Talonrakennus- ja remonttiketju

[Creed Bratton]

@Ruutuässä missä kohtaa kirjoitin iloitsevani? Jos koittaisit jatkossa lukea hieman tarkemmin ennen kuin alat suu vaahdossa kirjoittamaan.

Hymähdin kyllä, nimittäin sen verran röyhkeää tuo heidän meno oli. Samalla tuo tapa rakentaa pientaloalueet täyteen pikku mökkejä pilaa sen asuinalueen, koska jatkossa ei ole enää pientaloaluetta vaan alue täynnä tontteja jotka on ahdettu täyteen pieniä taloja. Piha-alueet, puusto ja muu poissa.

Toisekseen kyllähän tuo on myös itse aiheutettu konkurssi jos ei ole mitään riskienhallintaa sen suhteen paljonko uusia kohteita kannattaa ahnehtia. Luuliko he, että rakennusalan nousukausi jatkuu ikuisesti?

Kuitenkin samaa mieltä kanssasi, että kaikille tuo on paska tilanne. Siltikään vaikea uskoa, että tuossa olisi sajuconin omistajat ne todelliset kärsijät vaan kaikki muut (asiakkaat, tavarantoimittajat, aliurakoitsijat, työntekijät). Sen verran tiedän, että esim tonttien omistus oli yhtiöitetty ihan toisen osakeyhtiön nimiin ja tuskinpa niitä miljoonien voittojakaan sinne osakeyhtiöihin oli jätetty, kun noin helposti firma meni konkurssiin.

Tuohan oli ihan normaali pieni perheyhtiö vuosia kunnes sukupolvenvaihdoksen jälkeen nuorempi sukupolvi laittoi hieman vauhtia bisnekseen.

 

[Ruutuässä]

@Ruutuässä missä kohtaa kirjoitin iloitsevani? Jos koittaisit jatkossa lukea hieman tarkemmin ennen kuin alat suu vaahdossa kirjoittamaan.

Hymähdin kyllä, nimittäin sen verran röyhkeää tuo heidän meno oli. Samalla tuo tapa rakentaa pientaloalueet täyteen pikku mökkejä pilaa sen asuinalueen, koska jatkossa ei ole enää pientaloaluetta vaan alue täynnä tontteja jotka on ahdettu täyteen pieniä taloja. Piha-alueet, puusto ja muu poissa.

Toisekseen kyllähän tuo on myös itse aiheutettu konkurssi jos ei ole mitään riskienhallintaa sen suhteen paljonko uusia kohteita kannattaa ahnehtia. Luuliko he, että rakennusalan nousukausi jatkuu ikuisesti?

Ehkä tulkitsin hymähdyksen iloitsemiseksi. En kuitenkaan suu vaahdossa kirjoittanut vaan firmaa tarkemmin tuntematta olin kiinnostunut kuulemaan lisää. Eikö pientaloalueiden tiivistyminen ole ihan normaalia kaupunkikehitystä? Harvassa paikassa pääkaupunkiseudulla on mahdollista tai kannattavaa säilyttää isoja tontteja. Mutta voi olla, että firman toiminta on ollut sellaista, joka antaa aihetta huijarileimalle.

Nyt on helppo jälkiviisastella riskienhallinnalla. Tuskin kukaan osasi odottaa, että korot nousevat niin voimakkaasti, että ne pysäyttävät asuntokaupan täysin. Siinä vaiheessa, kun ennusmerkkejä alkoi olla ilmassa, niin oli jo myöhäistä. Nähtäväksi jää, kuinka monta rakennusalan firmaa ehtii vielä mennä konkurssiin ennen kuin nousukausi alkaa. Todennäköisesti vielä aika monta.

 

[Muffinssi_Jaska]

Kellään kokemuksia öljylämmityksen vaihtamisesta maalämpöön/ilmavesilämpöön? Lähinnä kiinnostaisi paljonko sähkönkulutus noussut ja paljonko kului öljyä ennen?

Meillä siis 2005 valmistunut okt jossa noin. 130m2. Kolme henkilöä taloudessa ja kämpässä vesikiertoinen lattialämmitys.

Kokemusta on vain yhdeltä talvelta, joka oli ainakin näillä seuduilla edeltäviä lauhempi. Syyskuun lopulla -22 Mitsubishin R32 ilmavesilämpöpumppu asteli taloon ja kulutti syyskuun -23 loppuun mennessä sähköä aika tarkasti 5000 kWh. Öljyä on aiemmin palanut suunnilleen 1500 litraa vuositasolla. Kyseessä 130m2 purulaatikko kaksilehtisillä pattereilla. Lämmitysurakkaa jelppaamassa myös leivinuuni, pönttöuuni, sekä 10 mottia halkoja.


Teille käy varmasti kumpi vaan, kun löytyy putket valmiiksi lattiasta.

 

[iibor]

Eikö pientaloalueiden tiivistyminen ole ihan normaalia kaupunkikehitystä? Harvassa paikassa pääkaupunkiseudulla on mahdollista tai kannattavaa säilyttää isoja tontteja.

Oon tästä samaa mieltä kyllä. Kysyntää on tonteille niin paljon, mutta hyvää ja vapaata maata vähän joten ihan luonnollista että päädytään pilkkomaan. Eikä esimerkiksi meidän koti ihan kauheasti pilaa tuota meidän pientalojen täyttämää kaupunginosaa, kun yhdelle omakotitalotontille rakennettiin kolme 126m2 yksitasoista erillistaloa. Sinne ne sujahtaa siinä missä muutkin talot.

Mutta siitä taas @Creed Bratton in kanssa hieman samaa mieltä, että tulee kyllä olo, että konkurssi kyllä itseaiheutettu. Bisnes näytti ainakin ulospäin jatkuvan lähes muuttumattomana, mistä kertoo omaa kieltään muistaakseni 5 kesken jäänyttä projektia… vaaran merkit oli varmasti ilmassa jo pidempään.

 

[Creed Bratton]

@iibor kyllä siellä jotain riskienhallintaa yritettiin, koska kuulin jo syksyllä 2022 Sajuconin antaneen kenkää koko markkinointitiimille ja ”perääntyivät” tästä lähialueelta yhdeltä tontilta, kun sinne oli neuvoteltu purkuehto 2023 vuoden puolelle.

Toivottavasti saatte jotain selkoa miten vuosikorjaukset ja takuunalaiset asiat hoidetaan.

Ja sinänsä en ole laadun puolesta kuullut negatiivista Sajuconin asunnoista joten en olisi hirveän huolissani. Jos teillä on tontti edelleen vuokralla niin kannattaa lunastaa jos mahdollista.

 

[Aces High]

Ollut jo "parisen vuotta" mielessä ajatus, että laitattaisi mökillä pienen Porin Matin käyttöön aitassa.

Olisiko palstaveljillä ehdoituksia, millainen piippu olisi fiksu ja mielummin mahdollisimman edullinen... Käynyt mielessä, että vetäisi piipun seinästä läpi ja se "nousisi" siellä aitan päädyssä päätyharjan ulkopuolella.
Tuennan saisi seinästä ja sitten vaikka räystäästä.
Riittääkö ihan rautaputki johon ympärille palovillaa ja joku pelti.
Läpivientiin seinästä vielä lisäksi villaa ja pelti seinän molemmin puolin vielä pelti reiän kohdalle?
Sisällähän tarvii sitten olla seinän ja Matin välissä palolevyä, vaikka etäisyys seinään olisi, no vaikka 50 - 100 cm.
Aitta on ns. lankkuaitta ja seinän paksuus alle 10 cm.
Lattiassa on betonilaatan päällä laatta ja lattialämmitys.
Aitta on aika vähällä käytöllä nukkumista varten. Lattiahan on joka tapauksessa pitkään kylmä, mutta Matilla sisätilan saisi nopeasti lämpiämään?

P.S tiedän, että niitä on valmispiippuja jotka vaan kadataan palikoista, mutta se on aika hintava. Joten ei sellaista.

Nopeasti katsottuna valmispiippu lähtisi alkaen alle 300€. Itse en kauheasti jaksaisi eristyksiä väsäillä tuolla rahalla.

 

[Peltinen]

Meillä oli jotain halpisputkea piipun yläosa siitä kohdasta eteenpäin mistä taittui menemään suoraan ylös, koska piippu ruostui yläosasta (palokaasujen mukana varmaan tulee jotain emäksiä tms. jotka kaasun lauhtuessa kertyy piipun pintaan) kohtuullisen nopeasti ja vaihdettiin ehkä kahdesti sinä aikana kun mökki oli meillä (10 vuoden aikana).

Puussa on jokin määrä rikkiä josta syntyy palaessa rikkihappoa/hapoketta. Jos savukaasut ovat tarpeeksi lämpimiä se poistuu niiden mukana taivaan tuuliin. Muuten se tiivistyy piippuun ja syövyttää sen puhki. Kaupalliset teräspiiput tehdään haponkestävästä teräksestä. Rannikolla kun ilmassa on suolaa niin muodostuu lisäksi suolahappoa ja siksi meren rannalla kiukaat ja piiput syöpyvät vielä nopeammin kuin järven rannan mökeissä.

Aikoinaan kun vanhoja öljykattiloita vaihdettiin uusiin paremman hyötysuhteen kattiloihin niin vanhoihin tiilipiippuihin piti tehdä samasta syystä haponkestäviä sisäputkia. Öljyssä rikkiä on vielä selvästi enemmän kuin puussa joten niissä syöpyvät tiilipiiputkin.

 

[JZZ]

Onko kokemuksia Uponorin tai Danfossin lattialämmityksen säätöjärjestelmistä? Näistä mitä voidaan huonekohtaisesti esim puhelimella säätää.

Meillä on 2020 rakennettu talo maalämmöllä ja nyt ihan normijakotukki ja manuaaliset huonekohtaiset säätimet käytössä.

Mietin toisiko tuo jotain oikeaa hyötyä vai onko lähinnä yksi ”äly” järjestelmä lisää johon saa 2000-3000€ laitettua rahaa ja hyöty jää kosmeettiselle tasolle?

Onko kyseessä oikeasti älykäs järjestelmä vai pelkästään manuaalisen lämpötilasäätimen vaihtaminen puhelimella ohjattavaksi? Jos jälkimmäinen, niin vaikea tuolle keksiä mitään oikeasti järkevää käyttöä. Jos taas oikeasti älykäs järjestelmä, niin silloin tuollaisella voi saada taloon lämmöt paremmin kohdalleen, olettaen, että a) säätimet keskustelee keskenään ja osaavat säätää itseään jollain algoritmilla toimimaan "yhdessä" kohti tavoitelämpöjä ja b) järjestelmä osaa liittyä muuhun taloautomatioon jollain universaalilla standardilla, jolloin saadaan esim lämpöpumpun, ilmanvaihdon, sisälämpötilan / kosteuden, auringonpaisteen jne muuttujat mukaan.

 

[K.A.H]

Kertokaas nyt saunamiehet ja -naiset, että miksi hiljattain (lokakuussa) uusitut kiuaskivet tuottavat melkoisen paljon kivipölyä ja -murusia jokaisen saunomisen yhteydessä? Luulin, että tuo ilmiö liittuu nimenomaan vanhentuneisiin kiviin. Kyseessä perus sähkökiuas, ja varsin perinteiset kiuaskivet ladottu sinne ihan hyvän tavan mukaisesti. Löylytkään eivät ole erityisen kuumia, noin 70-80°c. Ilmeisesti sattunut vain huonoa kivitavaraa sitten? Kivet huuhdeltukin ennen käyttöönottoa.

 

[anthax]

Kertokaas nyt saunamiehet ja -naiset, että miksi hiljattain (lokakuussa) uusitut kiuaskivet tuottavat melkoisen paljon kivipölyä ja -murusia jokaisen saunomisen yhteydessä? Luulin, että tuo ilmiö liittuu nimenomaan vanhentuneisiin kiviin. Kyseessä perus sähkökiuas, ja varsin perinteiset kiuaskivet ladottu sinne ihan hyvän tavan mukaisesti. Löylytkään eivät ole erityisen kuumia, noin 70-80°c. Ilmeisesti sattunut vain huonoa kivitavaraa sitten? Kivet huuhdeltukin ennen käyttöönottoa.

Itse juuri vaihdoin kivet ja jynssäsin harjalla ja huuhtelin parissa ämpärissä ennen ladontaa. Melkoisesti lähti kyllä mujua, joten eipä tuo varmaan kovin ihmeellistä ole, että murustaa irtoaineksen uutena. Pelkän huuhtelun jälkeen lähti harjalla vielä aika paljon.

 

[K.A.H]

Itse juuri vaihdoin kivet ja jynssäsin harjalla ja huuhtelin parissa ämpärissä ennen ladontaa. Melkoisesti lähti kyllä mujua, joten eipä tuo varmaan kovin ihmeellistä ole, että murustaa irtoaineksen uutena. Pelkän huuhtelun jälkeen lähti harjalla vielä aika paljon.

Ehkäpä pelkkä kivien huuhtelu ei sitten riittänyt, vaan olisi pitänyt harjata. No kai tuo murustaminen joskus hiipuu. Ärsyttää vain imuroida/lakaista saunan lattiaa harva se päivä.

 

[septi]

Nibe Vento ilmavesilämpöpumpusta tuli hälyytys puhelimeen jossa sanotaan ”Lämpöpumppu on työalueen ulkopuolella. Käynnistyy kun lämpötila muuttuu”.

Eli nyt lämmittää pelkillä sähkövastuksilla, mutta tunteeko joku näitä järjestelmiä niin että lämmittäähän myös sisä- ja ulkoyksikön välillä kiertävää vettä niin ettei pääse jäätymään?

1,5 vuotta vasta ollut tuo järjestelmä käytössä ja nyt ensimmäistä kertaa tuli tällainen tilanne eteen. Kovat pakkaset taitavat viikon jatkua niin mietityttää vaan ettei pakkanen pääse ulkopuolen putkia vaurioittamaan

 

[MadMike]

Nibe Vento ilmavesilämpöpumpusta tuli hälyytys puhelimeen jossa sanotaan ”Lämpöpumppu on työalueen ulkopuolella. Käynnistyy kun lämpötila muuttuu”.

Eli nyt lämmittää pelkillä sähkövastuksilla, mutta tunteeko joku näitä järjestelmiä niin että lämmittäähän myös sisä- ja ulkoyksikön välillä kiertävää vettä niin ettei pääse jäätymään?

1,5 vuotta vasta ollut tuo järjestelmä käytössä ja nyt ensimmäistä kertaa tuli tällainen tilanne eteen. Kovat pakkaset taitavat viikon jatkua niin mietityttää vaan ettei pakkanen pääse ulkopuolen putkia vaurioittamaan

Lyhyesti sanottuna kyllä niin kauan kunhan ei tule sähkökatkoa. Voisin tarinoida vähintään novellikokoelman omasta Stiebelistä mutta yritetään nyt pitää tunnelma hyvänä toteamalla, että 4 hengen talous teineillä, sähköautolla ja parilla sadalla neliöllä ilman mitään optimointeja kulutti tänä vuonna alle 18t kwh sisältäen kaiken sähkön.

 

[Metukka]

Kymysys ja mahdollisesti erittäin tyhmäkin sellainen, mutta kun ei viitsisi näillä pakkasilla lähteä leikkimään. Asun yksikerroksisessa omakotitalossa jossa vesikiertoinen lattialämmitys. Veden lämpötilaa säädetään lämminvesivaraajan säätökäyrästä, joka siis reagoi ulkolämpötilaan jota se anturilla mittaa. Sen lisäksi on jakotukki jonka toisessa rivissä on linjakohtaiset käsisäätönupit joilla ainakin teoriassa pitäisi pystyä säätämään tila/huonekohtaista lämpötilaa.
Nyt se itse kysymys. Jos tätä nuppia pyörittää myötäpäivään, se painaa neulaventtiiliä alas jolloin veden virtaus vähenee siinä linjassa jolloin tila viilenee. Jos siis haluaa lisää lämpöä esim. pesuhuoneeseen, tulee pyörittää sitä säätönuppia vastapäivään jolloin neulaventtiili nousee ylös ja veden virtaus lisääntyy ja kyseisen huoneen lämpötila nousee.
Menikö oikein?

 

[Veijari]

Kymysys ja mahdollisesti erittäin tyhmäkin sellainen, mutta kun ei viitsisi näillä pakkasilla lähteä leikkimään. Asun yksikerroksisessa omakotitalossa jossa vesikiertoinen lattialämmitys. Veden lämpötilaa säädetään lämminvesivaraajan säätökäyrästä, joka siis reagoi ulkolämpötilaan jota se anturilla mittaa. Sen lisäksi on jakotukki jonka toisessa rivissä on linjakohtaiset käsisäätönupit joilla ainakin teoriassa pitäisi pystyä säätämään tila/huonekohtaista lämpötilaa.
Nyt se itse kysymys. Jos tätä nuppia pyörittää myötäpäivään, se painaa neulaventtiiliä alas jolloin veden virtaus vähenee siinä linjassa jolloin tila viilenee. Jos siis haluaa lisää lämpöä esim. pesuhuoneeseen, tulee pyörittää sitä säätönuppia vastapäivään jolloin neulaventtiili nousee ylös ja veden virtaus lisääntyy ja kyseisen huoneen lämpötila nousee.
Menikö oikein?

Kyllä juuri näin. Jakotukki ei tee muuta kuin säätää veden kiertonopeutta LL-putkistossa. Lämpöpumppu tms säätää verkostoon menevän veden lämpötilaa ulkolämpötilan mukaan.

 

[444]

Kertokaahan nyt fiksummat, että mitä on tämä kiteinen paska, joka tukkii esim. suihkujen ja yläkerran vesiputket?
[MEDIA=imgur]a/ITYYc8a[/MEDIA]

Linkki: https://imgur.com/a/ITYYc8a

Alakerrassa keittiö ja wc pysyvät tästä vapaina, eli varmaankin liittyy tavalla tai toisella putkiin. Ongelma koskee sekä lämmin- että kylmävesipuolta. Aine on kiteistä mutta helposti murenevaa. Hiekkaa se ei ole eikä varmaan liity lämminvesivaraajaan, kun tukkii myös kylmän veden puolen.

 

[Bob Rambo]

Kymysys ja mahdollisesti erittäin tyhmäkin sellainen, mutta kun ei viitsisi näillä pakkasilla lähteä leikkimään. Asun yksikerroksisessa omakotitalossa jossa vesikiertoinen lattialämmitys. Veden lämpötilaa säädetään lämminvesivaraajan säätökäyrästä, joka siis reagoi ulkolämpötilaan jota se anturilla mittaa. Sen lisäksi on jakotukki jonka toisessa rivissä on linjakohtaiset käsisäätönupit joilla ainakin teoriassa pitäisi pystyä säätämään tila/huonekohtaista lämpötilaa.
Nyt se itse kysymys. Jos tätä nuppia pyörittää myötäpäivään, se painaa neulaventtiiliä alas jolloin veden virtaus vähenee siinä linjassa jolloin tila viilenee. Jos siis haluaa lisää lämpöä esim. pesuhuoneeseen, tulee pyörittää sitä säätönuppia vastapäivään jolloin neulaventtiili nousee ylös ja veden virtaus lisääntyy ja kyseisen huoneen lämpötila nousee.
Menikö oikein?

Millä lämpö taloon siis tuotetaan? Onko toisessa jakotukissa piirikohtaiset toimilaitteet ja toisessa virtaussäätimet mitta-asteikkoineen?

Jos et varmasti tiedä, mitä olet tekemässä, en lähtisi jakotukista mielivaltaisesti säätämään piirejä ainakaan kovin paljoa. Siinä herkästi käy niin, että järjestelmän kokonaisvirtaaman pysyessä vakiona, suurempi osuus virtaamasta menee sinne avattuun piiriin ja muihin ei riitä enää riittävää määrää lämpöä. Toki tavanomaisten omakotitalojärjestelmien virtaamat ovat muutenkin lähes aina ns. sinne päin ja toleranssi virtaamissa suuri, mutta kannattaa ainakin kirjata itselle muistiin, kuinka paljon tuota yhden piirin virtaamaa säädät.

 

[Bob Rambo]

Kertokaahan nyt fiksummat, että mitä on tämä kiteinen paska, joka tukkii esim. suihkujen ja yläkerran vesiputket?

Mitä materiaalia putkistot ovat? Onko tuota tavaraa tullut pitemmän aikaa jo? Olen muutaman kerran nähnyt vähän vastaavaa skeidaa irtoavan kupariputkistoista taloissa, jossa vesi tulee omasta kaivosta. Näissä tosin kaikissa se muhju on ollut tummempaa, mutta juuri tuollaista sormissa hajoavaa karkealta tuntuvaa muhjua. Ongelma poistui, kun uusittiin kupariputket komposiitiksi ja muoviksi.

 

[LiiAaa]

Kertokaahan nyt fiksummat, että mitä on tämä kiteinen paska, joka tukkii esim. suihkujen ja yläkerran vesiputket?

Linkki: https://imgur.com/a/ITYYc8a

Alakerrassa keittiö ja wc pysyvät tästä vapaina, eli varmaankin liittyy tavalla tai toisella putkiin. Ongelma koskee sekä lämmin- että kylmävesipuolta. Aine on kiteistä mutta helposti murenevaa. Hiekkaa se ei ole eikä varmaan liity lämminvesivaraajaan, kun tukkii myös kylmän veden puolen.

Putkiin kertyneen rauta/mangaanin saostumia veikkaisin. Keittiössä sekä wc:ssä veden käyttö on runsaampaa ja siten ongelmia ei ole. Pelkkä vessa huuhtoo jo linjaa, koska siinä ei ole suuttimien aiheuttamaa vastusta. Tuleeko wc-pönttöön näkyvää veden valumisesta aiheutuvaa jälkeä, tai onko wc:n vesisäiliö värjäytynyt sisältä ruskeaksi?

 

[benicio]

Kertokaahan nyt fiksummat, että mitä on tämä kiteinen paska, joka tukkii esim. suihkujen ja yläkerran vesiputket?

Linkki: https://imgur.com/a/ITYYc8a

Alakerrassa keittiö ja wc pysyvät tästä vapaina, eli varmaankin liittyy tavalla tai toisella putkiin. Ongelma koskee sekä lämmin- että kylmävesipuolta. Aine on kiteistä mutta helposti murenevaa. Hiekkaa se ei ole eikä varmaan liity lämminvesivaraajaan, kun tukkii myös kylmän veden puolen.

Sullahan oli kaivovesi? Onko vesinäytettä otettu? Mangaani voisi tuollaista tehdä, sitä pitää olla sitten aika reilusti kyllä.
Tai sitten jos putkissa on rautaosia niin varmaan paineiskut voisi saada niistä sakkaa liikkeelle.

 

[Metukka]

Millä lämpö taloon siis tuotetaan? Onko toisessa jakotukissa piirikohtaiset toimilaitteet ja toisessa virtaussäätimet mitta-asteikkoineen?

Jos et varmasti tiedä, mitä olet tekemässä, en lähtisi jakotukista mielivaltaisesti säätämään piirejä ainakaan kovin paljoa. Siinä herkästi käy niin, että järjestelmän kokonaisvirtaaman pysyessä vakiona, suurempi osuus virtaamasta menee sinne avattuun piiriin ja muihin ei riitä enää riittävää määrää lämpöä. Toki tavanomaisten omakotitalojärjestelmien virtaamat ovat muutenkin lähes aina ns. sinne päin ja toleranssi virtaamissa suuri, mutta kannattaa ainakin kirjata itselle muistiin, kuinka paljon tuota yhden piirin virtaamaa säädät.

Suora sähkö ja liitteenä kuva tunkista. Tuon parempaa kuvaa ei valitettavasti tähän hätään ole.
Olen koskenut vain niihin ylärivin valkoisiin säätönuppeihin, koska eikös ne sitä virtauksen säätämistä varten ole.

 

[Veijari]

Suora sähkö ja liitteenä kuva tunkista. Tuon parempaa kuvaa ei valitettavasti tähän hätään ole.
Olen koskenut vain niihin ylärivin valkoisiin säätönuppeihin, koska eikös ne sitä virtauksen säätämistä varten ole.

Onko kuinka vanha talo ja mikä ongelma?
Näyttäis kuvan mukaan olevan automaattiset toimilaitteet, kun jokaisesta säätimestä lähtee kaapeli? Eli huonetermostaatit ohjaa noita aukeamaan/sulkeutumaan.

Mulla oli edellisessä kämpässä tuollaisessa jakotukissa sellaista ongelmaa, että neulaventtiilit oli ryytyneet ja kun talvi tuli, niin ei tahtonut lämpöä riittää kämppään, eli neula ei jaksanut nousta ylös. Tuon mokkulan voi vääntää irti, liikutella neulaa auki, eli ylöspäin ja sit kierrät tuon säätimen takaisin kiinni.

 

[Bob Rambo]

Suora sähkö ja liitteenä kuva tunkista. Tuon parempaa kuvaa ei valitettavasti tähän hätään ole.
Olen koskenut vain niihin ylärivin valkoisiin säätönuppeihin, koska eikös ne sitä virtauksen säätämistä varten ole.

Tuossa taitaa olla osa piireistä toimilaitteella ja osassa tosiaan mainitsemasi käsipyörä. Tuossa ylemmän tukin päädyssä on linjasäätöventtiili, joka pitää koko jakotukin kokonaisvirtaaman säädössä. Periaatteessa siis käsipyörien pyörityksellä voit tosiaan kehvelöidä piirien keskinäistä virtauksen suhdetta ja hakea optimaalista asentoa piireille, mutta pidä ainakin huoli, että pyörität vain yhtä piiriä kerrallaan. Eli pieniä avauksia vain ja odota seuraavaan päivään vaikutukset nähdäksesi ja sitten taas tarpeen mukaan lisää.

Jos taas koko järjestelmään kaipaa lisää potkua niin sitten täytyy jo kajota tuohon linjasäätöönkin.

 

[Metukka]

Onko kuinka vanha talo ja mikä ongelma?
Näyttäis kuvan mukaan olevan automaattiset toimilaitteet, kun jokaisesta säätimestä lähtee kaapeli? Eli huonetermostaatit ohjaa noita aukeamaan/sulkeutumaan.

2012 rakennettu. Haluaisin lisätä 1-2 astetta lämpöä kosteisiin tiloihin ja vastaavasti laskea saman verran olo- ja makuuhuoneista.
Jokaisesta säätimestä ei lähde kaapelia ja ne mistä lähtee menee olo- ja makuuhuoneisiin ja niiden säätimet löytyy kyseisten tilojen seiniltä. Tosin ei niiden säätäminen mitään vaikuta. Käsisäätimet joita pyöritetään tunkistä menee juurikin niihin kosteisiin tiloihin, varastoon jne. Olen pyörittänyt niitä vastapäivään eli auki, mutta en juurikaan huomannut mitään vaikutusta tilojen lämpötilaan.

Jos ne säätimien hatut irrottaa ja vetää neulaa ylös, niin kuinka paljon sitä neulaa uskaltaa nostaa ettei se irtoa kokonaan ja saa vedet silmille?

 

[Ruutuässä]

Jos ne säätimien hatut irrottaa ja vetää neulaa ylös, niin kuinka paljon sitä neulaa uskaltaa nostaa ettei se irtoa kokonaan ja saa vedet silmille?

jos toimilaitteen ottaa irti, niin venttiilin pitäisi aueta eli neula nousee jousen voimasta niin ylös kuin tulee. Saattaa kuitenkin olla jumissa, eikä liiku mihinkään. Siitä syystä voi vetää ulos esim. pihdeillä tai vaihtoehtoisesti painaa pohjaan jos ei ole ihan pohjassa ja lähtisi sitä kautta liikkeelle. Neula ei kuitenkaan tule ulos kokonaan eikä vettä tuota kautta venttiilistä ulos tule eli sitä huolta ei ole.