääolosuhteet (yöpakkaset ja päivällä reipasta vesisadetta) aiheuttivat sen, että vesi ei päässyt jään ja lumen takia kunnolla valumaan katolta pois vaan alkoi kerääntymään siihen katolla olevan lumipatjan yläpuolelle. Kun tuo lumipatjan yläreuna oli lähellä harjaa niin kova vesisade aiheutti sen että vesi alkoi nousemaan ylöspäin ja pääsi harjakaistan alle.

Kyllä tuo kattoremontti täytyy nyt joka tapauksessa laittaa ihan varmuuden vuoksi alulle mahdollisimman pian, mutta nyt kun olen tarkastellut tässä pari viikkoa tuota katon tilaa, niin uusia vuotoja ei näytä olleen ja aluslaudoitus näyttää taas ihan kuivalta.
 

chubster

Jäsen
Tänään kävi kattoukkoja ihmettelemässä. Jiirisaumasta vuotanut. Oli hankala löytää vuotokohta, mutta lopulta löytyi. Korjaus pakko tehdö ulkokautta joten nyt ekana saatava jäät siitä päältä pois. Kosteustarkastaja myös arpomaan onko päästy pelkällä katon kastumisella vai onko seinissä ja muissa rakenteissa myös vauriot….tämän päivän tutkijan mukaan on vuotanut nimittäin myös aikaisemmin, ei vain nyt.

Talokauppa suht tuore ja oli sitä mieltä, että 100% myyjän vastuulla tämä homma, meni sitten sopimalla tai käräjien kautta.

Soittelin myyjälle ja kovasti oli sitä mieltä että ei ole ollut tietoinen mistään kattovuodoista jne. Epäselväksi jäi, että tuleeko suoraan hänen piikkiin korjaus vai makselenko itse ensin ja lähen karhuamaan, mutta eiköhän sekin selviä. Asap saatava hommat nyt taas kuntoon ja vedenpitäviksi.

Ugh.
 

MacRef

Jäsen
Suosikkijoukkue
KuPS - elä laakase, naatittaan
Kotona alkoi pieni (tai vähän isompi) lattiaprojekti. Tarkoitus vaihtaa noin 20 vuotta vanha laminaattilattia vinyylilankkulattiaksi. Pari makuuhuonetta jo tehty ja toisessa niistä tuli havaittua, että betonilattia ei ollutkaan ihan tasainen. Varsinkin lattiassa ollut kohouma aiheutti vähän haastetta vinyylien kohdalleen asettumiselle, mutta lopulta tuli ihan kelvollinen.

Iso tila vähän jänskättää, että mitähän siitä tulee. Meillä on siis eteinen, keittiö ja olohuone yhtä isoa tilaa ja se täytyy saada asettumaan kohdilleen ja nätisti. Jos betonilattia on epätasainen, täytynee tasoeroja jollain konstilla yrittää pienentää, että lankut asettuvat tiivisti toistensa viereen.

Kannattaako noita eroja yrittää vähentää hiomalla kohoumia matalammaksi vai lisäämällä jotain massaa niiden viereen? Pienistä notkoista en ole niin huolissani (vaikka ehkä niistäkin pitäisi olla), mutta nuo kohoumat mietityttävät.

Mainittakoon, että betonilaatan sisällä kulkee vesikiertoisen lattialämmityksen putkisto, jos tuolla nyt mitään merkitystä asian suhteen on.

Jos hiomahommiin mennään, niin kannattaa ilmeisesti vuokrata jostain konevuokraamosta kunnon kone + imuri, niin saa kerralla kelvollista jälkeä.
 

anthax

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Ketterä
Kotona alkoi pieni (tai vähän isompi) lattiaprojekti. Tarkoitus vaihtaa noin 20 vuotta vanha laminaattilattia vinyylilankkulattiaksi. Pari makuuhuonetta jo tehty ja toisessa niistä tuli havaittua, että betonilattia ei ollutkaan ihan tasainen. Varsinkin lattiassa ollut kohouma aiheutti vähän haastetta vinyylien kohdalleen asettumiselle, mutta lopulta tuli ihan kelvollinen.

Iso tila vähän jänskättää, että mitähän siitä tulee. Meillä on siis eteinen, keittiö ja olohuone yhtä isoa tilaa ja se täytyy saada asettumaan kohdilleen ja nätisti. Jos betonilattia on epätasainen, täytynee tasoeroja jollain konstilla yrittää pienentää, että lankut asettuvat tiivisti toistensa viereen.

Kannattaako noita eroja yrittää vähentää hiomalla kohoumia matalammaksi vai lisäämällä jotain massaa niiden viereen? Pienistä notkoista en ole niin huolissani (vaikka ehkä niistäkin pitäisi olla), mutta nuo kohoumat mietityttävät.

Mainittakoon, että betonilaatan sisällä kulkee vesikiertoisen lattialämmityksen putkisto, jos tuolla nyt mitään merkitystä asian suhteen on.

Jos hiomahommiin mennään, niin kannattaa ilmeisesti vuokrata jostain konevuokraamosta kunnon kone + imuri, niin saa kerralla kelvollista jälkeä.
Ehdottomasti kannattaa lattia oikaista, jos on mahdollista tyhjentää tila täysin. Kohoumat hiomalla (melko paljon saa hinkuttaa, jotta putkisto tulee vastaan) ja jos on monttuja, niin oikaisutasoitteella. Pitkällä passilla tai oikolaudalla voi merkitä tasoerot ensin ympäri tilaa ja sen jälkeen tasoitella suuntaan tai toiseen.

Itse luonnollisesti en omaan tätä tehnyt ja jokainen monttu on nyt kohta 10 vuotta tuntunut jalan alla. Kovin kummoisia ei tarvitse olla, jotta tuntuvat parketin alla.
 

Veijari

Jäsen
@MacRef tod.näk. vinyylilankun asennusohjeissa on ilmoitettu toleranssit, montako mm / metri saa pohjassa olla epätasaisuutta. Hiomalla et saa lattiaa oikaistua vaan vaatii lattiatasoitteen. Jos betonissa on patteja niin ne kannattaa tietysti hioa hiomakoneella pois ettei tasoitemäärä kasva kohtuuttomasti.

Niin kuin @anthax yllä sanoo, niin pitkällä passilla tai oikolaudalla tarkistaa pohjan suoruuden ja merkkaa kynällä alueet joista pitää lattiaa hoia/tasoittaa.

Edit. Lattian tasoitteeksi esim. Weber 3100 (kerrospaksuus 0-20 mm). Kannattaa noudattaa pussin kyljessä ilmoitettuja käyttö- ja sekoitusohjeita.
 
Viimeksi muokattu:

mekabyte

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilmajoki HT, sympatiat Kärpille
@MacRef tod.näk. vinyylilankun asennusohjeissa on ilmoitettu toleranssit, montako mm / metri saa pohjassa olla epätasaisuutta. Hiomalla et saa lattiaa oikaistua vaan vaatii lattiatasoitteen. Jos betonissa on patteja niin ne kannattaa tietysti hioa hiomakoneella pois ettei tasoitemäärä kasva kohtuuttomasti.

Niin kuin @anthax yllä sanoo, niin pitkällä passilla tai oikolaudalla tarkistaa pohjan suoruuden ja merkkaa kynällä alueet joista pitää lattiaa hoia/tasoittaa.

Edit. Lattian tasoitteeksi esim. Weber 3100 (kerrospaksuus 0-20 mm). Kannattaa noudattaa pussin kyljessä ilmoitettuja käyttö- ja sekoitusohjeita.
Juu ja vinkkinä, se primer on kannattava hankinta vaikka tuntuisi turhalta. Se tasoitusmassa leviää ihan eri tavalla ja saat paremmin oikaistua sen lattian. Itse kantapään kautta moisen opin kun oikaisin vanhan talon lattiaa. Se massa tuntui takertuvan siihen kuivaan betoniin niin hyvin, että se ei levinnyt kunnolla ja meinasi tulla aaltomainen lattia.
 

Rommeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Pale Knuckles - EASHL, Україна
Juu ja vinkkinä, se primer on kannattava hankinta vaikka tuntuisi turhalta. Se tasoitusmassa leviää ihan eri tavalla ja saat paremmin oikaistua sen lattian. Itse kantapään kautta moisen opin kun oikaisin vanhan talon lattiaa. Se massa tuntui takertuvan siihen kuivaan betoniin niin hyvin, että se ei levinnyt kunnolla ja meinasi tulla aaltomainen lattia.

Primer on myös noin pääsääntöisesti välttämätön tasoitusmassan tarttumisen varmistamiseksi ja sehän se lienee pääkäyttötarkoituskin.
 

JZZ

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Piraattiryhmä, Caps, ManU
Meillä oli rivarissa keittiön hanassa pikaliitin. Kasteltiin sillä tuija-aitaa ja täytettiin matkailuauton vesisäiliötä. Sulkevasta päästä joku varoitteli, että saattaa hajottaa sekottajan niin ei laitettu sellaista.
Mulla on toisen vessan hanassa pikaliitin, ja se on toiminut ihan hyvin. Tuo on sopivasti terassin oven vieressä, ja terassilla sitten letkukela josta saa nopeasti napattua tuohon kiinni syötön. Mulla on ollut tuossa lähinnä sellainen suihkutuspistooli (joka sulkee veden) ja sitten terassin pesua varten myös painepesuri, ja ainakin tähän asti on toiminut ihan hyvin ja hana kestänyt. Ei tuosta mielestäni mitään iskua tule kun letkukin (10m) joustaa aikalailla hyvin.
 

mekabyte

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilmajoki HT, sympatiat Kärpille
Primer on myös noin pääsääntöisesti välttämätön tasoitusmassan tarttumisen varmistamiseksi ja sehän se lienee pääkäyttötarkoituskin.
Toki, mutta kun voi säästää jne. Kyllä se siihen tarttui ja kun ei ollut lattialämmitystä yms. niin varmaan pysyykin.

Sinänsä jäin miettimään alkuperäistä vinyylilankun asennusta lattialämmityksen päälle, että mahtaako se eristää kuinka? Meillä oli korkki joka toki on eristävä materiaali ja erityisen mainio ns kylmälle laatalle.
 

vimpa

Jäsen
En oo varma, kuuluuko tähän topicciin, mutta vedenpuhdistuksesta kyselisin. Porakaivon vesi on liian rautapitoista (1,5mg/l) väri kellertävää (8) ja sameuttakin on. Mahtaisiko tämmöinen laitteisto riittää avuksi:


Vesianalyysin tehnyt firma ehdotti liki 3k€ maksavaa massasuodatuslaitteistoa, mutta sen asennus on hieman ongelma, kun painesäiliö/lämminvesivaraajan tilassa ei ole lattiakaivoa jota huuhtelutoiminta tarvitsisi.
 

Eikka86

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
En oo varma, kuuluuko tähän topicciin, mutta vedenpuhdistuksesta kyselisin. Porakaivon vesi on liian rautapitoista (1,5mg/l) väri kellertävää (8) ja sameuttakin on. Mahtaisiko tämmöinen laitteisto riittää avuksi:


Vesianalyysin tehnyt firma ehdotti liki 3k€ maksavaa massasuodatuslaitteistoa, mutta sen asennus on hieman ongelma, kun painesäiliö/lämminvesivaraajan tilassa ei ole lattiakaivoa jota huuhtelutoiminta tarvitsisi.
Nuo on käsittääkseni virtaaman puolesta ainoastaan juomavedelle, kaikki muu talousvesi tulee sitten sellaisena kuin on. Naisihmiset ei kyllä kiittele siivotessaan liian rautaisesta vedestä.

Meillä on rauta- ja humuspitoinen vesi mutta massasuodatuslaitteistolla on ihan asiallista, on 30v takaa ja ainakin vielä toiminut hyvin. Tarvitseekin kesällä muistaa lisäillä taas sinne aineita.
 

MPN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Vesikiertoisen lattialämmityksen ilmaaminen. Kannattaako alkaa selvittämään miten tehdään ja tehdä itse vai suosiolla maksaa ammattilaisen tekemään?
Yksi tuttu hoiti tuon siten että porakoneeseen uppopumppu kiinni, ämpäriin reilusti vettä ja kierrätti sitten tuon kautta vettä. Eli jakotukin päädystä letkut tuolle pumpulle.

Itse jos tekisin vesikiertoisen lattialämmityksen nyt tai jaksaisin muokata nykyistä, laittaisin jakotukin ylempään osaan t-haaran, alapuolelle tulppa ja ylempään ilmauskello siihen. Jotenkin tuntuu että ilma menee suntista takaisin kiertoon helpommin kuin varaajaan
 

Flinck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Chicago Blackhawks
Kesällä pitäs alkaa terassi tekemään uusiksi. Pintamateriaalia tässä on arvottu ja mieluisimpina vaihtoehtoina lehtikuusi tai komposiitti. Sanovat lehtikuusen voivan tikkuuntua. Onko kokemusta kellään kuinka todennäköisesti näin käy? Komposiitit taas arveluttaa ulkonäön puolesta, kellään mitään vinkkiä noiden suhteen mitä lähteä katsomaan?
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kesällä pitäs alkaa terassi tekemään uusiksi. Pintamateriaalia tässä on arvottu ja mieluisimpina vaihtoehtoina lehtikuusi tai komposiitti. Sanovat lehtikuusen voivan tikkuuntua. Onko kokemusta kellään kuinka todennäköisesti näin käy? Komposiitit taas arveluttaa ulkonäön puolesta, kellään mitään vinkkiä noiden suhteen mitä lähteä katsomaan?
Kun lapsemme oli vielä pieni, hän sai käsiinsä tikkuja. Ikävä oli niitä noukkia irti. Itse en ainakaan paljain jaloin lehtikuusiterassilla kävelisi.
 

Veijari

Jäsen
Kesällä pitäs alkaa terassi tekemään uusiksi. Pintamateriaalia tässä on arvottu ja mieluisimpina vaihtoehtoina lehtikuusi tai komposiitti. Sanovat lehtikuusen voivan tikkuuntua. Onko kokemusta kellään kuinka todennäköisesti näin käy? Komposiitit taas arveluttaa ulkonäön puolesta, kellään mitään vinkkiä noiden suhteen mitä lähteä katsomaan?
Kyllä kai ne järkevimmät vaihtoehdot Suomen oloissa on kestopuu, lämpökäsitelty puu tai puukomposiitti. Kestopuu noista selvästi edullisinta, maksaa varmaan puolet komposiitista ja lämpökäsitellystä. Mielestäni ruskeasta kestopuusta saa ihan fiksun terassin vielä kun käsittelee sen terassiöljyllä. On myös pitkäikäinen.

Edellisessä kämpässä oli terassilla kestopuuta ja parvekkeella kompsiittia. Tumman harmaa komposiitti oli paahtavassa auringossa sietämättömän kuuma jalan alla, joten sitä kyllä välttäisim, jos terassi on kovin aurinkoisessa paikassa. Komposiitti myös haalistuu ajan myötä.

Ensi kesänä myös tulee terassia tehtäväksi. Kyllä itse olen kallistumassa ruskeaan kestopuuhun.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös