Onko palstalaisilla kokemusta pihakivienmlaattojen nostimista? Pitäisi oikoa muutama laatoituksen painuma, mutta ei viitsisi purkaa ylimääräistä. Ajattelin jotain imukuppiratkaisua, mutta mahtaako pito olla riittävä n. 7 kiloisen laatan nostoon?
Minua välillä häiritsee tämä keskustelu lämmityskustannuksista. Usein puhutaan, että kuinka paljon lämmityskustannukset ovat per m2. Emmehän me neliöitä lämmitä vaan kuutioita (m3). Lämmitettävä tilavuus siis alapohjan lämmöneristeen alapinnasta yläpohjan lämmöneristeen yläpintaan. Huonekorkeudella on suuri vaikutus lämmitysenergian tarpeeseen.
Energiatodistus tuosta vielä puuttuu, niin siitä tulee ainakin saamaan lisätietoja.Tuohon, kun vielä yhdistää eri eristepaksuudet, ikkunatyypit, ilmansuunnat, kylmäsillat, kaksikerroksisissa mahdolliset maanvastaiset seinäosuudet jne. niin lukuja on hankala saada vertailukelpoiseksi. Siihen lisää vielä kaikki erikoisemmat sähköä kuluttavat härvelit, kuten porealtaat tai akvaariot tai kannabiskasvattamot, niin muuttujia saa kiitettävästi lisää.
Jos arveluttaa, että jokin kokonaisuus syö liikaa sähköä, kysykää joltain ammattilaiselta kohdekäyntiin perustuva mielipide. Ei maksa paljoa ja jos jotain korjattavaa löytyykin, niin konsultin palkkiot on usein aika äkkiä maksettu takaisin.
Tämä totta. Tuosta minun kertomastani luvusta oli vähennetty (arvioitu) sähköauton lataus ja piharakennuksen lämmitys.Sähkönkulutuksesta tuli mieleen, kun ystävä kauppasi ok-taloaan ja myyntiesitteessä oli lukenut vain edellisen vuoden sähkönkulutus ja sitten oli joku ostaja kandidaatti ihmetellyt miten voi sähköä mennä noin paljon (joku 150m^2 talo missä vilp ja ilp plus lämmin autotalli ja poreallas) eli kulutus oli ollut luokkaa 28 000 kWh/vuosi.
Myyjä ei ollut turhaan esitteessä maininnut sitä, että taloudessa oli yksi hybridiauto ja yksi sähköauto ja kun asiaa sitten hieman tuttu selvitti eli niin hybridiin oli ladattu se noin 2200 kWh/vuosi ja sähköautoon noin 5000 kWh/vuosi. Eli helposti vertaillaan omenoita ja appelsiineja.
Sitten jotkut varmaankin laskevat lämpimän autotallin neliöt mukaan kokonaispinta-alaan ja toiset eivät. Eroa tulee myös aika paljon pitääkö autotallia talvella 20-asteisena vai 2-asteisena. Itsellä esimerkiksi 120 asuinneliötä asuintalossa, mutta 41 neliöinen erillinen autotalli, jossa oma pumppunsa. Kyllä talvella varmasti senkin lämmitys näkyy sähkön kulutuksessa varsinkin kun autotallin ovi falskaa varmasti huolella.Sähkönkulutuksesta tuli mieleen, kun ystävä kauppasi ok-taloaan ja myyntiesitteessä oli lukenut vain edellisen vuoden sähkönkulutus ja sitten oli joku ostaja kandidaatti ihmetellyt miten voi sähköä mennä noin paljon (joku 150m^2 talo missä vilp ja ilp plus lämmin autotalli ja poreallas) eli kulutus oli ollut luokkaa 28 000 kWh/vuosi.
Myyjä ei ollut turhaan esitteessä maininnut sitä, että taloudessa oli yksi hybridiauto ja yksi sähköauto ja kun asiaa sitten hieman tuttu selvitti eli niin hybridiin oli ladattu se noin 2200 kWh/vuosi ja sähköautoon noin 5000 kWh/vuosi. Eli helposti vertaillaan omenoita ja appelsiineja.
Kyllähän ominaiskulutuksissa nimenomaan käytetään lämmityksessä kWh/m3, mutta sähköllä lämpeävien omakotitalojen ym osalta ongelma on ettei lämmityksen osuutta juuri koskaan mitata vaan vain arvioidaan, joten on selkeämpää on puhua kokonaiskulutuksesta ja neliöistä lisätietona. Ja toki kun puhutaan omakotitaloista, niin neliöt on ne mitä, ostetaan, myydään ja käytetään, ja ne ovat korkeudeltaan ~aina välillä 2,5-3m, ja sitä korkeammasta ei oikein lisäarvoakaan ole asumisessa, joten ei sen "hukkatilan" tarvitse ominaiskulutusta olla pienentämässä.Minua välillä häiritsee tämä keskustelu lämmityskustannuksista. Usein puhutaan, että kuinka paljon lämmityskustannukset ovat per m2. Emmehän me neliöitä lämmitä vaan kuutioita (m3). Lämmitettävä tilavuus siis alapohjan lämmöneristeen alapinnasta yläpohjan lämmöneristeen yläpintaan. Huonekorkeudella on suuri vaikutus lämmitysenergian tarpeeseen.
Kyllähän ominaiskulutuksissa nimenomaan käytetään lämmityksessä kWh/m3, mutta sähköllä lämpeävien omakotitalojen ym osalta ongelma on ettei lämmityksen osuutta juuri koskaan mitata vaan vain arvioidaan, joten on selkeämpää on puhua kokonaiskulutuksesta ja neliöistä lisätietona. Ja toki kun puhutaan omakotitaloista, niin neliöt on ne mitä, ostetaan, myydään ja käytetään, ja ne ovat korkeudeltaan ~aina välillä 2,5-3m, ja sitä korkeammasta ei oikein lisäarvoakaan ole asumisessa, joten ei sen "hukkatilan" tarvitse ominaiskulutusta olla pienentämässä.
Ja kun se ulkoporeallas voi viedä saman verran sähköä kuin koko talon lämmittäminen, niin hankala näistä kulutuksista on mitään kovin jykevää lausua tai vedenpitävästi verrata.
Hajosi 17 vuotta vanha Nibe 1110 maalämpöpumppu, vika paikallistettiin kompressoriin. Antavat tarjouksen maanantaina uudesta kompressorista ja sitten Boschin 7800i LW-pumpusta. Meillä on pumppu ja varaaja erikseen kun aikanaan ovat ensimmäiset omistajat niin tehneet. Pari vuotta sitten uusittiin vesivaraaja, olisi mahdollista ottaa se pois ja laittaa tilalle varajaalla integroitu pumppu, mutta ei siinä rahan käytöllisesti ole järkeä.
Ei taida olla järkeä vanhaa pumppua korjata, maksanee varmaankin pelkkä kompressori lähellä puolta uuden hinnasta? Eikä tietenkään mitää takuuta saa.
Olisiko jollain foorumilla kyseistä Boschin pumppua, saako sitä käyttöveden teko jotenkin ajastettua suoraan valikoista joka päivälle samoille tunneille vai tarvitaanko erillinen ohjaus esim. kellolla?
Onko parketissa elämisvaroja sivusuunnassa ja onko miten iso yhtenäinen alue? Sinänsä myöskin kosteusrasitus alhaalta sopisi kuvaan, koska parketti on lakattu nyt uudelleen ja kosteudelle ei ole reittiä nousta ylös vapaasti.Meillä on nyt vähän ärsyttävä tilanne meneillään. Ostimme puolison kanssa asunnon alkuvuodesta, ja olemme asuneet nyt puoli vuotta siinä. Kyseessä on 75-neliöinen 80-luvun alkupuolella rakennettu rivari.
Olohuoneen ja keittiön + eteisen käytävän kattava mosaiikkiparketti oli sen verran heikossa hapessa, että päätimme hiota ja lakata sen. Asiallinen urakoitsija kävi tekemässä työt, ja jälki oli mielestämme todella hyvää.
Jossain vaiheessa keväästä joissain kohdissa alkoi kuulua sellaista ritinää ja rätinää astuessa, ja ajattelimme että tämä on normaalia parketin elämistä. Ei mennyt kuitenkaan kauaa, kun parketti alkoi kupruilemaan n. neliömetrin kokoiselta alueelta.
Noh, urakoitsija kehotti ensin tekemään kosteusmittauksen, josta selvisi että alustassa ei pitäisi olla kosteutta. Hän ei oikein keksinyt, että mistä se voisi johtua - me nostimme esiin sen, että onko parketilla riittävästi liikkumavaraa? Toisaalta uutta parkettia lisättiin vain pieni määrä ennen hiontaa ja lakkausta. Tulimme kesällä siihen tulokseen, että kokeillaan tässä vaiheessa jos pelkkä uudelleen liimaus auttaisi.
Noh, nyt parketti kupruilee tuosta kyseisestä kohdasta n. metrin verran edempänä.
Mitähän tässä nyt pitäisi tehdä? On käynyt mielessä, että voisin kysyä muita urakoitsijoita katsomaan, että mistä kupruilu johtuu ja miten sen voisi korjata. Saisi vähän objektiivista näkökulmaa. Toisaalta siitä tulee ainakin lisäkustannuksia, enkä tiedä mitkä mahdollisuudet on saada alkuperäinen urakoitsija korjaamaan parketti ilman korvausta.
Miten kosteutta mitattiin? Pinnasta vai poraamalla? Onko alla maanvarainen betonilaatta? Tuonikäisessä talossa on hyvinkin mahdollista, että kosteutta nousee juuri sen verran, että uusi parketti elää.
Kapillaarikatkoja ruvettiin vaatimaan vasta 90-luvulla ja senkin jälkeen niitä saatettiin tehdä ihan miten sattuu.Ikävä kyllä tämä tuli myös mieleen. Jos siellä on kapillaarikatkot menneet jollain tavalla vihkoon? En ole asuintalossa tällaiseen törmännyt, mutta toimitilapuolella on suhteellisen yleinen vaiva, joka tulee esiin kun lattian pintamateriaalille tehdään jotain joka heikentää sen hengityskyvyn heikentymistä. Eli kosteus ei enää nouse betonista ja muiden mahdollisten lattiamateriaalien läpi huoneilmaan vaan jää sinne lattiaan aiheuttaen siellä haasteita. Kevät ja sulavedet sopisi myös.
Kannattanee ehkä nuo perustukset kapillaarikatkoineen tarkastaa ammattilaisen toimesta ja jos sieltä löytyy kysellä myyjän vastuun perään. Helpompi selvittää nyt vielä kun talokauppa on suhteellisen uusi. Lisäksi vaikka näitä löytyisi niin yleensä niistä selviää rahalla ja ammattitaidolla, rahat pyytää sitten myyjältä.
Kyseessä on siis noin 40 vuotta vanha parkettilattia. Onkohan tuota hiottu montakin kertaa aikaisemmin ennen tätä teidän teettämää hiontaa? Tarkastitteko tai tarkastiko urakoitsija parketin paksuuden ennen nykyistä hiontaa? Voisiko olla se, että parketti on mennyt viimeisellä hionnalla liian ohueksi. Tuon voi ihan itsekin mitata ja todeta parketin nykyisen paksuuden.Meillä on nyt vähän ärsyttävä tilanne meneillään. Ostimme puolison kanssa asunnon alkuvuodesta, ja olemme asuneet nyt puoli vuotta siinä. Kyseessä on 75-neliöinen 80-luvun alkupuolella rakennettu rivari.
Olohuoneen ja keittiön + eteisen käytävän kattava mosaiikkiparketti oli sen verran heikossa hapessa, että päätimme hiota ja lakata sen. Asiallinen urakoitsija kävi tekemässä työt, ja jälki oli mielestämme todella hyvää.
Jossain vaiheessa keväästä joissain kohdissa alkoi kuulua sellaista ritinää ja rätinää astuessa, ja ajattelimme että tämä on normaalia parketin elämistä. Ei mennyt kuitenkaan kauaa, kun parketti alkoi kupruilemaan n. neliömetrin kokoiselta alueelta.
Noh, urakoitsija kehotti ensin tekemään kosteusmittauksen, josta selvisi että alustassa ei pitäisi olla kosteutta. Hän ei oikein keksinyt, että mistä se voisi johtua - me nostimme esiin sen, että onko parketilla riittävästi liikkumavaraa? Toisaalta uutta parkettia lisättiin vain pieni määrä ennen hiontaa ja lakkausta. Tulimme kesällä siihen tulokseen, että kokeillaan tässä vaiheessa jos pelkkä uudelleen liimaus auttaisi.
Noh, nyt parketti kupruilee tuosta kyseisestä kohdasta n. metrin verran edempänä.
Mitähän tässä nyt pitäisi tehdä? On käynyt mielessä, että voisin kysyä muita urakoitsijoita katsomaan, että mistä kupruilu johtuu ja miten sen voisi korjata. Saisi vähän objektiivista näkökulmaa. Toisaalta siitä tulee ainakin lisäkustannuksia, enkä tiedä mitkä mahdollisuudet on saada alkuperäinen urakoitsija korjaamaan parketti ilman korvausta.
Onko parketissa elämisvaroja sivusuunnassa ja onko miten iso yhtenäinen alue? Sinänsä myöskin kosteusrasitus alhaalta sopisi kuvaan, koska parketti on lakattu nyt uudelleen ja kosteudelle ei ole reittiä nousta ylös vapaasti.
Miten kosteutta mitattiin? Pinnasta vai poraamalla? Onko alla maanvarainen betonilaatta? Tuonikäisessä talossa on hyvinkin mahdollista, että kosteutta nousee juuri sen verran, että uusi parketti elää.
Kapillaarikatkoja ruvettiin vaatimaan vasta 90-luvulla ja senkin jälkeen niitä saatettiin tehdä ihan miten sattuu.
Kannattaa ehdottomasti selvittää, mutta ei myöskään kannata välttämättä kovin huolissaan olla. Jos tuo on laitettu talvella tai kun on ollut erittäin kuivaa, niin nyt kosteamman aikaan pelkkä eläminen saattaa huonossa tapauksessa korkata.
Miksi asunto-osakeyhtiön (oletan, puhuttiin rivarinpätkästä) osakkeiden edellinen omistaja olisi velvollinen maksamaan taloyhtiölle kuuluvia korjauksia?Kannattanee ehkä nuo perustukset kapillaarikatkoineen tarkastaa ammattilaisen toimesta ja jos sieltä löytyy kysellä myyjän vastuun perään. Helpompi selvittää nyt vielä kun talokauppa on suhteellisen uusi. Lisäksi vaikka näitä löytyisi pahempinakin ongelmina niin yleensä niistä selviää rahalla ja ammattitaidolla, rahat tai ainakin osan voisi pyytää sitten myyjältä.
Miksi asunto-osakeyhtiön (oletan, puhuttiin rivarinpätkästä) osakkeiden edellinen omistaja olisi velvollinen maksamaan taloyhtiölle kuuluvia korjauksia?
Taas tulee mieleen se, mitä faija kerran sanoi että Suomessa varmin tapa päästä istumaan linnaan on myydä talonsa. Vaikka tässä nyt onkin kyseessä taloyhtiö. Mutta on se aivan älytöntä jos edellinen omistaja on millään tavalla vastuullinen taloyhtiölle kuuluvista piilevistä vioista.Edellinen omistaja ei ole velvollinen maksamaan taloyhtiölle kuuluvia korjauksia, mutta hän on velvollinen myymään asuntonsa sen todellisessa kunnossa. Eli esimerkiksi tässä tapauksessa on saattanut käydä niin, että ostaja on ostanut asunto-osakkeen tai kiinteistön olettaen sen olleen paremmassa kunnossa kuin mitä se on ollut. Myyjän velvollisuutena on lain mukaan saattaa ostajan tietoon kaikki asuntoon, taloyhtiöön ja ympäristöön liittyvät asiat jotka saattavat vaikuttaa kaupan syntymiseen ja/tai hintaan.
Lisäksi myyjällä on laaja vastuu piilevien virheiden osalta. Asuntokauppalaissa puhutaan salaisesta taloudellisesta virheestä kun osakkeen omistaja on vastuussa lähinnä yhtiön kustannuksista. Salainen taloudellinen virhe on asunnon omistamiseen tai käyttämiseen liittyvä taloudellinen velvoite tai vastuu (myös kiinteistön muissa osissa) kaupanteon jälkeen ilmenneissä vioissa tai puutteissa. Eli yksinkertaistettuna mikäli asunto-osakkeen omistamiseen liittyvät taloudelliset velvoitteet osoittautuvat merkittävästi suuremmiksi kuin mitä ostajalla on ollut perusteltua syytä olettaa tai mitä hänelle on tuotu ilmi.
Näissä tapauksissa ostajan määräaika on 2 vuotta, jonka sisällä nämä asiat tulee tuoda ilmi myyjälle. Eli ei myyjä suoraan maksa yhtiön kuluja, mutta velvoitetaan antamaan hinnan-alennusta ostajalle jolla sitten ostaja voi maksaa yhtiön kuluja.
Vaikeita juttujahan nämä on. Muut asukkaat ovat saattaneet tottua kiinteistön oikkuihin vuosien varrella ja ne kustannukset realisoituvat sitten jossain vaiheessa, jos realisoituvat. Omat puolensa kannattaa aina pitää.
Ja tämä siis ihan yleisenä keskusteluna, ei ole millään tavalla tarkoitus pelotella @Theofilus ta.
Taas tulee mieleen se, mitä faija kerran sanoi että Suomessa varmin tapa päästä istumaan linnaan on myydä talonsa. Vaikka tässä nyt onkin kyseessä taloyhtiö. Mutta on se aivan älytöntä jos edellinen omistaja on millään tavalla vastuullinen taloyhtiölle kuuluvista piilevistä vioista.
Tapauskohtaisia asioita aina nämä. Mutta eräänkin tapauksen tiedän, jossa myyjän olisi pitänyt mukamas olla tietoinen isoisoisänsä joskus 70 vuotta takaperin tekemästä virheellisestä remontista, joka liittyi talon rakenteisiin. Eli mielestäni joskus vain sattuu ikäviä asioita, joihin ei väkisin tarvitse kaivaa syyllistä. Varsinkin jos syyllinen sattuu olemaan jo haudan levossa kuten em. tapauksessa.Tästä on kyllä hankala olla samaa mieltä. Vaikka piinkova kapitalisti olenkin, niin kyllä Suomessa kuluttajansuoja on pääasiassa vain hyvä asia. Toki paikkapaikoin viranomainen ylittää toimivaltuuksiaan, mutta se on jo eri asia. Kyllä rakennuttajilla, rakennuttajilla ja myyjillä joku vastuu myymästään tuotteesta pitää olla.
Täytyy myös muistaa, että myyjä on yleensä ollut itse jossain vaiheessa ostaja ja ostajasta taas tulee monesti myyjä. Eli lailliset oikeudet kiertävät kehää ja ovat näin ollen asianosaisten kesken samat.
Lopulta tässä on kyse vain siitä, että myytävä osake tai kiinteistö pitää myydä sopivaan hintaan, eikä tavalla tai toisella siirtää omia tötöilyjään muille. Yleensä jos isompi virhe paljastuu, on se oireillut jo pidemmän aikaa ja kyllä ihmisillä pitää vielä tänäkin päivänä joku vastuu omasta toiminnastaan tai toimimattomuudesta olla.
Tapauskohtaisia asioita aina nämä. Mutta eräänkin tapauksen tiedän, jossa myyjän olisi pitänyt mukamas olla tietoinen isoisoisänsä joskus 70 vuotta takaperin tekemästä virheellisestä remontista, joka liittyi talon rakenteisiin. Eli mielestäni joskus vain sattuu ikäviä asioita, joihin ei väkisin tarvitse kaivaa syyllistä. Varsinkin jos syyllinen sattuu olemaan jo haudan levossa kuten em. tapauksessa.